Kuntoutuksen ensisijainen tavoite on kehittää tehtävätilanteissa toimimista ja se etenee kolmen vaiheen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa harjoitellaan tarkkaavuuden perustaitoja ja kielellistämistä, toisessa oman toiminnan säätelyä tehtävätilanteissa ja kolmannessa suunnitelmallista työskentelyä ja oman toiminnan ohjaamiseen liittyviä strategioita. Kolmannessa vaiheessa mukana on lisäksi ryhmätyöskentelyn ja sosiaalisten taitojen harjoittelua.

Tarkkaavuuden ongelmat ovat yksi yleisimmistä lapsilla koulussa ilmenevistä vaikeuksista. Tarkkaavuuden ongelmat saattavat näkyä vaikeuksina suunnata, ylläpitää, siirtää tai jakaa huomiota kohteiden välillä. Vaikeudet toiminnanohjauksen taidoissa liittyvät lähes aina tarkkaavuuden ongelmiin, mutta ne on liitetty myös moniin lapsuusiän pulmiin, kuten lukemisen ja matematiikan oppimisen vaikeuksiin. Toiminnanohjaus on kykyä ohjata, kontrolloida ja koordinoida muita kognitiivisia toimintoja sekä käyttäytymistä. Vaikeudet toiminnanohjaamisessa voivat ilmetä mm. impulsiivisuutena, aloittamisen vaikeuksina ja häiriöherkkyytenä. Vaikea-asteisina tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat ovat diagnosoitavissa tarkkaavuushäiriöksi, jonka keskeisimpiä diagnostisia piirteitä ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja motorinen levottomuus (Käypä hoito –suositus, 2013).
Suomalainen Käypä hoito –suosituksen (2013) mukaisesti lapsille, joilla havaitaan eriasteisia tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmia, tukitoimet tulisi aloittaa välittömästi ongelmien ilmettyä, ja jos tukitoimista on apua, ei tarkempia tutkimuksia ja diagnostista arviota välttämättä tarvita. Näille lapsille erilaiset psykososiaaliset tukitoimet ovat ensisijaisia tukimuotoja päiväkodin ja koulun pedagogisten tukimuotojen rinnalla.

Maltissa tavoitteena on harjoitella tarkkaavuuden perustaitoja, ohjata lapsia tietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn sekä luoda onnistumiskokemuksia ja myönteinen ryhmäkokemus.

Tähän mennessä saadut tutkimustulokset (Katajamäki & Paananen, 2015; Paananen, Aro Närhi & Aro, valmisteilla) ovat osoittaneet myönteisiä muutoksia Maltti-ryhmiin osallistuneiden oppilaiden tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen toiminnoissa kuntoutuksen aikana. Katajamäen ja Paanasen tutkimuksessa (2015) opettajien arvioiden mukaan myönteiset muutokset lasten keskittymiskyvyssä ja toiminnanohjauksessa olivat havaittavissa vielä 6 kuukautta kuntoutuksen päättymisen jälkeenkin.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Niilo Mäki -säätiön NMI-Bulletin Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä 4/2015. Voit lukea sen alla olevan linkin kautta.

https://bulletin.nmi.fi/2016/01/01/tarkkaavuuden-ja-toiminnanohjauksen-ryhmamuotoinen-maltti-kuntoutus-osana-koulun-tukitoimia-alueellisen-kokeilun-tuloksia-2/