Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

Kansainväliset suhteet (HI2)

Moduulissa tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Moduulissa analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisista taloudellisista ja ideologista näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat vastakkainasettelun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Moduulissa syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät kehityslinjat
  • osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää mielipidevaikuttamista eri aikoina
  • osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
  • osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
  • seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
  • osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.

Keskeiset sisällöt

Kansainvälisen politiikan perusteet
  • kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
  • poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin
Eurooppakeskeinen kansainvälinen järjestelmä
  • imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
  • maailmansotien syyt ja seuraukset
  • demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu
  • ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
Kaksinapaisesta moninapaiseen maailmaan
  • kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
  • dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
  • maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino

Eurooppalainen ihminen (HI4)

Moduuli tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Moduulissa perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa
  • ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen
  • ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
  • osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
  • osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
  • pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
  • osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

Keskeiset sisällöt

Eurooppalainen kulttuuri ja maailmankuvan rakentuminen
  • tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä
Eurooppalaisen kulttuurin juuret
  • • antiikin kulttuurien yleispiirteet
  • • demokratian ja tieteellisen ajattelun synty
  • • keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus
Yksilöllisen ajattelun ja tieteellisen maailmankuvan kehittyminen
  • tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa
  • reformaatio ja tiedon vallankumous
  • valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
  • 1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset
Kohti nykyaikaa
  • taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen
  • tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
  • demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat
  • tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen
  • sukupuoliroolien murros

Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)

Moduuli tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Moduulissa perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Moduulissa syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti
  • tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen historiaa
  • hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen kehitykseen ja Itämeren alueeseen
  • kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
  • osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
  • osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
  • osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa.

Keskeiset sisällöt

Suomen alue esihistoriallisella ajalla
  • tutkimusmenetelmät ja lähteet
  • käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
Keskiaika
  • Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
  • kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
  • yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri
Uusi aika
  • reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
  • Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
  • elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa
  • Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla
Suomi osana Venäjää
  • Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
  • suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide

Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

Moduulissa perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien muuttuessa. Moduulissa tarkastellaan länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • ymmärtää kulttuurien vuorovaikutusta koskevia teorioita ja käytänteitä
  • tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
  • osaa eritellä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että nykypäivän kontekstissa
  • analysoi esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
  • erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy arvioimaan sille annettuja merkityksiä
  • osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön
  • tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista asiatekstiä käyttämällä monipuolisesti ja kriittisesti lähdeaineistoa.

Keskeiset sisällöt

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet
  • kulttuurit ja niiden vuorovaikutus
Moduulissa tarkasteltaviksi kohteiksi valitaan kaksi tai useampia kulttuureja seuraavilta alueilta:
  • Aasian kulttuurit
  • Afrikan kulttuurit
  • arktiset kulttuurit
  • Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
  • Latinalaisen Amerikan kulttuurit
  • Lähi-idän kulttuurit
  • Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.