Ajatus itsestä äidinkielenä herättää minussa innostusta, mutta myös jännitystä. Koen, että vaikka itse olen aina ollut ihan hyvä äidinkielessä koulussa, sen opettaminen tuntuu vielä vieraalta. Varmasti kurssin edetessä oma opettajuus kuitenkin vahvistuu myös äidinkielen osalta. Erityisesti minua jännittää ja mietityttää draaman käyttäminen opetuksessa, koska se tuntuu itselleni vieraalta aiheelta, enkä koe olevani kovin luova tämän suhteen enkä koe itse olevani kovin hyvä esimerkiksi näyttelemisessä tai improvisointitehtävissä.

Viime vuonna harjoittelussa ja sijaisena toimiessani olen huomannut, että yksi vahvuuksistani on luovan kirjoittamisen ohjaaminen. Sain ihan hyvin autettua alkuun myös niitä oppilaita, joille kirjoittamisen aloittaminen tuntuu haastavalta. Koen, että osaan innostaa oppilaita kirjoittamiseen myös ihan hyvin.

Mielestäni oma osaamiseni on parhaalla tasolla lukemisessa, kirjoittamisessa, kielitiedossa ja kirjallisuudessa sekä kulttuurissa. Media ja vuorovaikutus ovat enemmän kehityskohteitani. 

Muistan, että omana kouluaikanani vuorovaikutustaitoja ei harjoiteltu äidinkielessä juuri ollenkaan, vaan pääpaino oli kirjoittamisessa, lukemisessa ja kielitiedossa. Tämän haluaisin ainakin muuttaa äidinkielen opetuksessa. On vaikeaa sanoa vain yksi oppiaineen tärkein tehtävä, mutta kiteyttäisin sen teksti- kieli- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen.

Tavoitteeni tälle kurssille on saada lisää vahvistusta ja erilaisia tapoja ylipäätään äidinkielen opettamiseen. Myös lukemaan opettaminen tuntuu vielä siltä, että siihen tarvitsen lisää tietoa.