Rastaat

Rastaat pesivät metsissä ja puutarhoissa

Rastas on melko iso lintu, varpusta paljon isompi, mutta varista pienempi.

Rastaita pesii miljoonia pareja Suomen metsissä. Keväisin rastaat pysähtyvät muuttomatkalla pihojen ja puistojen nurmikoille pyydystämään matoja. Tällöin niitä voi nähdä suuriakin parvia.

Valokuvassa on räkättirastas. Se pesii puistoissa ja pihoissa sekä metsän kätköissä.

Laulurastas

Laulurastas on selkäpuolelta ruskea, ja vatsapuoli on vaalea. Rinta on tummapilkullinen. Tummat, suuret silmät erottuvat vaaleasta päästä.

Laulurastas on nimensä mukaisesti erinomainen laulaja. Sen laulu on melodista ja monimuotoista. Koiras laulaa puun latvassa, ja sen laulu kuuluu tyynenä iltana kauas. Kesäkuussa se voi laulaa läpi yön. Laulullaan rastaskoiras houkuttelee valtaamalleen alueelleen naarasta.

Laulurastas pesii koko maassa. Keväisin pääjoukot saapuvat vapun tienoilla.

Laulurastaan elinympäristönä ovat kuusimetsät. Pesän rastas tekee muutaman metrin korkeudelle tiheään puuhun. Naaras munii pesään yleensä viisi munaa. Se munii usein vielä toiset munat kesä-heinäkuussa.

Laulurastas hylkää pesänsä erittäin helposti, joten sen pesintää ei pidä häiritä.

Ravintonaan se käyttää matoja, toukkia, etanoita sekä marjoja ja hedelmiä.

Luontoportti

Mustarastas

Mustarastaskoiraan tunnistaa helposti, sillä se on kokonaan musta ja sillä on keltainen nokka ja samanvärinen rengas silmän ympärillä.

Naaras on harmaanruskea.

Mustarastas on laulurastaan tavoin taidokas laulaja, ja se voi oppia matkimaan monenlaisia ääniä.

Toisten lintujen äänien lisäksi se oppii matkimaan vaikkapa oven narahdusta tai kännykän soittoääntä.

Suomessa se on levinnyt Lapin eteläosiin saakka. Mustarastas on osittaismuuttaja, mikä tarkoittaa, että osa linnuista muuttaa etelään, mutta osa jää talveksi Suomeen.

Pesintäpaikkana ovat rehevät metsät, puistot ja puutarhat. Pesä sijaitsee pensaan juurella, halkopinossa tai risukasassa.

Naaras munii keväällä 3–6 sinivihreää munaa.

Ravintonaan mustarastaat käyttävät matoja, hyönteisiä, siemeniä sekä marjoja ja hedelmiä.

Luontoportti

Punakylkirastas

Punakylkirastaan tunnistaa silmäkulman valkoisesta juovasta ja punaisista kyljistä.

Punakylkirastaan laulu on hyvin vaihteleva ja erilainen yksilön alueen mukaan, mutta laulussa on havaittavissa melodisempi voimakas alkuosa ja lopuksi hiljainen viserrys.

Punakylkirastaiden pesät sijaitsevat hyvin vaihtelevissa paikoissa, mutta suosikkipaikkoja ovat lehti- ja sekametsien aukiot sekä puistot ja puutarhat.

Asuinalueena on koko Suomi. Talveksi punakylkirastaat muuttavat Etelä-Eurooppaan ja jopa Afrikkaan saakka. Ne ovat siis muuttolintuja.

Pesä on rakennettu ruohoista ja korsista. Se sijaitsee matalalla pensaassa tai puussa tai maan pinnalla suojaisessa paikassa. Munia on 5–6. Sekä naaras että koiras hautovat munia.

Punakylkirastas pesii kaksi tai kolme kertaa kesässä.

Luontoportti

Räkättirastas

Räkättirastaan pää ja yläperä ovat siniharmaat ja selkä sekä hartiat punaruskeat. Lisäksi rintapuoli on ruskeapilkullinen.

Räkättirastaan ääntely on säksättävää räksytystä, kuten linnun nimikin antaa ymmärtää. Lauluksi sitä ei oikein voi sanoa.

Suomessa räkättirastas pesii aina pohjoisinta Lappia myöten. Heinistä ja savesta rakennettu pesä on yleensä puussa oksan haarassa. Naaras munii pesään 5–6 ruskeapilkullista munaa jo vapun tienoilla. Pesintä tapahtuu muista rastaista poiketen yleensä vain kerran kesässä.

Räkättirastaat pesivät mielellään yhdyskuntina, jolloin niiden on helpompi yhdessä puolustaa pesiä närhiä, variksia ja harakoita vastaan.

Ravintonaan "räksät" käyttävät matoja, etanoita ja hyönteisiä. Syksyllä pääravintona ovat marjat, ja ne ovatkin mansikkamaan vakiovieraita siihen saakka kunnes mustikat kypsyvät metsissä. Silloin suurin osa räkättirastaista suuntaa metsiin ja jättää puutarhamarjat rauhaan.

Luontoportti