Peipon paras tuntomerkki on siiven kaksi valkoista laikkua. Naaras on ruskeanharmaa, mutta koiras on värikkäämpi, kuten monilla muillakin linnuilla.

Koiraan vatsapuoli on punaruskea, ja päälaki ja niska ovat siniharmaat.

Peipon nokka on vahva ja tukeva. Se kertoo, että peippo on siemensyöjä. Ohuella nokalla ei pystyisi siemeniä syömään.

Peippo on yleinen lintu koko Euroopassa, ja Suomessa se on levinnyt koko maahan aivan maan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta.

Peipot muuttavat talveksi Länsi-Eurooppaan ja palaavat ensimmäisten muuttolintujen joukossa maalis-huhtikuussa. Lämpiminä talvina osa peipoista talvehtii Suomessa.

Peipon pesä on puussa tai pensaassa 2–5 metrin korkeudella. Naaras munii toukokuussa 4–6 munaa. Usein ne pesivät uudelleen vielä heinäkuussa.

Ravintonaan peippo käyttää monenlaisia siemeniä, matoja, toukkia ja hyönteisiä. Talvella sille kelpaavat myös lintulaudan antimet.

Luontoportti (mm. peipon laulu)