Ruotsi oli hajanainen valtio 1500- luvun alussa. Ruotsi oli osa Kalmarin unionia, johon kuului myös Tanska ja Norja. Aateliston mielestä Ruotsin pitäisi erota Kalmarin Unionista. Tämä ärsytti Tanskaa, joten he päättivät hyökätä. Vuonna 1520 taistelu loppui, ja Tanskan kuningas sai Ruotsin itselleen.

Hän piti kruunajaisjuhlan, jonne hän kutsui korkea-arvoisimmat ruotsalaiset aateliset. Kristianin ajatus juhlista oli kauhea, sillä hän teloitutti kaikki vieraansa. Tapahtumaa kutsutaan Tukholman verilöylyksi.
Ruotsalaiset nousivat kapinaan. Vastarintaa johti aatelissuvun poika Kustaa Eerikinpoika Vaasa. Hän oli ollut aikaisemmin vankina, joten hän kosti yllyttämällä talonpojat kapinaan. Kustaa Vaasan joukot onnistuivat häätämään tanskalaiset Ruotsista. Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi.

Kun Kustaa Vaasa kruunattiin, hänen suunnitelmansa oli luoda uudistettu valtio, jossa valta siirtyi kuninkaallle ja tämän virkamiehilleen. Vaasa lähetti omia virkamiehiään ympäri maata hallitsemaan eri maanosia. Kustaa Vaasa määräsi kansalaisille uusia veroja.

Uusi kuningas halusi heikentää katolisen kirkon valtaa Ruotsissa, uskonpuhdistus antoi tähän mahdollisuuden. Katolinen kirkko muutettiin kuninkaan johtamaksi luterilaiseksi kansalliskirkoksi. Papit saivat kuninkaalta tehtävän olla sanansaattajia.

Kustaa Vaasa oli ensimmäinen valtansa vakiinnuttanut kuningas Ruotsissa, mutta hänen uudistuksensa jakoivat mielipiteitä. Aatelisto menetti asemansa, joten he nousivat kapinaan.


Kustaa Vaasa