Esitietokyselyn olisi voinut periaatteessa toteuttaa kaikilla kurssilla mainituilla työkaluilla. Tosin kyselyn anonymiteetti-vaatimuksen vuoksi erilliset lomaketyökalut ja itse kirjoitettu HTML5-koodi olivat varteenotettavimat vaihtoehdot. Koska HTML5 vaatii runsasta tietoteknista osaamista, tämänkaltaisen kyselyn laatiminen oli järkevintä valmiilla työkalulla kuten Google Formsilla. Alle on vielä koottu tarkempaa analyysia ja vertailua eri työkaluista ja järjestelmistä.

Erillinen lomaketyökalu:
Erillisellä lomaketyökalulla esitietokyselyn laatiminen oli helppoa eikä HTML5 tarvinnut osata. Tein kyselyn Google Formsilla mutta yhtä hyvin kyselyn olisi voinut tehdä myös Webropolilla. Forms on varmasti myös tuttu monille opiskelijoille, joten tämänkaltaisten kyselyjen täyttäminen on myös helppoa ja vaivatonta, koska käyttöliittymä on tuttu. Lisäksi kyselyyn ei tarvitse kirjautua sisään tai antaa omaa sähköpostiosoitetta (anonyymiteetti) mutta tarvittaessa sekin mahdollisuus löytyy, jos halutaan tietää ketkä kyselyyn osallistuu tai halutaan rajata vastauksien määrää. Formsin kyselyihin kuitenkin pystyy periaatteessa vastaamaan kaikki, jotka linkin saavat käsiinsä. Formsin kyselyn tekeminen onnistuu gmail-tilin avulla ja tarvittaessa sellaisen voi luoda helposti, jos tarvitsee tämänkaltaisia kyselyitä luoda. Formsin ominaisuudet myös riittivät hyvin esitietokyselyn laatimiseen mutta mainittakoon, että sen ulkoasutoiminnot olivat melko rajalliset. Lisäksi kyselyn vastaukset tallentuvat suoraan gmail-tilin pilvipalveluun. 

Sisällönhallintajärjestelmä:
Myös sisällönhallintajärjestelmällä vastaavan esitietokyselyn laatiminen olisi ollut mahdollista. Kaikilla ei kuitenkaan aina ole välttämättä käyttöoikeuksia tällaisiin järjestelmiin kuten Ploneen. Myös ulkoasutoiminnot ovat usein melko rajalliset sisällönhalintajärjestelmillä, mutta kyselyn tekeminen on suhteellisen vaivatonta eikä tarvitse osata HTML5. Kyselyn tulokset voi myös lähettää esimerkiksi sähköpostiin mutta Formsin kaltaista tietokantaa tai pilvipalvelutoimintoa ei ole suoraan käytettävissä. Käyttöoikeuksien rajaaminen onnistuu myös usein tällaisilla järjestemillä.

Verkko-oppimisympäristö:
Verkko-oppimisympäristöillä kyselyn luominen olisi myös onnistunut. Useilla oppilaitoksilla on käytettävissä jokin verkko-oppimisympäristö, kuten Moodle. Jos ympäristö on käytössä, on se ehdottomasti varteenotettava vaihtoehtokyselyn toteuttamiseksi. Tällöin käyttöliittymä on tuttua opiskelijoille tai vähintään sen käytön opettelu ja tutustuminen on tärkeää jatkoa ajatellen, jos useiden kurssien tai opintojen materiaalit ja tiedot löytyvät sieltä. Käyttöoikeuksin rajaaminen onnistuu myös suoraan, sillä verkko-oppimisympäristö, kuten Moodle, vaatii jo itsessään sisäänkirjautumisen. Kyselyn toteuttaminen on myös helppoa (ei tarvitse osata HTML5) mutta ulkoasuun ei juuri pysty vaikuttamaan. Kuitenikin anonyymejä kyselyitä kirjautumisen vuoksi on vaikeampi toteuttaa. Tulokset saa koottua oppimisympäristön sisälle mutta muualle siirtäminen on haastavampaa.

Itse kirjoitettu HTML5: 
Myös HTLM5 itse kirjoitettu lomake olisi mahdollista, mutta se olisi ollut kaikkein työläin tapa. Lisäksi tarvitsisi jonkin WWW-palvelimen, jonne kyselyn voisi siirtää. Plussana itse kirjoitetussa koodissa olisi ollut täysin vapaa muokattavuus ulkoasuun. Myös lomakkeiden tietojen käsittely ja kerääminen olisi vaatinut runsaasti ohjelmointiosaamista.