KPL 18 TALOUDEN HÄIRIÖ - SUHDANNEVAIHTELU

• Suomessa suhdannevaihtelujen taustalla erityisesti viennin vaihtelut
• Jos vienti vähenee, valtio yrittää ylläpitää kotimaista kysyntää 
• Kerroinvaikutus kuvaa sitä vaikutusta, jonka jokin talouden muutos aiheuttaa kansantaloudelle
  • Kerroinvaikutus näkyy myös paikallisella tasolla

KPL 19 TALOUDEN HÄIRIÖT - INFLAATIO JA DEFLAATIO, s.135
Inflaatio

• Hinnat nousevat, rahan arvo heikkenee 
• Kuluttajahintaideksi, EU:n yhdenmukainen kuluttajahintaindeksi
• Kysyntäinflaatio: kysynnän kasvu nostaa hintoja
• Kustannusinflaatio: tuotteen valmistaminen kallistuu
• Odotusinflaatio, esim. asunnot
• Monetaarinen inflaatio: liikaa rahaa kansantaloudessa

Inflaation kielteiset vaikutukset

• Kysyntä heikkenee
• Hintakilpailu heikkenee, vienti vähenee, työttömyys
• Säästöjen arvo pienenee
• Velkojen arvo suhteessa palkkoihin pienenee ja asuntojen arvo nousee, mutta myös korot nousevat
• Lisää ihmisten eriarvoisuutta, kurittaa eniten köyhiä 
• Varallisuusmuotojen arvonmuutokset erilaisia
• Epävarmuus kasvaa, tulevaisuuden suunnittelu vaikeutuu
• Hyperinflaatiossa talouden sekasorto
• Maltillisen (n. 2%) inflaation hyödyt
  • Ostopäätöksiä ei siirretä --> talouskasvu
  • Ennustettava hintojen kehitys

Deflaatio - miksi hintojen lasku ei ole hyvä asia?

• Hinnat laskevat, rahan ostovoima kasvaa
• Odotukset jatkuvasta hintojen laskusta --> kulutus pienenee
• Yritykset vaikeuksiin, työtömyys ja verotulojen lasku --> kansantalous pysähtyy, esim. Japani 1990-l
• Erityisesti laskukauden ilmiö
• Vuoden 2015 alussa euroalue lievään deflaatioon, taustalla öljyn hinnan lasku
• --> EKP aloitti massiivisen arvopapereiden osto-ohjelman, tavoitteena inflaation kiihdyttäminen

KPL 20 TALOUDEN HÄIRIÖ - TYÖTTÖMYYS, s. 141

• Työttömyysaste: kuinka suuri osuus työikäisistä (15-74v.), työvoimaan (työlliset + työttömät työnhakijat) kuuluvista työttömänä
• Pitkäaikais-, nuoriso- ja luonnollinen työttömyys
• Työttömyydellä monia ikäviä seurauksia yhteiskunnalle ja yksilölle
• Työllisyysaste: työllisten osuus työikäisistä (15-64v)
• Alhaisen työllisyysasteen seurauksia julkisen talouden ongelmat, taloudellinen huoltosuhde heikentyy
• Laskusuhdanteessa suhdannetyöttömyys, lomautukset
• Rakennetyöttömyys: työvoiman koulutustaso ei vastaa työelämän vaatimuksia tai tuotantoa siirretään muualle
• Kausityöttömyys aloilla, joilla työmäärä vaihtelee esim. vuodenaikojen mukaan
• Kitkatyöttömyys työpaikan vaihdon tai pätkätyön vuoksi
• Piilotyöttömyys

Työvoimapula - tulevaisuuden haaste

• Suurten ikäluokkien eläköityminen ei ole johtanut yleiseen työvoimapulaan
• Estää kansantaloutta toimimasta tehokkaasti
• Estää peruspalvelujen toteuttamista
• Ratkaisuna automatisointi ja tehostaminen, uudelleenkoulutus, työperäinen maahanmuutto, muuttoavustukset jne. 

