Käytä tarkistamisen apuna Jukolan Kielikirjaa. Sen sisällysluettelosta löydät kuhunkin kielenhuoltoasiaan liittyvän ohjeistuksen. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen, Kotuksen, sivuston hakutoiminto on myös näppärä tapa löytää nopeasti tietoa kielenhuollosta. Surfaa siis osoitteeseen kotus.fi, klikkaa ”Hae sivustolta” ja hae tietoa esimerkiksi hakusanalla ”puolipiste”. Hakutuloksissa on tiivis ohje puolipisteen käyttöön.

• Onko aineistoihin viitattu riittävän tarkasti? Esseessä pitäisi näkyä ainakin aineiston kirjoittajan nimi, aineiston nimi ja tekstilaji sekä tekstin julkaisukonteksti. Aineistoa esitellessä on syytä myös referoida aineiston keskeinen sisältö sekä käydä keskustelua omaan näkökulmaan sopivasti aineiston kanssa.
• Ovatko suoran lainaamisen välimerkit oikein: kaksoispiste, pilkku ja piste? Lainaus lainauksen sisällä merkitään puolilainausmerkein. Tarkista myös, että osaat käyttää johtolausetta viittaamisessa!
• Ovatko loppuvälimerkit oikein?
• Ovatko pilkut oikeissa paikoissa? Pilkku tulee yleensä pää- ja sivulauseen väliin, luetteloihin ja irrallisiin huomautuksiin virkkeen sisällä. Poista ylimääräiset pilkut esimerkiksi aihevirkkeistä, joissa esittelet aineiston. Lauseenvastikkeen jälkeen ei tule pilkkua: ”Tehtyäni kokeen tarkistin vielä sen.” Tarkista, että tiedät, milloin kuin-sanan yhteyteen kuuluu pilkku ja milloin ei: kun kuin-sanan jälkeen on predikaatillinen, kokonainen lause, ennen kuin-sanaa tulee pilkku.
• Ovathan pienet ja isot alkukirjaimet oikein?
• Onhan yhdyssanat kirjoitettu oikein sekä ilmaisut, joissa käytetään yhdysviivaa, esimerkiksi ”18–20-vuotiaat”, ”18-vuotias” ja ”Päiväni murmelina -elokuva”.
• Onko joka- ja mikä-relatiivipronomineja käytetty oikein? Joka-pronomini viittaa edelliseen sanaan ja mikä-pronomini edelliseen lauseeseen.
• Ovatko pronominien viittaussuhteet selvät: se, ne, tämä, nämä jne.?
• Eihän esseessäsi ole liikaa saman sanan tai ilmaisun toistoa?
• Ovatko omistusliitteet oikein?
• Taipuuhan verbi tekijän mukaan? Esimerkiksi monikon kolmas muoto ”he” vaatii verbiltä monikkomuodon: ”Abiturientit laskivat jo päiviä lukulomaan.”
• Lukijan puhuttelu tai sinä-passiivin käyttö eivät sovi asiatyyliin. Muuta nämä passiivi- tai nollapersoonamuotoon, esimerkiksi ”Vapaaehtoistyössä saat auttamisesta itsellekin hyvän olon.” -> ”Vapaaehtoistyössä auttajakin saa hyvän olon.” tai ”Vapaaehtoistyöstä saa itselleenkin hyvän olon.”
• Vältä myös lukijaa johdattelevaa metatekstiä ja oman tekstin selostamista. Se on tarpeetonta esseen kaltaisessa, suhteellisen lyhyessä ja pohtivassa tekstissä.
• Tarkista, että luvut 1–10 ja tasaluvut ”sata” ja ”tuhat” on kirjoitettu kirjaimin, luvut 11:stä ylöspäin numeroin. Suuret luvut jaotellaan kolmen ryhmiin (paitsi vuosiluvut): esimerkiksi ”Uudenvuoden ohjelmaa seurasi Senaatintorilla yli 30 000 ihmistä.”
• Vältä puhekielisiä svetisismejä, kuten sananmuotoja ”kanssaihminen”, ”edesauttaa”, ”löytyä” ja ”idearikas”, ”omata”, ”lapsiystävällinen”, ”ravinneköyhä” ja ”kustannustehokas”.
• Tarkista, ettei esseeseesi ole eksynyt muitakaan puhekielisiä ilmauksia, edes lainausmerkeissä (ellei aineistossa ole puhekielisyyttä).
• Vaihtelevathan lyhyet ja pitkät virkkeet tekstissäsi? Ketjumaisia, pitkiä virkkeitä on raskasta lukea, mikäli teksti koostuu vain niistä.
• Ethän ole käyttänyt lyhenteitä tekstissäsi: asiatyylissä sanat kuten ”esimerkiksi” ja ”muun muassa” kirjoitetaan kokonaisina sanoina.
• Tarkista, että otsikko vastaa tyylillisesti ja sisällöllisesti tekstiäsi. Muokkaa sitä, mikäli se tuntuu irralliselta tekstin ydinsisällöstä. Muista merkitä aiheennumero otsikon eteen!
• Tarkista myös kappalejako: kun näkökulma tai asia vaihtuu, kappale vaihtuu. Kappalejako merkitään Abitissa jättämällä kokonainen rivi tyhjäksi, ei siis sisentämällä.