Koulunaloitusaamuna aamupiiriin kokoontui hilpeä joukkomme lomalta palanneina. Kuulumisten vaihtamisen iloinen pulputus hiljeni yhteiseen uuteen aamurunoomme:

Jo valo aurinkoinen minulle päivän suo
ja ikiaikain mahti jäseniini voimaa tuo.
Niin valon loistaessa mä lausun kiitoksen
tästä ihmisyyden voimasta, mi versoo sieluuni.
Että oppimaan ja työhön voi käydä mieleni.
Tähtitarhain valo, voima on, sinne kiitos nouskohon!

Kyseessä on mukaelma Rudolf Steinerin alakoulujen aamurunoksi antamasta tekstistä. Sen on tarkoitus virittää oppilaat avoimiksi ja valmiiksi kullekin koulupäivälle, viitata menneeseen ja tulevaan, kiinnittää oppilaat maailmaan avoimessa, luottavaisessa ja kiitollisessa tunnelmassa. Sen on tarkoitus antaa aavistus inhimillisyyden, ihmisyyden voimasta, vapaudesta ja vastuusta osana maailmankaikkeutta. Sanomme aamurunon seisten rennosti ja tukevasti, jalat maassa ja kädet ristissä rintakehän (oppilaille sanon sydämen) päällä. Liike rauhoittaa keskushermostoa, on harmoninen, levollinen ja tasapainoa tuova asento, jolla voi rentouttaa ja rauhoittaa itseään muussakin tilanteessa. Runo on käännetty lukuisille kielille ja kerron oppilaille, kuinka samaa runoa eri kielillä lausutaan steinerkouluissa ympäri maailman.

Aamurunonsa lausuneet, kokeneet koululaiset 3. ja 4. luokkaa aloittamassa toimivat kuorona ja yleisönä, kun uusi 1. luokan porukka asteli silkkiportin läpi koulutaipaleelleen. Siinä supinana kuulin, kuinka muistuivat oppilaille mieleen omat ensiaskeleet silkkien alla. Tulevina vuosina olisi heidän vuoronsa myös kohottaa porttia, mutta ei vielä. Luokassa todettiin uudet istumapaikat ja luokan työskentelytoiminnot ja säännöt. Taululle piirretyn kuvan avulla katseltiin tulevaa vuotta: sisältöjä, joita se toisi jaksoilla tutuksi. Lukujärjestyksiä katsottaessa vastasin oppiainekohtaisiin kysymyksiin ja kerroin aineenopettajista, uusista ja tutuista.



Ensimmäisen päivän jälkeen kouluelämään sukellettiin vauhdilla: maantiedon jakso ja jaksovihot aloitettiin heti toisena koulupäivänä. Aiheena jaksolla olivat ensin elottoman ja elollisen luonnon käsitteiden sekä rakennetun ja rakentamattoman ympäristön käsitteiden ymmärtäminen. Sitten opettelimme ilmansuuntia, niiden merkkejä luonnossa, karttamerkkejä ja kartanlukua sekä maisema-alueita eri puolilla Suomea. Jakson ajan luokassa on ollut esillä suuri Suomen kartta, jota oppilaat ovat kiinnostuneina tutkineet ohimennenkin. Opiskeltu on sekä luokkahuoneessa että metsäretkellä. On suunnistettu pohjapiirroksen avulla koulun sisällä ja satelliittivalokuvan avulla Piirillä. Liikuntatunnilla on suunnistettu maastossa maastokartan avulla. Vihkotyö harjoituttaa oppilaita kirjoittamaan ja piirtämään runsaasti ja siten tekemään tietoa omakseen, mutta lisäksi on havainnoitu luontoa ja säätä, piilotettu aarretta oman luokan pohjapiirustukseen, opittu kokemuksellisesti. Osaamisen näyttönä on tehty kirjallinen tietovisa yhdessä työparin kanssa. Ensimmäisellä kierroksella visa tehtiin oman muistin varaisin tiedoin, sitten ne sai opettajalta korjattuna takaisin ja työparin kanssa tehtiin "salamarallina" täydennyskierros, jossa sai pitää jaksovihkoja esillä ja täydennettiin loputkin vastaukset oikeiksi. Tänä kouluvuonna oppilaat oppivat tuomaan omaa osaamistaan pyydettäessä tietoisemmin esille, vastaanottamaan kirjallista palautetta ja korjaamaan omaa työtään. Sitä harjoitellaan pienin askelin.



