I Talous on ihmistä varten
KPL 4 TEHTÄVÄT 1-3 s. 35
1.
Talous & Talouspolitiikka on kokoajan muutoksessa, joten on varauduttava muutoksiin. Kuluttaja tarvitsee ennusteita, jotta voi arvoida taloudellista tilaansa ja tulevaisuuden tilaa tehdessään ostopäätöksiä. Päättäjät tarvitsevat ennusteita varautuakseen tulevaisuuden muutoksiin ja pystyäkseen suunnata talouden niukat resurssit oikein.
2.
Kansantalous heikkenee, laskusuhdanne voi pahentua ja tulevaisuuden talouskasvu heikkenee.
3.
a) BKT ei kerro kaikkea ihmisten hyvinvoinnista, sillä se ei kuvaa hyvinvointia eikä sitä ole siihen tarkoitettu. Se kuvaa toteutunutta tuotantoa ja tuotannossa syntynyttä arvonlisäystä.
b) BKT on vain suuntaa antava mittari, kun vertaillaan eri kansantalouksia, sillä sitä vääristää monet asia, eikä se kerro kaikkien maassa tuotettujen hyödykkeiden arvoa. Ei esimerkiksi lasketa mukaan kotityötä tai harmaata taloutta, jolloin niiden osuudet bkt:sta on vain arvioita.
Talous & Talouspolitiikka on kokoajan muutoksessa, joten on varauduttava muutoksiin. Kuluttaja tarvitsee ennusteita, jotta voi arvoida taloudellista tilaansa ja tulevaisuuden tilaa tehdessään ostopäätöksiä. Päättäjät tarvitsevat ennusteita varautuakseen tulevaisuuden muutoksiin ja pystyäkseen suunnata talouden niukat resurssit oikein.
2.
Kansantalous heikkenee, laskusuhdanne voi pahentua ja tulevaisuuden talouskasvu heikkenee.
3.
a) BKT ei kerro kaikkea ihmisten hyvinvoinnista, sillä se ei kuvaa hyvinvointia eikä sitä ole siihen tarkoitettu. Se kuvaa toteutunutta tuotantoa ja tuotannossa syntynyttä arvonlisäystä.
b) BKT on vain suuntaa antava mittari, kun vertaillaan eri kansantalouksia, sillä sitä vääristää monet asia, eikä se kerro kaikkien maassa tuotettujen hyödykkeiden arvoa. Ei esimerkiksi lasketa mukaan kotityötä tai harmaata taloutta, jolloin niiden osuudet bkt:sta on vain arvioita.
KPL 3 TEHTÄVÄT s. 26 t. 1-3
1.
Mikrotalous käsittelee yksittäisten kotitalouksien, yritysten tai pankkien toimintaa, kun taas Makrotalous käsittelee talouden suuria kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi kokonaistuotantoa, valtion velkaantumista tai inflaatiota
2.
a) Markkinat, sillä kysyntä ja tarjonta päättää mitä tuotteita valmistetaan ja miten raha lähtee kulkemaan.
b) Tuonti. Se yksinkertaistaa kansantaloutta, sillä ei ole mahdollista tuoda markkinoille mitään, mitä eisaa kotimaassa tuotettua. Kotimaan raaka-aineet joutuvat kovempaan käyttöön, joten ne saattavat ehtyä nopeammin. Lisäkis yritykset voivat laittaa tuotteille korkeammat hinnat, sillä kilpailua on vähemmän ja kuluttajat kärsivät.
c) Kysyntä vähenisi, jolloin myös tarjonta vähenisi ja koko kansantalouden kiertokulku katkeaisi.
d) Kysyntä vähenisi, sillä kuluttajat eivät saisi rahaa, koska työpaikat vähenisivät.
e) Kysyntä vähenisi, sillä kuluttajilla ei olisi rahaa ostaa hyödykkeitä.
3.
a) Kansantalous ei voisi kehittyä, jos yritykset eivät tekisi investointeja. Investoinnit kasvattavat yrityksiä ja potentiaalisesti syntyy lisää työpaikkoja, jolloin kuluttajilla on enemmän rahaa ostaa hyödykkeitä.
b) Tulonsiirroista on hyötyä kansantaloudelle, sillä raha kiertää tulonsiirtojen myötä.
