Yhdistyslaki määrittää yhdistyksen päätöksentekoa muutamilla säädöksillä. Säädöksissä määritellään mm. sääntömääräiset kokoukset.
Näissä kokouksissa päätetään yhdessä koko yhdistystä koskevista asioista, joita ei saa jättää yksin hallituksen tai jäsentapaamisten vastuulle.
Kokouksen kutsumisajasta ja -tavasta tehdään tarkat määräykset sääntöihin. Kokouksen päätökset eivät ole lainvoimaisia, jos esimerkiksi kokouskutsut lähetetään sovittua myöhemmin.

Sääntömääräisissä kokouksissa voidaan käyttää joko yhden tai kahden kokouksen mallia. Kahden kokouksen mallissa yhdistykset pitävät kaksi vuosikokousta: kevät- ja syyskokouksen. Kevätkokous keskittyy mennen vuoden arviontiin. Syyskokouksessa puolestaan päätetään tulevasta vuodesta. 

Kevätkokous:
- Käsitellään toimintakertomus
- Vahvistetaan tilipäätös
- Myönnetään tili- ja vastuuvapaus tilivelvollisille

Syyskokous:
- Päätetään jäsenmaksun suuruudesta
- Päätetään toimintasuunnitelmasta
- Tehdään tulo- ja menoarvio
- Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet
- Valitaan tilin-/toiminnantarkastajat

Yhden kokouksen mallissa käsitellään sekä syys- että kevätkokouksen asiat kerralla.

Yhdistyksen ylimääräiset kokoukset

Yhdistyslaissa todetaan ylimääräisten kokousten osalta seuraavaa:

”Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.”

Esimerkki 1

Hallitus voi kutsua yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle, jos se haluaa yhdistyksen päättävän ajankohtaisesta ja kiireellisestä asiasta (esim. päätös jäsenen erottamisesta).

Esimerkki 2

Sadan jäsenen yhdistyksessä kymmenen jäsentä (vähintään 10 % jäsenistä) vaatii ylimääräisen kokouksen koollekutsumista. Perusteena on tarve käsitellä yhdessä yhdistyksen taloustilannetta sekä mahdollisuutta lähteä mukaan uuteen yhteisprojektiin.

Muut yhdistyksen kokoukset

Sääntömääräisten kokousten lisäksi monilla yhdistyksillä on tapana pitää kuukausikokouksia. Kuukausikokouksista ei ole määrätty yhdistyslaissa tai -säännöissä, mutta niistä on muodostunut suosittu tapa yhdistysten keskuudessa. Myös kuukausikokoukset ovat hallituksen koolle kutsumia ja valmistelemia.

Tarkoituksena on erityisesti aktivoida yhdistyksen jäseniä toiminnan kehittämiseen tai vaikkapa erilaisten tilaisuuksien suunnitteluun. Niihin pystytään myös kutsumaan ulkopuolisia asiantuntijoita keskustelemaan kokouksessa kulloinkin esillä olevista teemoista.