:small

KIRJOITELMA

Kirjoitelma on vapaaehtoinen
Kirjoita ja palauta yksi kirjoitelma viimeistään 20.5.. opettajalle sähköpostiin satu.mattila@tyk.fi.

Voit valita kirjoitelmatehtävän 1 tai 2.
Kummassakin tehtävässä on sama pituus:
LUVA:n opiskelijoilla 200-300 sanaa,
lukiolaisilla 300-400 sanaa.
Jaa teksti 5-6 kappaleeseen.
Erota kappaleet tyhjällä rivillä.
Kirjoita valitsemasi otsikko tekstin ylälaitaan.

1. Kirjoita omakohtainen tai fiktiivinen tarina jommallakummalla otsikolla

Sitä aamua/päivää/iltaa/yötä en unohda

Sitä aamua/päivää/iltaa/yötä X ei unohda (Nimeä X itse.)

 

Käytä tarinassa aikamuotona imperfektiä.
Huomioi nominien taivutus.

 

2. Kirjoita pohtiva teksti (=essee) jollain alla olevalla otsikolla

Mitä on hyvä elämä?

Onnellisuuden etsiminen

Hyvän elämän esteet

Hyvän elämän edellytykset

Yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet hyvään elämään

 

Käytä tekstissä aikamuotona preesensiä.
Jos kerrot lyhyen tarinan historiasta tai omasta elämästäsi, käytä kuitenkin imperfektiä.
Jos pohdit, millaista esimerkiksi hyvä elämä tai onnellisuuden etsiminen on tulevaisuudessa,
käytä preesensiä (tulee tapahtumaan-muoto on puhekieltä).
Huomioi nominien taivutus.

 

Voit käyttää halutessasi apuna Aamulehden artikkelia: https://www.aamulehti.fi/a/200879072
Alla on malliteksti, jossa näkyy, kuinka artikkelia voi käyttää oman tekstin osana:

 

Onnellisuuden etsiminen

Käsitys onnellisuudesta on suurella osalla ihmisistä melko epärealistinen. Moni lapsi esimerkiksi haaveilee tavaroista tai muista asioista, joita vanhemmat eivät ole syystä tai toisesta hänelle hankkineet, ja ajattelee, että heti aikuiseksi päästyään toteuttaa haaveensa ja tulee onnelliseksi. Moni nuori tai aikuinen taas ajattelee, että olisi onnellinen, jos löytäisi upean kumppanin tai tulisi rikkaaksi. Mutta mikä oikeasti tekee ihmisen onnelliseksi?

Aamulehden artikkelissa ”Professori Markku Ojanen: Onnellisuuden ainekset saadaan jo geeneissä, loppu on ympäristön ja elämän sanelemaa” (15.4.2018) käsitellään sitä, mistä ihmisen onnellisuus yleensä rakentuu. Psykologian emeritusprofessori Ojanen puhuu paljon siitä, miten onnellisuus lähtee tutkimusten mukaan jo geeneistä. Tämä kuulostaa hyvin epäreilulta. Minkä ihminen voi sille, millaiseen sukuun syntyy? Jos onnellisuus tai onnettomuus piilee pitkälti jo geeneistä, turhahan meidän on sitten paljonkaan etsiä sitä.

En kuitenkaan usko onnellisuuden etsimisen turhuuteen, sillä mielestäni jokainen voi määrittää oman tulevaisuutensa itse ja tehdä töitä sen eteen. Esimerkiksi Harry Pottereiden kirjoittaja J.K Rowling eli vuosikausia köyhissä ja kamalissa olosuhteissa todella onnettomana, mutta hän ei lannistunut vaan päätti yhä uudestaan tehdä töitä kirjahaaveidensa ja hyvinvointinsa eteen. Lopulta haaveet toteutuivat ja hän pääsi eroon ankeista olosuhteistaankin. Samanlaisia menestystarinoita on paljon esimerkiksi huippu-urheilijoilla.

Toisin kuin moni olettaa, menestyjien saavuttama rikkaus ei vielä takaa onnellisuutta. ”Raha ei ole merkittävä onnen lähde, mutta köyhyys vähentää onnellisuutta kaikissa tutkimuksissa”, toteaa Ojanen. Luonnollisesti on kuitenkin vaikeaa olla stressaamatta, saati sitten olla onnellinen ilman elämän perustarpeita, kuten riittävää ruokaa ja juomaa, sopivia vaatteita, lämmintä kotia ja vaikkapa perusterveydenhuoltoa. Siksi on mielestäni oikein auttaa niitä ihmisiä lähellä ja kaukana, joilla ei näitä perusasioita ole. Samalla saa itselleen hyvän mielen, joka osaltaan ehkä auttaa olemaan onnellinen.

Artikkelissa myös määritellään, että onnellinen ihminen on sellainen, joka ei haikaile menneisyyttä ja odota parempaa huomista. Tämä on mielestäni hyvin sanottu, sillä jos kaiken aikaa haikailee jotain, mitä ei voi saada, ei voi elää kunnolla nykyhetkessä eikä olla onnellinenkaan. Tästä näkyy, miten onnellisuuteen pyrkiminen on monimutkaista: toisaalta meidän täytyy havaita, mitä onnestamme puuttuu ja tehdä töitä puutteiden paikkaamiseksi; toisaalta meidän täytyy hyväksyä, että kaikkea ei ole vielä nyt, ja nauttia tästä hetkestä.

Mitä onnellisuus tässä hetkessä sitten voisi tarkoittaa, jos suurimpia unelmia ei voi vielä saavuttaa? Onko se sitä, että saa lähikaupasta Muumi-tikkarin? Onko se sitä, että saa olla omassa rauhassa ja uppoutua hyvään kirjaan? Onko se ajan viettämistä yhteisessä harrastuksessa hyvän ystävän kanssa tai iltakävelyitä kumppanin kanssa? Onko se perheen kanssa television katselemista sohvalla kylmänä syysiltana? Se voi olla kaikkea tätä, mutta ei tietenkään jokaiselle, sillä onnellisuutta on yhtä monenlaista kuin ihmisiäkin eri elämäntilanteissa.