Teema yksi: Kulttuurinen tietoisuus – Minä

"Minä"



"Minä" tarkoittaa aktiivista tietoisuutta omista oletuksista, arvoista ja ennakkoasenteista.

"Minän" ydintaidot

Kulttuurisen tietoisuuden "Minä"-ulottuvuus koostuu viidestä ydintaidosta.

Ydintaito 1

Osoita tietoisuutta omista kulttuuri-identiteeteistäsi. Usein pidetään itsestään selvänä, että ohjaamistyötä tekevillä on korkea moraali ja että heidän työnsä lähtökohtana on tinkimätön myönteinen suhtautuminen ja ei-arvottava asenne asiakkaitaan kohtaan.

Kaikki me olemme kuitenkin syntyneet tiettyyn kulttuuriin, joka vaikuttaa siihen, kuinka ”olemme maailmassa”. Jotkut ovat ehkä nauttineet jonkinasteisista (tiedostamattomista) etuoikeuksista vain, koska ovat syntyneet Eurooppaan, heillä on tietyn värinen iho, he ovat syntyneet tiettyyn sukupuoleen, heillä on tietty seksuaalinen suuntautuminen tai he ovat täysin terveitä. On todennäköistä, että tällaiset asiat vaikuttavat maailmankuvaamme. Ne voivat vaikuttaa tiedostamattomasti myös oletuksiin, uskomuksiin ja/tai ennakkoasenteisiin. Tärkeä vaihe kulttuurisensitiivisyyteen pyrkiessä on tunnistaa ja tunnustaa omat kulttuuriset identiteetit ja ne lukuisat tavat, joilla ne vaikuttavat tapaan suhtautua erilaisiin ohjattaviin.

Ensimmäinen taito sisältää siis kyvyn tunnistaa kulttuuri(t), joihin olemme syntyneet sekä itsestään selvinä pidettyjen ”kulttuuristen normien” olemassaolon tunnustamisen. Mitkä ovat omat ”normimme” esimerkiksi seuraavissa asioissa:
  • Tervehtiminen – Kättelemmekö? Miksi/Miksi emme?
  • Etäisyys asiakkaaseen – Kuinka lähellä istumme/seisomme? Kuka/Mikä määrittelee tämän?
  • Katsekontakti – Oletammeko, että katsekontaktin pitäminen on merkki henkisestä hyvinvoinnista? Miksi/Miksi ei?
  • Yksilöllisyys: Teemmekö joitakin oletuksia, jos asiakas haluaa ottaa perheenjäsenen mukaan tapaamiseen?
  • Yhteistyösuhde: Mistä päättelemme, että meillä on ”hyvä” yhteys asiakkaan kanssa (asiakas on suuntautunut meihin päin, hymyilee, nyökkäilee, pitää katsekontaktia) ja kuinka moni näistä työskentely-yhteyden ”merkeistä” ovat kiinnittyneet omaan erityiseen kulttuuri-identiteettiimme.
Meidän täytyy olla riittävän tiedostavia nähdäksemme, että meihin itseemme, kuten kaikkiin muihinkin, vaikuttavat erilaiset sosiaaliset normit ja ajatukset (ja kenties etuoikeudet), ja alkaa sen jälkeen kyseenalaistaa näitä ”normeja” ja laajentaa oppimistamme niiden ulkopuolelle.

Ydintaito 2

Osoita tietoisuutta oman kulttuuri-identiteettisi suhteesta niihin yksilöihin, jotka ovat enemmistössä tai valta-asemassa sekä niihin, jotka ovat vähemmistössä tai vallankäytön kohteena. Kulttuurienvälisen kompetenssin kehittyminen tuottaa laajemman ymmärryksen, jonka avulla on mahdollista tunnistaa ja tunnustaa toisistaan eriävien kulttuuriin perustuvien todellisuuksien olemassaolo.

Tässä tapauksessa pelkkä tiedostaminen ei riitä, vaan ohjaajan tulisi päästää irti ajatuksesta, jossa itse edustaa ”normaalia” ja hyväksyä kulttuurierot sietämisen tai suvaitsemisen sijaan. Tämä taito kehittyy, kun kysyt itseltäsi, mitä tiedät eri kulttuureista suhteessa vaikkapa perhesuhteisiin, arkirutiineihin, arvoihin, uskomusjärjestelmiin, vuorovaikutustapoihin tai terveyden ylläpitoon liittyviin rutiineihin. Tämän taidon avulla jokaista omaan kulttuuriinsa kasvanutta ihmistä arvostaa ainutkertaisena yksilönä omine kokemuksineen.

Ydintaito 3

Osoita tietoisuutta kulttuurin vaikutuksesta ohjaamistyön periaatteissa ja käytännössä.

Pohdi seuraavia lainauksia ohjaustyötä tekeviltä:


“Suurin osa siitä, mitä opin ohjaamisopintojen aikana, perustui kenttätutkimuksiin keskiluokkaisten valkoisten miesten ohjaamisesta.” 

”Minulla on hyvin vähän keinoja tai tietolähteitä, jotka olisivat olleet tehokkaita monenlaisten, erilaisten ihmisten kanssa. Ajan myötä asiakkaani opettivat minulle kärsivällisesti omia todellisuuksiaan ja maailmankuviaan. Vasta sitten minun oli mahdollista kehittää kulttuurisesti toimivia ohjaamistoimia.”

