Kolmiportainen tuki

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki


Opetushallituksen päätöksestä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2011 tehdyt muutokset ja täydennykset koskevat myös oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Luhangan kunta on laatinut moniammatillisessa yhteistyössä kunnan erityisopetusmallin.

Erityisopetusmalli on päivitetty 2014 uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) velvoittamalla tavalla vastaamaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksia.


PERUSOPETUS - YLEINEN TUKI

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada laadukasta opetusta sekä ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä.

Yleisen tuen tukimuodot:

  • Opetuksen eriyttäminen
  • Opettajien yhteistyö
  • Opetusryhmien muuntelu
  • Samanaikaisopetus
  • Tukiopetus
  • Osa-aikainen erityisopetus
  • Avustajan työpanos
  • Voidaan tehdä oppimissuunnitelma
  • Kodin ja koulun välinen yhteistyö



TEHOSTETTU TUKI

Tukea annetaan, kun yleinen tuki ei riitä. Tuen tarve on säännöllisempää tai tarvitaan samanaikaisesti useita tukimuotoja.

Tehostetun tuen tukimuodot:

  • Tehdään pedagoginen arvio
  • Tehdään oppimissuunnitelma
  • Käytössä yleisen tuen tukimuodot, joista erityisesti korostuvat osa-aikainen erityisopetus, opintojen yksilöllinen ohjaus, joustavien opetusryhmien käyttö sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys.
  • Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti.


ERITYINEN TUKI

Tukea annetaan, kun aiemmin annetut tukitoimenpiteet eivät ole riittävät.

Erityisen tuen tukimuodot:

  • Tukea järjestetään yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä.
  • Yhteistyö kodin ja moniammatillisen verkoston kanssa korostuu.
  • Tehdään pedagoginen selvitys ja erityisen tuen päätös.
  • Tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
  • Käytössä kaikki perusopetuksen tukimuodot.
  • Mahdollistaa oppimäärien yksilöllistämisen.
  • Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Erityisen tuen päätös on tarkistettava ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä.
  • Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.


OPPIMISSUUNNITELMA

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.* Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat.

Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty.

Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

*Perusopetuslaki 16a § (642/2010)


PEDAGOGINEN ARVIO TEHOSTETTUA TUKEA VARTEN

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan

  • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
  • oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
  • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

Oppilaan opettaja tai opettajat laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuollon asiantuntijaryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään*. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan.

Pedagoginen arvio laaditaan tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle myös kaikissa opiskelun nivelvaiheissa eli toisen ja kuudennen vuosiluokan keväällä siirryttäessä alkuopetuksesta kolmannelle luokalle ja alakoulusta yläkouluun. Samoin oppilaan oppimisen tuessa ja sen myötä oppimissuunnitelman sisällössä tehtävät merkittävät muutokset, kuten oppiaineiden lisääminen tai poistaminen tuen piiristä, edellyttävät uuden pedagogisen arvion laatimista ja asian käsittelyä moniammatillisessa oppilashuollon asiantuntijaryhmässä.

*Perusopetuslaki 31 a § 4 mom. (642/2010)



PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys.*

Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii:

  • oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä
  • moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuollon asiantuntijaryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta

Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.**

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

  • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
  • oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista
  • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
  • perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän

Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa (ainakin 2.lk:n jälkeen sekä ennen 7.lk:lle siirtymistä) sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.

*Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 §

**Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010)


HOJKS

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.*

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

HOJKS-asiakirjaan liitetään huoltajan antamat tiedonsiirtoluvat. HOJKS:iin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi*. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa.

*Perusopetuslaki 17a § (642/2010)