Mikrotalous käsittelee yksittäisten kotitalouksien, yritysten tai pankkien toimintaa, kun taas Makrotalous käsittelee talouden suuria kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi kokonaistuotantoa, valtion velkaantumista tai inflaatiota
2.
a) Markkinat, sillä kysyntä ja tarjonta päättää mitä tuotteita valmistetaan ja miten raha lähtee kulkemaan.
b) Tuonti. Se yksinkertaistaa kansantaloutta, sillä ei ole mahdollista tuoda markkinoille mitään, mitä eisaa kotimaassa tuotettua. Kotimaan raaka-aineet joutuvat kovempaan käyttöön, joten ne saattavat ehtyä nopeammin. Lisäkis yritykset voivat laittaa tuotteille korkeammat hinnat, sillä kilpailua on vähemmän ja kuluttajat kärsivät.
c) Kysyntä vähenisi, jolloin myös tarjonta vähenisi ja koko kansantalouden kiertokulku katkeaisi.
d) Kysyntä vähenisi, sillä kuluttajat eivät saisi rahaa, koska työpaikat vähenisivät.
e) Kysyntä vähenisi, sillä kuluttajilla ei olisi rahaa ostaa hyödykkeitä.
3.
a) Kansantalous ei voisi kehittyä, jos yritykset eivät tekisi investointeja. Investoinnit kasvattavat yrityksiä ja potentiaalisesti syntyy lisää työpaikkoja, jolloin kuluttajilla on enemmän rahaa ostaa hyödykkeitä.
b) Tulonsiirroista on hyötyä kansantaloudelle, sillä raha kiertää tulonsiirtojen myötä.
KPL 2 TEHTÄVÄT 1-3 ja 5 s. 23
1.
Talouskasvu on onni, sillä on monia myönteisiä vaikutuksia, kuten esimerkiksi elintason nousu, yritysten menestyminen, josta seuraa työllisyyden parantuminen ja palkankorotukset, ja talouskasvun nousu myös ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa ja yhteiskuntarauhaa.
Talouskasvu on tämän lisäksi kirous, sillä myönteisten vaikutusten lisäksi on monia kielteisiä vaikutuksia. Näitä on esimerkiksi tuloerojen kasvu --> epätasa-arvo, hintojen nousu, väen keskittyminen tietyille alueille --> palvelupulat, ja asuntojen hintojen nousu.
2.
tuottavuutta voidaan parantaa keksimällä uusia innovaatioita, tekemällä investointeja, organisoimalla työtä uudestaan, niin että siitä tulee tehokkaampaa, tehostamalla raaka-aineiden käyttöä ja keskittymällä ydinosaamiseen. Voidaan myös motivoida työntekijöitä, kehittää koulutusta tai lisätä työntekijöiden työmäärää esimerkiksi nostamalla eläkeikää ja tehostamalla tuotantoa niin, että voidaan vähentää työntekijöitä.
3.
a) Opiskelussani voisin parantaa tuottavuutta esimerkiksi lisäämällä opiskeluaikaa, keskittymällä vain itselle tärkeisiin aineisiin tai käyttämällä uusia tehokkaampia opiskelutapoja pelkän suoraan kirjasta lukemisen sijaan.
b) Koulussa voitaisiin tehostaa tuottavuutta esim. lisäämällä opiskeluaikaa, muuttamalla oppimismetodeja ja poistamalla kurssista ns. "turhat" asiat ja keskittyä vain kaikista tärkeimpiin osiin.
5.
Miksi voidaan pitää vaarallisena?
Jos talous ei kasva, elintaso laskee.
Hyvinvointivaltio ei pysy pystyssä, jos valtio & kunnat ei saa riittävästi verotuloja.
Yritysmaailmassa yritykset eivät selviäisi, koska kysyntä pienenee.
Miksi hyvä?
Talouskasvu uhkaa ympäristöä, sillä luonnonvarat ovat rajalliset ja päästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta.
Talouskasvu ei välttämättä lisää onnellisuutta länsimaissa, sillä ihmisten elämä tavaroilla kyllästettyä.
Talouskasvu on onni, sillä on monia myönteisiä vaikutuksia, kuten esimerkiksi elintason nousu, yritysten menestyminen, josta seuraa työllisyyden parantuminen ja palkankorotukset, ja talouskasvun nousu myös ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa ja yhteiskuntarauhaa.
Talouskasvu on tämän lisäksi kirous, sillä myönteisten vaikutusten lisäksi on monia kielteisiä vaikutuksia. Näitä on esimerkiksi tuloerojen kasvu --> epätasa-arvo, hintojen nousu, väen keskittyminen tietyille alueille --> palvelupulat, ja asuntojen hintojen nousu.
2.
tuottavuutta voidaan parantaa keksimällä uusia innovaatioita, tekemällä investointeja, organisoimalla työtä uudestaan, niin että siitä tulee tehokkaampaa, tehostamalla raaka-aineiden käyttöä ja keskittymällä ydinosaamiseen. Voidaan myös motivoida työntekijöitä, kehittää koulutusta tai lisätä työntekijöiden työmäärää esimerkiksi nostamalla eläkeikää ja tehostamalla tuotantoa niin, että voidaan vähentää työntekijöitä.