KPL 21 AINOAA OIKEAA TALOUSPOLITIIKKAA ETSIMÄSSÄ, s. 148
Talouspolitiikasta on erilaisia näkemyksiä

• Talouspolitiikan tavoite kansalaisten hyvinvointi
  • Hintojen nousun hillitseminen
  • Alhainen työttömyys
  • Kansantalouden velkantumisen estäminen
  • Köyhyyden torjuminen
  • Kestävä kehitys
• Kompromissien tekoa
• Toimijoita Suomen hallitus, kunnat, EKP, työmarkkinajärjestöt, virkamiehet, eduskunta
• Puolueilla, etujärjestöillä ja asiantuntijoilla erilaiset arvot ja näkemykset talouspolitiikasta
• Hallitusohjelma ja hallituksen budjettiesitys ohjaavat taloutta. 

Asiantuntijako oikeassa?

• Taloustieteilijöiden merkitys politiikassa on vahvistunut
• Asiantuntijoiden näkemykset oikeasta talouspolitiikasta vaihtelevst
  • Syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia
  • Asiat ovat jatkuvassa muutoksessa
• Politiikassa käytetään hyväsi samoin ajattelevien asiantuntijoiden näkemyksiä 
• Tulevaisuuden ennustaminen vaikeaa

Talouspolitiikan rajoitteet

• Rakenteellisten ongelmien, esim. velkaantumisen korjaaminen on hidasta
• Käytettävissä olevat resurssit ohjaavat taloutta
• Päätöksillä ei aina toivottua vaikutusta
• Kansainväliset taloussuhdanteet ja pääoman liikkeet vaikuttavat suuresti
• EU asettanut rajoitteita euromaiden finanssipolitiikalle

KPL 22 TAVOITTEENA TALOUDEN HÄIRIÖIDEN EHKÄISY JA KORJAAMINEN, s. 152
Talouspolitiikkaan kuuluvat:
Finanssipolitiikka
Rahapolitiikka
Tulopolitiikka
(Valuuttakurssipolitiikka)

Finanssipolitiikka - valtion rahakirstu tasoittaa suhdanteita

• Noususuhdanteessa valtio
  • Vähentää menojaan --> kokonaiskysynnän kasvu hidastuu
  • Kiristää verotusta
  • Poliittisista syistä ja kansainvälisen kilpailun vuoksi vaikeaa
• Laskusuhdanteessa
  • Verotusta kevennetään, vaikutus epävarma
  • Lisätään investointeja
  • Vaikeaa ajoittaa oikein, aikatauluun ei aina voida vaikuttaa
• Osittain automaattista: progressiivinen verotus, tulonsiirrot laskusuhdanteessa
• Julkisilla investoinneilla kerroinvaikutus, taloustieteilijät erimielisiä elvytyksen merkityksestä 

Rahapolitiikka - korolla on väliä

• EKP nostaa tai laskee korkoja suhdanteiden mukaan
• Korko vaikuttaa myös euron ulkoiseen arvoon --> ulkomaankauppa --> inflaatio

Keynesiläinen ja monetaristi tappelivat - kumpi voitti?

• Taloustieteen koulukunnat erimielisiä mm. julkisen vallan roolista ja finanssi- ja rahapolitiikan merkityksestä 
• Klassinen liberalismi 1900-l avulla
  • Julkisen vallan rooli taloudessa pieni
  • Julkisen vallan ei tule puuttua markkinoiden toimintaan
• Keynesiläisyys toisen MS:n jälkeen --> 1970-l 
  • Valtion lievennettävä taloussuhdanteita aktiivisen finanssipolitiikan avulla
  • Työttömyyden torjunta tärkeintä 
• Uusliberalismi 1980-l 
  • Vapaa markkinatalous, verojen ja tulonsiirtojen alentaminen
• Monetarismi 1970-l
  • Rahapolitiikka tärkeä taloussuhdanteiden säätelyssä
  • Markkinavoimien vapaus
  • Inflaatio pahin uhka
  • Palkkatason määrittää työn kysyntä ja tarjonta
• Vuoden 2008 finanssikriisin myötä käyttöön sekä keynesiläiset että monetaristiset keinot