Venäjä on syyttänyt propagandassaan Ukrainaa venäläisperäisen väestön kansanmurhasta ja fasistisesta politiikasta. Syytökset olivat vailla todellisuuspohjaa ja niiden tarkoituksena oli oikeuttaa tuleva hyökkäyssota. Talvella 2022 Itä-Ukrainassa olevat Donetskin ja Luhanskin alueet pyysivät tukea Ukrainan sotatoimia vastaan. Tästä Venäjä sai tekosyyn hyökkäykseensä  Ukrainaan.

Venäjän tavoitteena oli estää Ukrainan lähentyminen Euroopan Unioniin ja Natoon. Venäjän sotatoimet  kohdistuivat voimakkaasti siviiliväestöön ja esimerkiksi isoja kaupunkeja on pommitettu. Miljoonat ukrainalaiset pakenivat sotaa Eurooppaan ja sota aiheutti suurimman pakolaisvirran sitten toisen maailmansodan. Euroopan unioni ja lukuisat yksittäiset maat asettivat Venäjälle kovia taloudellisia pakotteita.

Venäjä osoitti  lännelle, että se on valmis pitämään kiinni etupiiriksi katsomastaan alueesta vaikka voimapolitiikalla. Venäjä uhkasi  länttä myös ydinaseilla, jos se puuttuu Ukrainan sotaan. Venäjä on käyttänyt varallisuuteensa nähden suhteellisen paljon rahaa armeijansa ja ydinaseidensa kehittämiseen. Toisaalta tämä kaikki on poissa muilta talouden sektoreilta ja nyt Ukrainan sodan myötä tulleet pakotteet ovat vaikeuttaneet maan taloutta entisestään.

Venäjän voimapolitiikka oli ikävä yllätys kansainväliselle yhteisölle, sillä Venäjää tarvittaisiin esimerkiksi ehkäisemään ydinaseiden leviämistä ja edistämään terrorismin torjuntaa.  Erityisesti Venäjän ja Euroopan yhteistyötä tarvitaan ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja Arktisten alueen hallinnassa. Vakaa toimintaympäristö turvaisi yhteistyön.

Hyökkäys Ukrainaan rikkoi Venäjän välit Euroopan unioniin ja Yhdysvaltoihin. Venäjän sotilaallinen voima osoittautui oletettua heikommaksi. Venäjä kuitenkin edelleen hallitsee suurta osaa valtaamistaan Itä-Ukrainan alueista (tilanne vuoden 2025 alussa). Tämän jälkeen Venäjä on onnistunut saamaan haltuunsa uusia alueita Ukrainalta. Venäjä on saanut vahvistusta Pohjois-Korean joukoista. (open lisäys)