2.2 Väestötermejä
Keskeisiä käsitteitä
SYNTYVYYS JA KUOLLEISUUS
Väestötutkimuksessa keskeisimpiä termejä eli käsitteitä ovat syntyvyys ja kuolleisuus. Nämä luvut ovat suhdelukuja, jotka ilmoittavat syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti vuodessa. Nämä tekijät ja muuttoliike vaikuttavat välittömästi alueen väestön kokoon. Näitä tekijöitä kutsutaankin välittömiksi tekijöiksi.
Taudit, ravinnonsaanti, luonnonkatastrofit, sodat ja köyhyys ovat esimerkkejä välillisistä tekijöistä, jotka vaikuttavat väestön määrään välittömien tekijöiden kautta. Esimerkiksi katovuodet nostavat kuolleisuutta ja hyvä terveydenhuoltojärjestelmä laskee sitä.
Väestönmuutos = syntyneet + tulomuuttajat - kuolleet - lähtömuuttajat.
Luonnollisella väestönkasvulla tarkoitetaan syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta. Kun tästä vähennetään lähtömuutto ja lisätään tulomuutto, puhutaan todellisesta väestönkasvusta.
MUUTTOLIIKE
A) MAASSAMUUTTO
Maassamuutolla tarkoitetaan sitä, kun muutto tapahtuu valtion sisällä kunnasta toiseen tai kunnan sisällä. Osa Suomen kunnista on muuttovoittoalueita osa muuttotappioalueita. Muuttotappiokunnissa lähtömuutto on suurempaa kuin tulomuutto, kun taas muuttovoittokunnissa tulomuutto on suurempaa kuin lähtömuutto. Muuttovoittokuntia on kasvukeskuksissa. Suurimmat kasvukeskukset on Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Oulun seutu. Näillä alueilla väkiluku kasvaa ja muualla pienenee. Sanotaa, että suomalaiset valuvat Etelä- ja Lounais-Suomeen.
B) MAASTAMUUTTO
Kun muuttoliike suuntautuu maan rajan yli toiseen maahan, kysymys on maastamuutosta.
Osa Suomesta ulkomaille muuttavista palaa joidenkin vuosien päästä takaisin Suomeen. Näitä suomalaisia paluumuuttajia löytyy erityisesti niiden 1960- ja 1970- luvun taitteessa Suomesta Ruotsiin muuttaneiden joukosta. Useat ovat palanneet synnyinmaahansa eläkepäivilleen.
Niitä suomalaisia, jotka asuvat maamme rajojen ulkopuolella, kutsutaan ulkosuomalaisiksi. Näitä ulkosuomalaisia arvioidaan jo olevan reippaasti yli miljoona. Suurin osa heistä asuu naapurimaassamme Ruotsissa. Omasta tahdostaan ulkomaille pysyvästi muuttanutta henkilöä kutsutaan maahanmuuttajaksi (tai siirtolaiseksi).
C) PAKOLAISUUS
Jos ihminen joutuu vasten omaa tahtoaan muuttamaan kotimaastaan henkilökohtaisen vainon takia, kutsutaan häntä pakolaiseksi. Usein syy on sota. YK:n määritelmän mukaan pakolaisia ovat sellaiset henkilöt, jotka pelkäävät tulevansa vainotuksi kotimaassaan kansallisuuden, rodun, uskonnon, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Niitä, jotka joutuvat muuttamaan pois asuinalueiltaan jonkin ympäristökatastrofin tai nälänhädän takia, kutsutaan ympäristöpakolaisiksi. Joka sekunti yksi ihminen maailmassa joutuu jättämään kotinsa jonkin ympäristökatastrofin takia. Tulvia, myrskyjä ja muita luonnonkatastrofeja pakenee vuosittain yli 20 miljoonaa ihmistä.
Osa suomalaisistakin on joutunut kokemaan pakolaisuuden sotiemme aikana. Pakolainen voi hakea turvapaikkaa jostakin toisesta valtiosta esimerkiksi Suomesta. Jos maahanmuuttoviranomaiset toteavat turvan tarpeelliseksi, kyseinen henkilö saa turvapaikan. Samalla tämä turvapaikanhakija saa pakolaisaseman. Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 30 000 ihmistä, koska Syyrian sota aiheutti pakolaisaallon. Viime vuosina turvapaikanhakijoita on ollut paljon vähemmän eli alle 3000 vuodessa. Tähän on syynä Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkeutuminen Venäjän aloittaman sodan takia. Ukrainasta on sodan takia tullut viime vuosina Suomeen yhteensä yli 70 000 ihmistä, jotka eivät yleensä hae turvapaikkaa vaan tilapäistä suojelua.
