LUKU 10 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

LUKU 10 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ (OPS-perusteet)

Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin288.

Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä289 ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja290. Koulutyöhön voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista. Kulttuurista monilukutaitoa291 voidaan vahvistaa mediakasvatuksella ja ottamalla huomioon oppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri.

Perusopetuslain mukaan perusopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä292, kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

____________________
288 Suomen perustuslaki (731/1999) 17 §
289 Kaksi- ja monikielisyyttä on kaikki kielitaito, joka kehittyy ensikielen (äidinkielen) ohessa ja lisäksi. Äidinkielessä opitaan käyttämään erilaisia kielellisiä repertoaareja kuten arkipuhekieltä, kirjakieltä, murretta jne. Lisää kieliä opitaan koulussa ja muissa ympäristöissä, joskus kotonakin, jos kotona puhutaan useampaa kieltä. Eri kielten taidot voivat olla hyvin eritasoisia. Jos kotona puhutaan eri kieltä kuin koulussa, voi kotona puhuttu kieli jäädä sanastoltaan kapeaksi ja etenkin kirjallinen kielitaito vaatimattomammaksi kuin koulun opetuskielen taito.

290 Metalingvistisillä taidoilla tarkoitetaan taitoa nähdä yhteyksiä (pääasiassa sanastollisia ja rakenteellisia) kielten välillä sekä taitoa soveltaa tietoaan uusien kielten oppimiseen.
291 Kulttuurisesti monilukutaitoinen ihminen kykenee havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan myönteisesti ja joustavasti eri ympäristöissä. Hän osaa tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta.
292 Perusopetuslaki 10 § 1 mom. (1288/1999)