1. Tasa-arvoon liittyviä käsitteitä 

Elimäen yhtenäiskoulussa edistetään oppilaiden, opettajien ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.  

 

"Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat perusoikeuksia ja tarkoittavat periaatteessa samaa asiaa: syrjimättömyyden ja tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, kansalaisuudesta, iästä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta." 

 

Sukupuolten tasa-arvo koulussamme sisältää mm. syrjimättömyyden, moninaisuuden sekä yhtäläisten oikeuksien ja mahdollisuuksien periaatteet.  

 

"Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan sukupuolten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja työelämässä sekä vallan ja resurssien oikeudenmukaista jakamista. Usein puhutaan sekä muodollisesta tasa-arvosta, eli syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisista oikeuksista ja kohtelusta, että tosiasiallisesta tasa-arvosta esimerkiksi poliittisten päätösten lopputulosten suhteen. Tasa-arvokäsite kattaa myös sukupuolen moninaisuuden eli hyväksyy ajatuksen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi." 

 

Yhteiskunnassa esiintyvää sukupuolen mukaista segregaatiota pyritään lieventämään koulussamme edistämällä oppilaiden mahdollisuuksia tehdä yksilöllisiä valintoja.  

 

"Segregaatio tarkoittaa eriytymistä, eriyttämistä tai eristämistä. Sukupuolen mukainen segregaatio työelämässä ja koulutuksessa tarkoittaa töiden, tehtävien ja koulutusalojen jakautumista naisten ja miesten aloiksi ja töiksi. Horisontaalinen segregaatio tarkoittaa sitä, että tytöt ja pojat opiskelevat eri aloilla tai miehet ja naiset toimivat eri ammateissa, eri työpaikoilla, eri toimialoilla tai työmarkkinoiden sektoreilla. Vertikaalinen segregaatio tarkoittaa työelämässä tapahtuvaa työnjakoa ja eriytymistä siinä, mille hierarkian tasolle miehet ja naiset sijoittuvat." 

 

Koulussamme tiedostetaan heteronormatiivisen ajattelumallin rajoittuneisuus ja pyritään välttämään stereotyyppisiä käsityksiä ihmisistä. Sukupuolitietoisen opetuksen avulla otamme huomioon jokaisen oppijan yksilöllisyyden ja persoonallisuuden ilman sukupuoleen liittyviä ennakko-oletuksia.  

 

"Heteronormatiivisessa ajattelumallissa heteroseksuaali mies ja heteroseksuaali nainen edustavat luonnollisia, oikeutettuja, toivottuja ja usein ainoita mahdollisuuksia olla ihminen. Heteronormatiivisuus heijastuu instituutioihin, rakenteisiin, ihmissuhteisiin ja käytäntöihin." 

 

"Sukupuolistereotypiat ovat pelkistettyjä tai kaavamaisia odotuksia ja oletuksia siitä, millaisia miehet ja naiset yleensä ovat tai miten naisten ja miesten tulee käyttäytyä ollakseen ”oikeanlaisia”. Sukupuolistereotypiat ovat pitkälti tiedostamattomia, syvälle kulttuuriin juurtuneita ”itsestäänselvyyksiä”. Stereotypiat ylläpitävät osaltaan eriarvoisuutta." 

 

"Sukupuolitietoinen opetus perustuu herkkyydelle tunnistaa yksilöllisyys ja persoonallisuus jokaisessa oppijassa. Opetuksessa pidättäydytään sosiaalistamasta oppilasta hänen ulkoiseen sukupuoleensa. Sukupuolitietoisessa opetuksessa tunnistetaan sukupuolittavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä kyseenalaistetaan ja puretaan niitä sukupuolten tasa-arvoa rakentaen. Oppilaita ohjataan yksilöllisiin valintoihin ja lievitetään täten opinto-, koulutus- ja uravalintojen segregaatiota. 

 

Sukupuolitietoisessa opetuksessa ei ole kyse sukupuolineutraaliudesta, joka voi johtaa sukupuolisokeuteen. Se on sukupuolisensitiivistä opetusta, jossa huomataan jokaisen yksilölliset ja persoonalliset ominaisuudet, sekä puretaan samalla (stereotyyppisiä) sukupuolittuneita rooleja ja käytäntöjä.  

 

"Sukupuolineutraalius perustuu ajatukseen, että sukupuolella ei ole käsiteltävässä asiassa merkitystä. Tällöin näennäisesti sukupuolineutraali toimintatapa saattaa vaikuttaa syrjivästi tai vahvistaa eriarvoisuutta, jos tosiasiallisesti olemassa olevaa sukupuolinäkökulmaa tai sukupuolittuneisuutta ei ole otettu huomioon." 

 

"Sukupuolisokeudesta on kyse silloin, kun sukupuolella ei nähdä merkitystä, 

vaikka sillä todellisuudessa on. Sukupuolisokea ajattelu saattaa johtaa stereotypioita vahvistavaan toimintaan ja lisätä epätasa-arvoa." 

 

Kaikenlainen sukupuoleen perustuva tai seksuaalinen syrjintä ja häirintä on koulussamme kielletty. Mikäli sellaista ilmenee, tulee siitä heti ilmoittaa luotettavalle aikuiselle, ja toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.  