Väestötutkimuksessa keskeisimpiä termejä eli käsitteitä ovat syntyvyys ja kuolleisuus. Nämä luvut ovat suhdelukuja, jotka ilmoittavat syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti vuodessa. Nämä tekijät ja muuttoliike vaikuttavat välittömästi alueen väestön kokoon. Näitä tekijöitä kutsutaankin välittömiksi tekijöiksi.
Taudit, ravinnonsaanti, luonnonkatastrofit, sodat ja köyhyys ovat esimerkkejä välillisistä tekijöistä, jotka vaikuttavat väestön määrään välittömien tekijöiden kautta. Esimerkiksi katovuodet nostavat kuolleisuutta ja hyvä terveydenhuoltojärjestelmä laskee sitä.
Väestönmuutos = syntyneet + tulomuuttajat - kuolleet - lähtömuuttajat.
Luonnollisella väestönkasvulla tarkoitetaan syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta. Kun tästä vähennetään lähtömuutto ja lisätään tulomuutto, puhutaan todellisesta väestönkasvusta. MUUTTOLIIKE
A) MAASSAMUUTTOMaassamuutolla tarkoitetaan sitä, kun muutto tapahtuu valtion sisällä kunnasta toiseen tai kunnan sisällä. Osa Suomen kunnista on muuttovoittoalueita osa muuttotappioalueita. Muuttotappiokunnissa lähtömuutto on suurempaa kuin tulomuutto, kun taas muuttovoittokunnissa tulomuutto on suurempaa kuin lähtömuutto. Muuttovoittokuntia on kasvukeskuksissa. Suurimmat kasvukeskukset on Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Oulun seutu. Näillä alueilla väkiluku kasvaa ja muualla pienenee. Sanotaa, että suomalaiset valuvat Etelä- ja Lounais-Suomeen.
B) MAASTAMUUTTO
Kun muuttoliike suuntautuu maan rajan yli toiseen maahan, kysymys on maastamuutosta.
Osa Suomesta ulkomaille muuttavista palaa joidenkin vuosien päästä takaisin Suomeen. Näitä suomalaisia paluumuuttajia löytyy erityisesti niiden 1960- ja 1970- luvun taitteessa Suomesta Ruotsiin muuttaneiden joukosta. Useat ovat palanneet synnyinmaahansa eläkepäivilleen.
Niitä suomalaisia, jotka asuvat maamme rajojen ulkopuolella, kutsutaan ulkosuomalaisiksi. Näitä ulkosuomalaisia arvioidaan jo olevan reippaasti yli miljoona. Suurin osa heistä asuu naapurimaassamme Ruotsissa. Omasta tahdostaan ulkomaille pysyvästi muuttanutta henkilöä kutsutaan maahanmuuttajaksi (tai siirtolaiseksi).
C) PAKOLAISUUS
Jos ihminen joutuu vasten omaa tahtoaan muuttamaan kotimaastaan henkilökohtaisen vainon takia, kutsutaan häntä pakolaiseksi. Usein syy on sota. YK:n määritelmän mukaan pakolaisia ovat sellaiset henkilöt, jotka pelkäävät tulevansa vainotuksi kotimaassaan kansallisuuden, rodun, uskonnon, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Niitä, jotka joutuvat muuttamaan pois asuinalueiltaan jonkin ympäristökatastrofin tai nälänhädän takia, kutsutaan ympäristöpakolaisiksi. Joka sekunti yksi ihminen maailmassa joutuu jättämään kotinsa jonkin ympäristökatastrofin takia. Tulvia, myrskyjä ja muita luonnonkatastrofeja pakenee vuosittain yli 20 miljoonaa ihmistä.
Osa suomalaisistakin on joutunut kokemaan pakolaisuuden sotiemme aikana. Pakolainen voi hakea turvapaikkaa jostakin toisesta valtiosta esimerkiksi Suomesta. Jos maahanmuuttoviranomaiset toteavat turvan tarpeelliseksi, kyseinen henkilö saa turvapaikan. Samalla tämä turvapaikanhakija saa pakolaisaseman. Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 30 000 ihmistä, koska Syyrian sota aiheutti pakolaisaallon. Viime vuosina turvapaikanhakijoita on ollut paljon vähemmän eli alle 3000 vuodessa. Tähän on syynä Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkeutuminen Venäjän aloittaman sodan takia. Ukrainasta on sodan takia tullut viime vuosina Suomeen yhteensä yli 70 000 ihmistä, jotka eivät yleensä hae turvapaikkaa vaan tilapäistä suojelua.
8C: Tehtäviä