Matematiikan jaksolla on ensin palautettu mieleen numeroiden paikkajärjestelmää ja suurten lukujen kirjoittamista ja lukemista. On liikuttu lukualueella 0-1 000 000, mutta varsinaisissa laskutehtävissä sujuvasti kolmosilta edellytetään lukualuetta 1-1000 ja nelosilta suurempia lukuja, tässä vaiheessa 0-10 000. On käsitelty kymmenellä, sadalla ja tuhannella kertomista ja jakamista. Jakson pääpaino on ollut allekkainlaskun omaksumisessa. Neloset kertaavat aihetta viime vuodelta, syventävät osaamistaan tehtävissä (sujuvat siirrot yhteen- ja vähennyslaskussa, moninumeroinen kertoja ja jakokulma) ja kolmoset ottavat kerrostalotarinan luoman mielikuvan avulla haltuun allekkainlaskun perusajatusta: ykkösten, kymmenten ja satojen asettumista allekkain ja työvaiheita niiden kanssa. Matematiikasta tehdään jaksovihkona sääntövihkoa, jossa on opetettu asia esimerkkeinä ja opetuskertomusta näkyvissä. Lisäksi on uutena asiana aloitettu ruutuvihkotyöskentely lyijykynällä: on opeteltu siisti merkitseminen (yksi numero yhteen ruutuun), marginaalien teko sivun reunaan ja kerrataan viivottimen sujuvaa käyttöä. Ruutuvihkon laskut jäljennetään useimmiten taululta ja lasketaan vihkoon. Monisteita tehdään matematiikan oppikirjoista ja kerätään monistekansioon. Osaamisen näyttönä tehdään "laskut"-vihkoa, johon jokainen antaa omat vastauksensa kerrattuaan kotitehtävänä käsitellyn asian kotona.

Äidinkielen jaksolle on ehditty parilla viikolla ennen syyslomaa. On kerrattu sanaluokkien tunnistamista palauttamalla mieleen aiempien vuosien tarinaa Puheenvirran rannalta. Oikeinkirjoitusasioissa on omien virkkeiden avulla palautettu mieleen isoja alkukirjaimia, erisnimiä ja yleisnimiä, verbin taivutusta, adjektiivin vertailua sekä tarinan rakenteen suunnittelua. Äidinkielessä osaamisen näyttämiseen on myöskin (vanhempien vanhempainillassa koristelema) pikkuvihko, jota tehdään kotona kertaamisesta seuraavana päivänä. Paitsi tiedollisesti oppitunnilla, jaksoaiheeseen uppouduttiin kaikilla jaksoilla aamurytmeissä, -runoissa ja -lauluissa.



Läksyrutiini on aloitettu seuraavalla tavalla: maanantaisin oman tekstin tuottamista, tiistaisin meneillään olevan jakson jaksovihon lukemista (lisäksi mahdollisuus kuuntelemiseen ja asian kertaamiseen peda.netissä) ja torstaisin matematiikan laskutehtäviä tai äidinkielen tehtäviä. Kielen opettaja on suunnitellut englannin ja ruotsin opetuksen siten, että ensimmäinen kouluvuoden neljännes, aika ennen syyslomaa on ollut pelkkää englantia ja loman jälkeen alkaa ruotsi. Opettaja antaa läksyä maanantaisin ja keskiviikkoisin.

Opetuksen ohella kouluarkeen on mahtunut monenmoista yhteisöllistä tapahtumaa: olemme järjestäneet yhdessä päiväkodin kanssa lauantaikoulupäivänä syystapahtuman, on ollut koulukuvaus ja on kokoonnuttu sadonkorjuun ajalla yhteisiin aamulauluihin luokkien 1.-5. kesken. Ennen syyslomaa pyöräiltiin koko koulun porukalla järvenympäriajo, jossa moni haastoi ja ylitti itsensä kauniissa syyssäässä. Makkara maistui maalin pääsyn tulilla! On kokoonnuttu yhteisesti katsomaan 1.-2. luokan Mikael-kuvaelmaa ja tehty koko koulun pihakökässä pihahommia. Piirille luokat 3.-5. sekä 7.-8. olivat mukana istuttamassa tuhat kukkasipulia. Luontoviikolla on järjestetty koko koulun luontovälitunteja ja elokuvaviikolla lyhytelokuvavälitunteja kaikille luokille. Vanhemmille on vanhempainiltaan leivottu omenaruusuja ryhmätyönä.

Kouluvuoden ensimmäinen neljännes on siis vilahtanut paitsi ahkerasti opeteltavaa asiaa kirjoittaen ja piirtäen, rauhallisesti lukutuokiolla omaan kirjaan uppoutuen ja vauhdikkaasti aamutoimissa liikeen kautta harjoitellen, myös sormet jauhossa ja kanelintuoksu nenässä, tuulenviri poskilla pyörän satulassa sekä tunne- ja vuorovaikutusharjoituksena välituntihurmion vuoristorataa setvien.



Vuodenajan vaihtuessa ja syyspäivien rauhoittuessa hämäränhyssyyn, kuulen oppilaiden vielä aika ajoin palaavan auringonkukkalaulun hyräilyyn ajatuksiinsa vaipuneena. Syysloman jälkeen jatketaan kouluvuoden toiselle neljännekselle.