YH1 Suomalainen yhteiskunta (2op)
Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet
Opintojaksossa opiskelja perehtyy valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Opintojakso keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin, hyödyntäen valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, ihmisoikeudet, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta sekä vaikuttaminen ja niissä korostuvat aktiivinen ja osallistuva kansalaisuus.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet toteutuvat opintojaksossa monella tavalla. Tärkeimpiä opintojakson opiskeltavia yhteiskunnallisia ilmiöitä on demokratia, jonka keskeisiä arvoja ovat esimerkiksi tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunniottaminen, mielipiteen vapaus, aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen. Nämä kaikki tukevat opiskelijan hyvinvointiosaamista sekä vuorovaikutusosaamista. Opintojakso antaa opiskelijalle tietoja ja taitoja, jotka kehittävät ja syventävät opiskelijan sosiaalisia taitoja, yhteistyökykyä, yrittäjämäistä asennetta sekä kannustavat aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vastuulliseen demokraattiseen vaikuttamiseen eettisesti kestävän yhteisen hyvinvoinnin edistämisessä.
Yhteiskuntaopin opintojakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittyä monilukutaidossa. Keskeisiä tavoitteita on harjoittaa opiskelijan kykyä valita tietoa, tulkita sitä kriittisesti ja soveltaa tutkimuspohjaista tietoa, jotka kehittävät yhteiskunnallisia ja kriittisiä argumentointitaitoja. Opintojakson opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi ajankohtaisuutta, mediaa, asiantuntijavierailuja ja mahdollisuuksien mukaan myös korkeakouluyhteistyötä, jotka osaltaan mahdollistavat monitieteistä ja luovaa osaamista.
Yhteiskuntaoppi on keskeinen oppiaine laaja-alaisessa yhteiskunnallisessa osaamisessa. Opintojakson tiedolliset ja taidolliset tavoitteet syventävät ja vahvistavat yhteiskunnallista osaamista ja demokratiataitoja. Opintojakson sisällölliset tavoitteet peilautuvat ympäröivään yhteiskuntaan, joten ne kannustavat ja harjaannuttavat opiskelijaa seuraamaan kriittisesti ja monipuolisesti ajankohtaisia ilmiöitä ja niihin liittyvää monitulkintaista uutisointia ja tiedottamista sekä toivottavasti kannustavat opiskelijaa oma-aloitteiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan sekä turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden edistämiseen.
Eettisyyden ja ympäristöosaamisen laaja-alaiset tavoitteet toteutuvat opintojaksossa. Yhtenä keskeisenä osana on perehtyä yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, jotka antavat opiskelijalle välineitä pohtia ja ymmärtää yksilön arvo yhteiskunnassa, mutta nähdä ja ymmärtää myös yhteiskunnassa yksilön velvollisuuden yhteiseen hyvään ja sosiaaliseen vastuuseen, mikä tukee sekä eettisyyttä että kestävän tulevaisuuden tavoitetta.
- osaa lukea ja tuottaa oppiaineelle ominaista asiatekstiä
- ymmärtää suomalaisen yhteiskuntarakenteen perusteet
- tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet, osaa toimia aktiivisena kansalaisena sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta
- tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa
- osaa tarkastella ja arvioida median välityksellä tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista
- pystyy tarkastelemaan demokratian mahdollisuuksia ja haasteita analyyttisesti erilaisista näkökulmista
- osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta
- osaa suunnitella tarkoituksenmukaisia keinoja käyttävää poliittista kansalaisvaikuttamista paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kysymysten ratkaisemisessa.
Opintojakson keskeiset sisällöt
- Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne
- väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät
- ihmisoikeudet, kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet
- oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta
- yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus
- pohjoismaisen hyvinvointivaltion tehtävät, edut ja haasteet
- yhteiskunnallisen vallankäytön muodot, demokraattinen päätöksenteko ja suomalainen sopimusyhteiskunta
- kansalaisen vaikuttamiskeinot ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys
- Suomen paikallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä
- median muuttuva merkitys ja mediavaikuttaminen
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky yhteiskunnalliseen ajatteluun ja yhteiskunnan toiminnan keskeisten tietojen ja taitojen hallinta. Keskeisiä taitoja ovat yhteiskunnallisen tiedon käsittelyn taidot, kuten kyky hankkia, ymmärtää, analysoida, arvioida ja soveltaa yhteiskunnallista tietoa. On tärkeää osata erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, muodostaa tiedosta jäsentyneitä kokonaisuuksia, käyttää tietoa perustellun mielipiteen muodostamiseen sekä tuottaa yhteiskunnallista asiatekstiä.
Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Opintojakson aikana pidetään erilaisilla verkkoalustoilla kertaustestejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson tiedollisen sisällön hallitsemisessa. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta, kriittiseen tiedonhakuun tai erilaisten tekstidokumenttien, taulukoiden ja tilastojen tulkitsemisharjoittelussa. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija arvioi myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu mahdollisista sovituista opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi esseet, tutkielmat, portfoliot tms ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat digitaaliset kokeet ja niistä saadut arvosanat.
Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).