3.
a) Opiskelussani voisin parantaa tuottavuutta esimerkiksi lisäämällä opiskeluaikaa, keskittymällä vain itselle tärkeisiin aineisiin tai käyttämällä uusia tehokkaampia opiskelutapoja pelkän suoraan kirjasta lukemisen sijaan.
b) Koulussa voitaisiin tehostaa tuottavuutta esim. lisäämällä opiskeluaikaa, muuttamalla oppimismetodeja ja poistamalla kurssista ns. "turhat" asiat ja keskittyä vain kaikista tärkeimpiin osiin.
5.
Miksi voidaan pitää vaarallisena?
Jos talous ei kasva, elintaso laskee.
Hyvinvointivaltio ei pysy pystyssä, jos valtio & kunnat ei saa riittävästi verotuloja.
Yritysmaailmassa yritykset eivät selviäisi, koska kysyntä pienenee.
Miksi hyvä?
Talouskasvu uhkaa ympäristöä, sillä luonnonvarat ovat rajalliset ja päästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta.
Talouskasvu ei välttämättä lisää onnellisuutta länsimaissa, sillä ihmisten elämä tavaroilla kyllästettyä.
KPL 2 TEHTÄVÄ BKT:n kehitys
https://findikaattori.fi/fi/3
Mitä päätelmiä tilastosta voi tehdä?
Mitä päätelmiä tilastosta voi tehdä?
- volyymi suhteellisen tasaista. Suurin eroavaisuus volyymissa tapahtunut 2007-2009 välisellä alalla, jolloin bruttokansantuote laski voimakkaasti.
- vuodesta 2013 lähtien bruttokansantuotteen volyymi taas pääsääntöisesti noususuuntaista.
KPL 2 TEHTÄVÄ Tuottavuuden kehitys
http://www.stat.fi/til/ttut/2016/ttut_2016_2017-11-30_tie_001_fi.html
Mitä päätelmiä tilastosta voi tehdä?
Mitä päätelmiä tilastosta voi tehdä?
- Pitkän aikavälin trendimuutos osoittaa, että koko kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti hidastui voimakkaasti 1990-luvun puolivälin vähän päälle kolmesta prosentista 0,3 prosenttiin vuonna 2015
- Työn tuottavuuden aleneva trendi on vuoden 2016 pienen kasvun jälkeen kääntynyt positiivisempaan nousu suuntaan.
KPL 1 TEHTÄVÄ Kuvion tulkinta
Pylväsdiagrammin Otsikko: Kotitalouksien velkaantuneisuus välillä 1975-2017.
Muuttujina on muutos vuosissa sekä % määrä käytettävissä olevista tuloista.
Päähuomio: Velkaantuneisuus on ollut jatkuvassa kasvussa lukuunottamatta 1989 - 1997 välistä laskukautta.
Muita huomiota: velkaantumisaste oli vuoden 2017 lopussa 128,2 prosenttia eli 1,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.
KPL 1 TEHTÄVÄ Erilaisia kuvia
KPL 1 TEHTÄVÄT s. 15
1. Mitä eroa on fyysisillä ja yhteiskunnallisilla tarpeilla?
Fyysisillä tarpeilla viitataan yksilön henkilökohtaisiin tarpeisiin, kuten ravinto ja asunto. Fyysiset tarpeet liittyvät hengissä säilymiseen.
Yhteiskunnallisia tarpeita tyydyttää taas esimerkiksi ystävien kanssa vietetty aika ja arvostuksen kokeminen.
4. Poimi 10 taloustietoon liittyvää keskeistä käsitettä?
Kulutushyödyke: kulutukseen tarkoitetut hyödykkeet, esim. vaatteet
Tuotantohyödyke: eli investointihyödyke. Niiden avulla tehdään lisää hyödykkeitä
Aineeton hyödyke: Palvelut, joita on esim. hieronta, parturi ja internetpalvelut.
Aineellinen hyödyke: Tarvikkeet tai aineet, joita on esim. sanomalehti, virvoitusjuoma tai hampurilaisateria.
Lopputuote: hyödyke, jonka avulla ei enää valmisteta uusia tuotteita
Välituote: hyödykkeet, joiden avulla tuotantoprosessi jatkuu. (Seinän tekoon tarvittavat laudat)
Tuotannontekijät: työvoiman, raaka-aineiden ja pääoman yhteisnimitys.
Reaalipääoma: esim. koneet, tiet, koulut ja asunnot.
Finanssipääoma: raha ja arvopaperit.
Inhimillinen pääoma: työntekijöiden yksilölliset taidot ja osaaminen
Sosiaalinen pääoma: työntekijöiden keskinäinen vuorovaikutus ja luottamua työpaikalla
Tuotantomahdollisuuksien käyrä: käyrä, joka kuvaa teoreettisesti sitä, mitä voidaan tuottaa ja kuinka paljon. (s. 13)
Investoiminen: Sijoituksia tulevaisuuden tuotannon tai elinolojen parantamiseen
5. Mitä valtion olisi järkevä tehdä seuraavissa tapauksissa:
a) on paljon työvoimaa ja raaka-aineita, mutta ei pääomaa
Voidaan esimerkiksi houkutella ulkomaalaisia yrityksiä perustamaan maahan tuotantolaitoksia. Houkuttelu onnistuu esimerkiksi alhaisella veroasteella.