Lainaukset osoittavat kuinka monet ohjaamiseen valmistavat koulutukset perustavat koulutusmateriaalinsa itsestään selvästi länsimaiseen viitekehykseen. Koulutuksista saa erinomaisen pohjan henkilökeskeiseen ohjaamiseen, joka pitää sisällään välineitä myös eri kulttuureista tulevien ihmisten huomioimiseen, kun jokainen nähdään ainutkertaisena yksilönä. Ohjaajan työn kannalta voi kuitenkin olla tärkeää laajentaa osaamista kulttuurienvälisen osaamisen osalta myös mahdollisen peruskoulutuksen jälkeen.

Hehkulamppu liitutaulun päällä. Liitutauluun on piirretty hehkulampusta lähteviä ajatuskuplia.

Ydintaito 4

Osoita tietoisuutta valtasuhteisista sekä enemmistöön ja vähemmistöön kuuluvien kulttuuristen ryhmien eroavaisuuksista Euroopassa sekä siitä, millainen vaikutus tällä saattaa olla asiakkaisiisi.
Vaikka haluaisimme uskoa, että elämme oikeudenmukaisessa ja reilussa yhteiskunnassa, jossa kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella ja mennä töihin, näin ei valitettavasti monien ihmisten kohdalla todellisuudessa ole. On aivan keskeistä tiedostaa, millä tavoin nykyinen järjestelmä ylläpitää tiettyjen ihmisryhmien etuoikeutettua asemaa. Vaikka sinulla olisi myös identiteettejä, jotka tuottavat sinulle alisteista asemaa, omaat mahdollisesti myös merkittäviä etuoikeuksia takaavia identiteettejä. Tätä monentasoisten identiteettien eroja kuvaavaa niin kutsuttua risteävää eriarvoisuutta kutsutaan intersektionaalisuudeksi. Intersektionaalisuus kuvaa sitä, kuinka yksilön asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat moninaiset erot ja näiden erojen suhde toisiinsa. Vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi sukupuoli, yhteiskuntaluokka, ikä, alkuperä, toimintakyky tai seksuaalinen suuntautuminen.

Kysymys etuoikeuksista on kiistanalainen ja sidoksissa myös siihen, että monet etuoikeutetut ihmiset eivät tiedosta hyötyvänsä etuoikeuksia ylläpitävästä järjestelmästä. Tämä ei toki tarkoita, etteivätkö kaikki meistä voisi kokea hankaluuksia elämässään, tai saattaisi tuntea oloaan epämukavaksi ja toivoa voivansa muuttaa olemassa olevia sosiaalisia epäoikeudenmukaisuuksia. Pikemminkin kyse on ymmärryksestä, että (joillekin meistä) tiettyihin hallitseviin sosiaalisiin tai kulttuurisiin ryhmiin kuuluminen (kuten esimerkiksi eurooppalaisuus, valkoihoisuus tai vammattomuus) avaa helpommin ovia muun muassa koulutukseen tai työmahdollisuuksiin.

Otetaan esimerkiksi vammaton ihminen kulkemassa kadulla. Hän ei luultavasti kiinnitä huomiota esteettömän wc:n tai ramppien puuttumiseen. Hänen ”etuoikeutettu” asemansa, joka mahdollistaa katutöyssyjen yli kävelemisen ja erilaisten julkisten wc-tilojen käyttämisen, on luultavasti hänelle itsestään selvä. Toisaalta tämän ”etuoikeuden” puuttuminen on osa pyörätuolissa istuvien jokapäiväistä elämää ja siksi he ovat tietoisempia siitä, minkälaisia mahdollisuuksia yhteiskunta ja yhteisöt tarjoavat näille kahdelle eri ryhmälle.

Voimme myös pohtia, kuinka helppoa tai vaikeaa meille on pankkitilin avaaminen. Hyvin monissa maissa henkilöllisyyden todistaminen tietyissä muodoissa on tärkeää, samoin todiste osoitteesta (esimerkiksi passi tai viimeaikainen sähkölasku). Turvapaikkaa hakevalla ihmisellä ei aina ole hallussaan passia turvapaikkaprosessin aikana tai asumispaikan osoitetta todistavia dokumentteja. Tästä syystä joihinkin jokapäiväiseen elämään liittyviin tehtäviin osallistuminen on aikaa vievää ja vaikeaa.

Tietoisuuden kehittäminen mahdollistaa oman maailmankuvan laajentamisen ja eri kulttuuristen ja sosiaalisten ryhmien toisistaan poikkeavien mahdollisuuksien tunnistamisen. Ohjaamisen ammattilaisten tehtävään kuuluu siltojen rakentaminen näiden kuilujen välille. Rakentaminen alkaa näiden kuilujen tunnistamisesta.

Ydintaito 5 

Osoita tietoisuutta siitä, millä tasolla olet kulttuurienvälisessä osaamisessa.

Ohjaajien tulee olla tietoisia oman kulttuurienvälisen osaamisensa tasosta ja rajoituksista. Collins ja Arthur toteavat, että ennen muuta tämä tarkoittaa päätöksen tekemistä siitä, uskooko kulttuurienvälisen osaamisen edistämisen olevan ensisijaisen tärkeää. Tästä seuraa väistämättä ohjaajan vankka, rehellinen itsearvio.