Vielä lisää muistiinpanoja.

  • Suomen aluetta, itämaata alettiin sitoa tiukemmin ruotsin kruunun alaisuuteen 1200-luvun lopulla.
  • Kruunun vallan tueksi suomeen muodostettiin linnainläänit ja rakennnettiin linnoja
  • Ruotsin lait ja oikeusjärjestys tulivat voimaan myös suomen alueella.
  • Muistiinvaraisten lakien (tapaoikeus) tilalle tuli kuningas Maunu Eerikinpojan julkaisema Ruotsin valtakunnan laki 1350.
  • Vuonna 1350 julkaistu valtakunnan laki toi koko yhteiskunnan kirjoitetun lain piiriin. Vanha tapaoikeus alkoi jäädä taustalle ja ruotsin valtakunnan lait ja määräykset tulivat käytäntöön myös paikallisella tasolla.
  • Laki määritteli kuninkaan, virkamiesten ja alamaisten oikeudet ja velvollisuudet. Suomi sai oikeuden osallistua kunikaanvaaleihin vuonna 1362.
  • Alamaisille laki tehtiin tiettäväksi käräjillä, joilla kruunun virkamies neuvotteli talonpoikien kanssa maksuista ja käytänneistä.
  • Hallinto tehoistui 1400-luvulla verotuksen ansiosta
    • kruunu kantoi pääveroa
    • Apuveroista eli tiettyä tarkoitusta varten kerätyistä veroista sovittiin yhdestä.
    • Verojen kerääminen oli yhteisöjen vastuuta ja keruuta tehtiin maakunnittain ja pitäjillä.
    • Veroja kerättiin kahdesti vuodessa , alkukesäällä ja syksyllä.
    • Kruunu halusi rahaa, mutta suurin osa veroista kerättiin kuitenkin maataloustuotteina ja päivätöina.
  • Hallinnon tehostuessa Suomeen syntyi sääty-yhteiskunta, jonka pohjana oli erikoistuminen eri tehtäviin.
  • Sääty yhteiskunta säilyi luvulle Suomessa 1200-luvulta 1800-luvulle.
  • KUningas mauno ladonlukko antoi vuonna 1280 Aisnön säännön. Sen mukaan ylimys tai talonpoika, juka varusti ratsumiehen kuninkaan joukkoihin, sai omalle tilalleen rälssin eli verovapauden.
  • Tästä syntyi sotapalveluun perustuva uskollinen yläluokka eli rälssisääty.
  • Rälssimiehistä ansioituneet ja kuninkaan lähimmmät neuvonantajat erottautuivat johtavaksi sotilasryhmäksi eli ritaristoksi.
  • Ritari sai koulutuksen tehtäviinsä ja hänet vihittiin erityisin menoin.
  • Hengellinen rälssi eli papisto
  • valtaneuvosto toimi kuninkaan tukena hallinossa ja päätöksenteossa. Se koostui linnan vuodista, piispoista jakuninkaan tärkeimmistä neuvonantajista.