- Rehevöityminen
- Ravinteiden (typpi ja fosfori) lisääntymisestä johtuva tuottajien perustuotannon lisääntyminen
- Kasvua rajoittaa minimitekijä, talvella valo, kesällä usein typpi
- Laji- ja yksilömäärä kasvavat
- Levien ja syanobakteerien määrä kasvaa
- Veden samentuminen ja paha haju, limoittuminen
- Lajisto muuttuu
- Happikato -> kalakuolemat, sisäinen kuormitus
- Maatalous:
- Tärkein kuormittaja Suomessa
- Lannoitteet -> valumavesien mukana vesistöihin
- Luomuviljelyssä käytetään typen sidontaan kykeneviä kasveja
- Lannoitussuunnittelu tärkeää
- Suojavyöhyke pellon ja vesistön väliin, laidunnus poistaa myös ravinteita
- Kosteikot sitovat ravinteita ja niiden perustamiseen saa tukea
- Metsätalous:
- Kasvillisuus sitoo ravinteita, metsätaloustoimet päästävät ne vesistöihin
- Soiden ojituksilla pitkäaikaisia vaikutuksia, jonkin verran ennallistamisia
- Suojavyöhykkeet
- Jätevedet
- Suurin osa suomalaisista kunnallisessa viemäriverkossa -> jätevedenpuhdistamot toimivat hyvin, mutta typessä edelleen haastetta =yhdyskuntajäte
- Haja-asutusalueella jätevedet on puhdistettava, mutta kuinka hyvin?
- Jätevesiasetus...
- Teollisuus
- Teollisuuden jätevedet kerätään ja puhdistetaan, kuormitus on pienentynyt huomattavasti
- Muita pieniä kuormittajia: kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto, fossiiliset polttoaineet
- Sisävedet:
- Suomen järvet matalia ja vesi vaihtuu hitaasti -> rehevöityvät helposti
- Järvien kerrostuneisuus lisää happikadon vaaraa
- Teollisuuden ja yhdyskuntien päästöt vähentyneet verrattuna 80-lukuun
- Tavoite, että kaikkien vesistöjen tila olisi vähintään hyvä, ei ole täyttynyt
- Rantakasvillisuus runsastuu
- Kelluslehtiset kasvit hyötyvät, uposlehtiset ja pohjalehtiset kärsivät sameasta vedestä
- Särkikalat voittajia, arvokalat häviäjiä
- Vaikuttaa myös linnustoon
- Itämeri
- Matala, suuri valuma-alue, vesi vaihtuu harvoin, kerrostuneisuus -> rehevöitymiselle altis
- Rannikolla paljon asutusta, voimakasta teollisuutta ja tehokasta maataloutta, tiheä liikenneverkko
- Puolasta tulee suurin määrä kuormituksesta, mutta Suomi ja Ruotsi ovat väestöön suhteutettuna hyvin merkittäviä kuormittajia.
- Tilanne on viime vuosina parantunut, pistepäästöihin on vaikutettu
- Maatalouden päästöjä edelleen vaikea hallita.
- Eliöstö muuttunut
- Rakkolevä on avainlaji, se on vähentynyt
- Syanobakteeriesiintymät
- Kunnostustoimet:
- Biomassan poistaminen: vesikasvien poisto ja hoitokalastus
- Petokalojen istutus
- Pohjan ruoppaus
- Ilmastus
- Ilmastonmuutos -> sadanta lisääntyy -> virtaamahuiput leutoina talvina -> kasvillisuuspeite ei talvella suojele