 

"Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on henkilön asettaminen sukupuolen  

(mukaan lukien sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu) vuoksi eriarvoiseen asemaan. Syrjintää on myös seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä." 

 

"Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan ei-toivottua käytöstä, joka liittyy henkilön sukupuoleen, mutta ei ole luonteeltaan seksuaalista. Tällä käytöksellä loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Samalla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri." 

 

"Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä ei-toivottua käytöstä, joka on luonteeltaan seksuaalista. Tällaisella käytöksellä loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri." 

1. Tasa-arvotilanteen kartoittaminen 

Elimäen yhtenäiskoulussa tehdään oppilaille tasa-arvokysely Wilman kautta, jossa selvitetään koulumme tilannetta tasa-arvon suhteen. Tasa-arvokysely perustuu Tasa-arvo on taitolaji –oppaan malliin.  

 

1. Tasa-arvosuunnitelman laatijat 

Tasa-arvosuunnitelman laatijoina ovat opettajat Tommi Viljakainen ja Anna Ojala sekä oppilaiden edustajat. Myös huoltajia kuullaan tasa-arvosuunnitelman ollessa luonnosvaiheessa.  

 

1. Tasa-arvosuunnitelmasta tiedottaminen 

Kun tasa-arvosuunnitelma saadaan valmiiksi, se jaetaan kaikkien oppilaiden, huoltajien, opettajien ja henkilökunnan nähtäväksi Wilman kautta. Oppilaita ja huoltajia myös osallistetaan tasa-arvosuunnitelman laadintaan prosessin aikana.  

 

1. Tasa-arvon toteutumisen seuranta ja arviointi 

Tasa-arvokyselyjä tehdään säännöllisesti tasa-arvotilanteen kartoittamiseksi. Tasa-arvosuunnitelma päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tasa-arvo on kaikkien asia, ja vastuu sen toteutumisesta on viime kädessä koulun rehtorilla.  

 

1. Muutamia tasa-arvoon liittyviä asioita koulussamme 

Puhuteltaessa ihmisiä, olivat he sitten oppilaita tai opettajia olisi hyvä miettiä, minkälaisia nimityksiä käytetään. Vahvistavatko vai purkavatko käytetyt sanat stereotyyppisiä oletuksia? Kohdataanko ihmiset yksilöinä, persoonina, mutta kuitenkin osana laajempaa yhteisöä? 

 

Ryhmittelyjä tehtäessä on tärkeää ottaa huomioon erilaisia perusteita. Tytöt-pojat –jako toimii vain, jos käsiteltävä aihe on sen mukainen. Muussa tapauksessa olisi parempi tehdä ryhmiä esim. osaamisen tai kiinnostuksen mukaan.  

 

Oppilaita kannustetaan tekemään yksilöllisiä valintoja. Teknisen ja tekstiilityön yhdistyessä on hyvä miettiä tasa-arvon kysymyksiä ja huomata, että valinnat eivät ole kiinni sukupuolesta tai muusta sellaisesta. Myös tyttöjen ja poikien erillistä liikuntaa on syytä tarkastella kriittisesti ja kehittää toimintaa yhteiseen suuntaan. Ennakkoluuloja puretaan parhaiten yhteistyöllä. Alakoulussa on yhteistä liikuntaa koko alakoulun ajan, eli tyttöjen ja poikien liikuntaa ei ole erikseen.  

 

Mahdollisuuksien mukaan myös koulumme WC-tiloja ja pukuhuoneita voidaan jatkossa kehittää ns. Unisex-suuntaan, jolloin kaikkien yksilöllisyys ja yksityisyys otetaan yhtälailla laadukkaasti huomioon.  

 

Opettajien ja muun henkilökunnan on hyvä miettiä omia käsityksiään sukupuolisista stereotypioista, sillä ne heijastuvat tiedostamatta opetukseen ja koulun arkeen. Stereotypioista on hyvä keskustella yhdessä, sillä näin tullaan tietoisimmiksi omista ja muiden ajatusmalleista. Sukupuolitietoisuutta edistetään systemaattisella tasa-arvosuunnittelulla ja mahdollisesti opettajien täydennyskoulutuksella.  

 

Koulun on tärkeää tehdä tasa-arvoasioissa yhteistyötä vanhempien kanssa. Vanhempien kanssa yhdessä voimme jakaa tasa-arvoasioita lapsille. Molempien vanhempien osallistaminen lapsen kouluasioihin mahdollisuuksien mukaan on tärkeää.  

 

1. Lopuksi 

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta toteutetaan parhaiten ottamalla kaikki huomioon yksilöinä ja omina persooninaan. Kun kaikki tulevat toimeen keskenään rakennamme parempaa tulevaisuutta ja yhteiskuntaa meille kaikille. Koulun tulee tehdä oma osansa lasten tasa-arvoisen tulevaisuuden eteen. Tasa-arvo liittyy vahvasti ihmisten vapauksiin ja mahdollisuuksiin. Siksi sen edistäminen on hyvin tärkeä asia ihan jokaiselle.