Räkättirastaan pää ja yläperä ovat siniharmaat ja selkä sekä hartiat punaruskeat. Lisäksi rintapuoli on ruskeapilkullinen.

Räkättirastaan ääntely on säksättävää räksytystä, kuten linnun nimikin antaa ymmärtää. Lauluksi sitä ei oikein voi sanoa.

Suomessa räkättirastas pesii aina pohjoisinta Lappia myöten. Heinistä ja savesta rakennettu pesä on yleensä puussa oksan haarassa. Naaras munii pesään 5–6 ruskeapilkullista munaa jo vapun tienoilla. Pesintä tapahtuu muista rastaista poiketen yleensä vain kerran kesässä.

Räkättirastaat pesivät mielellään yhdyskuntina, jolloin niiden on helpompi yhdessä puolustaa pesiä närhiä, variksia ja harakoita vastaan.

Ravintonaan "räksät" käyttävät matoja, etanoita ja hyönteisiä. Syksyllä pääravintona ovat marjat, ja ne ovatkin mansikkamaan vakiovieraita siihen saakka kunnes mustikat kypsyvät metsissä. Silloin suurin osa räkättirastaista suuntaa metsiin ja jättää puutarhamarjat rauhaan.

Luontoportti