Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osa on kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle.

Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin. Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea.

Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Toimintakulttuurin kehittämiseksi lapset, huoltajat, esiopetusyksikön henkilökunta ja muut sidosryhmät tekevät yhteistyötä, jossa kiinnitetään huomiota toimintakulttuurin jatkuvuuteen koko esi- ja perusopetuksen aikana. Yhteistyötä tehtiin opetussuunnitelman laatimisen aikana oppilaiden, huoltajien ja eri sidosryhmien kanssa.

Opetuksen järjestäjä ja koulut/esiopetusyksiköt edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista vuosittain. Toimintakulttuurin paikallisesti kehitettävät painopisteet ovat mm. toiminnallisuuden ja liikkumisen lisääminen, kiusaamisen vastainen toiminta , kestävän kehityksen periaatteet sekä oppilaiden/lasten osallisuus.