Koulutuksella on kautta sen historian ollut merkitys yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tarpeisiin vastaamisessa. Tämä näkyy erityisesti oppiaineiden ja niiden olemassaolon syyn kautta. (Tomperi, 2021a) Jo rinnakkaiskoulujärjestelmän aikana, kun Cygnaeus ja Snellman pyrkivät edistämään koulutuksen kehittymistä näkemystensä mukaiseksi, taustalla oli ajatus siitä, mitä yhteiskunnassa tarvitaan ja mistä kansa hyötyy. (Ahonen, 2003) Koulun ja koulutuksen sisältöjen merkitystä yhteiskunnan ja tulevaisuuden rakentajana ei mielestäni voi nykyaikankaan vähätellä. Monet asiat Suomessa ovat mielestäni hyvin, mutta samaan aikaan moni asia voisi olla paremmin. Esimerkiksi sosiaalisen median myötä, olisi mielestäni tärkeää, että mahdollisimman moni ihminen ymmärtäisi kriittisen ajattelun ja keskustelutaitojen merkityksen nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa. Nämä ovat mielestäni myös taitoja, joita ei voida olettaa olevan ilman, että niitä pyritään aktiivisesti edistämään ja kehittämään jo peruskoulusta alkaen. 

Kriittinen ajattelu ja taito keskustella asioista ovat tärkeitä taitoja, joita yhteiskunnassa toimiminen edellyttää arjessa toimimisen sekä yhteiskunnallisiin ja haasteisiin vaikuttamisen kannalta. Nämä taidot ovat kuitenkin vaikeuksissa sosiaalisen median aikakaudella (Tomperi, 2018). Vaikeus käydä yhteiskunnallista keskustelua näkyy jo, kun katsoo esimerkiksi keskusteluohjelmia ajankohtaisista aiheista tai vilkaisee verkkolehtien kommenttialustoille. Moision (2018) mukaan demokratia onkin vaikeuksissa median ja tietotulvan ollessa yhä enemmän osana ihmisten elämää. Toisaalta tietoa on helpommin kaikkien saatavilla, mikä edistää tasa-arvoa, mutta samaan aikaan esimerkiksi virheellinen tieto ja populismi on saanut vakaan jalansijan verkon sisällöissä. 

Pystytäänkö koulussa vastaamaan näin suuriin haasteisiin. Männistön (2018) mukaan aiemmissa tutkimuksissa on huolestuttu oppilaiden heikosta kiinnostuksesta yhteiskuntaan osallistumiseen, opettajien passiivisesta asenteesta yhteiskuntaa ja sen puolesta toimimista kohtaan sekä heikoista taidoista opettaa demokratialle keskeisiä taitoja. Koulun rooli yhteiskunnallisiin asioihin ja tulevaisuuteen vaikuttamisessa on kuitenkin kiistaton, sillä lapset viettävät ison osan koulussa kasvaen ja oppien opettajilta ja vertaisilta. Yhteiskunnallisiin haasteisiin vaikuttamisessa keskeistä onkin mielestäni pyrkiä kasvatuksen ja koulutuksen kautta kehittämään sellaista ajattelua, joka edistää taitoja toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi Euroopan neuvoston määrittelemien demokratiakulttuurin 20 kompetenssin avulla, voidaan ymmärtää ne arvot, asenteet, taidot, tiedot sekä käsitys kriittisestä ymmärryksestä, jotka sisältyvät kykyyn toimia demokraattisesti sekä kehittää demokraattista toimintatapaa luokkayhteisössä. (Rautiainen, 2018)

Opettaja toimii työssään demokratiakasvattajana, joka kykenee edistämään demokraattista toimintatapaa ja sen harjoittelua tukemalla oppilaiden keskustelutaitoja, kykyä tehdä kompromisseja sekä kiinnostua asioista (Tomperi 2018). Tämä vaatii kuitenkin opettajalta halukkuutta ja kiinnostusta tarttua toimeen sekä kykyä tiedostaa, ettei oppilaiden voi olettaa osaavan keskustella ja rakentaa yhteistä ymmärrystä asioista, mikäli opettaja ei itse tarjoa tilaisuutta ihmettelyyn, asioiden arviointiin ja kriittiseen tarkasteluun tai mahdollisuutta kysyä ja perehtyä lapsia itseään kiinnostaviin kysymyksiin. Keskeistä on mielestäni myös opettajan itsensä antama malli kansalaisena toimimisesta, aiemmin mainitun mukaan, mikäli opettaja itse osoittaa passiivista suhtautumista vaikuttamiseen, keskusteluun ja asioiden kriittiseen tarkasteluun on turha olettaa oppilaiden toimivan myöskään niin. 

Lähteet

Ahonen, S. 2003. Yhteinen koulu – tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Tampere: Vastapaino.

Rautiainen, M. (toim.) 2018. Kohti parempaa demokratiaa. Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.

Männistö, P. (2018). Käyttämättömien mahdollisuuksien maa - demokratiakompentenssit ja peruskoulu. Teoksessa Rautiainen, M. (toim.). Kohti parempaa demokratiaa. Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa. (s. 28-37). Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.

Tomperi, T. (2018) Demokraattisen keskustelun ja kriittisen ajattelun taidot. Teoksessa Rautiainen, M. (toim.). Kohti parempaa demokratiaa. Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa. (s.20-27). Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.