Voidaan yrittää hankkia edullista rahoitusta, jotta saadaan perustettua omia tuotantolaitoksia.
b) on paljon raaka-aineita ja pääomaa, mutta ei työvoimaa
Voidaan yrittää houkutella maahanmuuttajia lupaamalla töitä ja perustoimeentulon tai esimerkiksi tukea lapsiperheitä, jolloin syntyvyys nousisi ja työvoimaa saataisiin tulevaisuudessa enemmän.
Lisäksi voidaan yrittää lyhentää opiskeluajan kestoa, joka tarkoittaisi ihmisten siirtymistä nopeammin työelämään.
Näiden lisäksi voidaan pidentää työssäoloaikaa lisäämällä työtunteja tai nostamalla eläkeikää.
c) on paljon pääomaa ja työvoimaa, mutta ei raaka-aineita
Voidaan ostaa raaka-aineet ulkomailta ja jalostaa niistä kalliita ja hyvälaatuisia hyödykkeitä. Voidaan panostaa laatuun, sillä hinnan korkeus ei ole ongelma, sillä kilpailu on vähäistä.
Fyysisillä tarpeilla viitataan yksilön henkilökohtaisiin tarpeisiin, kuten ravinto ja asunto. Fyysiset tarpeet liittyvät hengissä säilymiseen.
Yhteiskunnallisia tarpeita tyydyttää taas esimerkiksi ystävien kanssa vietetty aika ja arvostuksen kokeminen.
4. Poimi 10 taloustietoon liittyvää keskeistä käsitettä?
Kulutushyödyke: kulutukseen tarkoitetut hyödykkeet, esim. vaatteet
Tuotantohyödyke: eli investointihyödyke. Niiden avulla tehdään lisää hyödykkeitä
Aineeton hyödyke: Palvelut, joita on esim. hieronta, parturi ja internetpalvelut.
Aineellinen hyödyke: Tarvikkeet tai aineet, joita on esim. sanomalehti, virvoitusjuoma tai hampurilaisateria.
Lopputuote: hyödyke, jonka avulla ei enää valmisteta uusia tuotteita
Välituote: hyödykkeet, joiden avulla tuotantoprosessi jatkuu. (Seinän tekoon tarvittavat laudat)
Tuotannontekijät: työvoiman, raaka-aineiden ja pääoman yhteisnimitys.
Reaalipääoma: esim. koneet, tiet, koulut ja asunnot.
Finanssipääoma: raha ja arvopaperit.
Inhimillinen pääoma: työntekijöiden yksilölliset taidot ja osaaminen
Sosiaalinen pääoma: työntekijöiden keskinäinen vuorovaikutus ja luottamua työpaikalla
Tuotantomahdollisuuksien käyrä: käyrä, joka kuvaa teoreettisesti sitä, mitä voidaan tuottaa ja kuinka paljon. (s. 13)
Investoiminen: Sijoituksia tulevaisuuden tuotannon tai elinolojen parantamiseen
5. Mitä valtion olisi järkevä tehdä seuraavissa tapauksissa:
a) on paljon työvoimaa ja raaka-aineita, mutta ei pääomaa
Voidaan esimerkiksi houkutella ulkomaalaisia yrityksiä perustamaan maahan tuotantolaitoksia. Houkuttelu onnistuu esimerkiksi alhaisella veroasteella.
Voidaan yrittää hankkia edullista rahoitusta, jotta saadaan perustettua omia tuotantolaitoksia.
b) on paljon raaka-aineita ja pääomaa, mutta ei työvoimaa
Voidaan yrittää houkutella maahanmuuttajia lupaamalla töitä ja perustoimeentulon tai esimerkiksi tukea lapsiperheitä, jolloin syntyvyys nousisi ja työvoimaa saataisiin tulevaisuudessa enemmän.
Lisäksi voidaan yrittää lyhentää opiskeluajan kestoa, joka tarkoittaisi ihmisten siirtymistä nopeammin työelämään.
Näiden lisäksi voidaan pidentää työssäoloaikaa lisäämällä työtunteja tai nostamalla eläkeikää.
c) on paljon pääomaa ja työvoimaa, mutta ei raaka-aineita
Voidaan ostaa raaka-aineet ulkomailta ja jalostaa niistä kalliita ja hyvälaatuisia hyödykkeitä. Voidaan panostaa laatuun, sillä hinnan korkeus ei ole ongelma, sillä kilpailu on vähäistä.
