Kasvisolu ja fotosynteesi
Kasvisolun osat
Tuma: Sisällä geenit. Ohjaa koko solun toimintaa.Solukalvo: Sen kautta eri aineet menevät solun sisään ja ulos solusta.
Mitokondrio: Tuottaa energiaa solulle soluhengityksen avulla.
Solulima: Kalvostoa, jossa solun osat ovat kiinni.
Kasvisolu
Kasvit, kuten muutkin eliöt, rakentuvat soluista. Solut ovat pieniä, mutta niitä voi hyvin tarkastella tavallisella valomikroskoopilla.
Kasvisolusta voidaan erottaa soluelimiä ja muita rakenteita.
Solun osia:
- Soluseinä on solun uloin rakenne, joka tukee solua
- Solukalvo on ohut kalvo, joka valikoi sisään ja ulos pääseviä aineita
- Tuma sisältää kromosomit, joissa geenit sijaitsevat. Se ohjaa koko solun toimintaa.
- Viherhiukkaset ovat soluelimiä, joissa fotosynteesi eli yhteyttäminen tapahtuu.
- Mitokondriot, joissa tapahtuu soluhengitys. Tämä rekatio tuottaa kasvisolulle energiaa.
- Solunesterakkula eli vakuoli toimii veden ja monien siihen liuenneiden aineiden varastona.
- Solulima on solun sisällä oleva kalvorakenne, jossa solun osat ovat kiinni.
Fotosynteesi eli yhteyttäminen
Tuottajat saavat energiansa yhteyttämisen eli fotosynteesin avulla Auringon säteilystä. Vihreiden kasvien soluissa on viherhiukkasiksi kutsuttuja soluelimiä, jotka sisältävät auringon valoa vastaanottavia väriaineita, kuten lehtivihreää.
Viherhiukkasissa Auringon energiaa muutetaan kemialliseksi energiaksi siten, että säteilystä saatavalla energialla valmistetaan runsaasti energiaa sisältäviä sokereita. Reaktion lähtöaineina ovat vesi ja ilmasta saatava hiilidioksidi. Samalla kun vesi ja hiilidioksidi muodostavat sokereita, ilmaan vapautuu happea.
6 CO2 + 6 H2O + auringon valo➞ C6H12O6 + 6 O2
hiilidioksidi + vesi + auringon valo ➞ sokeri + happi
Kasvi käyttää tuottamaansa sokeria omien elintoimintojensa energianlähteenä. Osan sokereista kasvi varastoi tärkkelyksenä esimerkiksi juuristoonsa. Yhteyttämisen myötä ilmasta poistuu hiilidioksidia, ja siinä oleva hiili sitoutuu kasvin solukoihin.