15. Itämeri

Luvun sisällys

15.1 Millaiset ovat Itämeren olosuhteet?
15.2 Itämeri on eläimille haastava elinympäristö

15.3 Itämeren ravintoketjut
15.4 Itämeren luontoa
15.5 Ainutlaatuista Itämerta on suojeltava

15.6 Itämeren linnusto
15.7 Kuvagalleria Itämeren eliöistä

​​

15.1 Millaiset ovat Itämeren olosuhteet?

Itämeri on sisämeri, jonka vesi on vähäsuolaista murtovettä. Itämereen laskee satoja jokia tuoden suolatonta eli makeaa vettä.

Pohjanmerestä tulee Itämereen suolaista merivettä. Makean ja suolaisen veden sekoittuessa syntyy vähäsuolaista murtovettä. Siinä on suolaa vain muutama promille eli tuhannesosa, kun valtamerien vedessä on suolaa 3,5 prosenttia.

Itämeri on matala murtovesiallas. Mataluuden takia Itämeressä on melko vähän vettä.

Itämeri on monessa suhteessa poikkeuksellinen meri. Se on nuori meri, sillä se syntyi vasta noin 10 000 vuotta sitten, jääkauden jälkeen.

Maailmassa ei ole toista yhtä isoa murtovesiallasta. Lisäksi eläimet ja kasvit joutuvat sopeutumaan siihen, että Itämeren suuret lahdet jäätyvät talvisin.

Itämeren valuma-alueella elää yli sata miljoonaa ihmistä. Eliöt joutuvat sopeutumaan myös ihmisten, teollisuuden ja laivojen monenlaisiin vaikutuksiin.


Yle: Itämeren tila Yle: Murtovesirannalla

Itämeren sanakirja Itämeren tila

L15/Tehtävä 1. Oikein vai väärin: Millainen on Itämeri?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a) Itämeri on valtameri.
b) Itämeren vesi on suolatonta.
c) Itämeren vesi on vähäsuolaista.
d) Itämeren osia ovat mm. Pohjanmeri ja Suomenlahti.
e) Itämeren osia ovat mm. Pohjanlahti ja Suomenlahti.
f) Itämeri on melko nuori meri.
g) Itämeressä elää kalalajeja, jotka ovat yleisiä myös järvissä.
h) Itämeren valuma-alue on alue, josta vesi valuu jokia pitkin Itämereen.

Maksimipistemäärä 16 p.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L15/Tehtävä 2. Itämeren karttanimistö

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Nimeä karttaan merkityt kohteet valmiin kartan avulla. Merialueet ja saaret on merkitty karttaan sinisellä, Itämeren rantavaltiot punaisella ja rantavaltioiden pääkaupungit mustalla tekstillä. Muista kirjoittaa paikannimet isolla alkukirjaimella (esimerkki: Turku).


Merialueet:
A
B
C
D
E
F
G
Saaret:
H
I
J
K
L
Mitä nimeä käytetään merialueista A+B+C?

Itämeren valuma-alueen valtiot:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Rantavaltioiden pääkaupunkeja:
11
12
13
14
15
16
17

Maksimipisteet 30 p.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

15.2 Itämeri on eläimille haastava elinympäristö

Itämeren lajisto vaihtelee sen eri osissa veden suolapitoisuuden mukaan. Itämeren eteläosissa, joissa veden suolapitoisuus on lähes prosentti, suurin osa eläinlajeista on valtameren lajeja. Näillä alueilla elää mm. meritähtiä ja taskurapuja. Näiltäkin alueilta puuttuvat monet valtamerten tyypilliset eläinryhmät, kuten korallieläimet, valaat ja hait.

Suomenlahdella ja Pohjanlahdella veden suolapitoisuus alle 0,5 %. Näissä lahdissa suurin osa lajeista on järvien lajeja, jotka ovat sopeutuneet Itämeren vähäsuolaiseen murtoveteen. Esimerkiksi suojaisissa merenlahdissa on aivan samoja hyönteislajeja kuin läheisellä järvelläkin.

Itämeren olot ovat eläimille haastavat. Esimerkiksi kalojen ja simpukoiden elimistöön on uhkana kertyä merivedestä suolaa. Sitä pitääkin pumpata elimistöstä pois koko ajan. Myös pitkä talvi ja jääpeite vaikeuttavat eläinten elämää.


Itämeri jäätyy osittain talvella.

15.3 Itämeren ravintoketjut

Itämeressä elää kymmeniä kalalajeja, ja sen saarilla pesii tuhansia lintupareja. Mistä nämä eläimet saavat ravintonsa?

Ravintoketjut alkavat tuottajista – pienistä levistä ja isommista kasveista. Itämeren ulapoilla ei kasva isoja kasveja. Ulapan tuottajat ovat leviä. Koska ne ovat mikroskooppisen pieniä ja keijuvat vapaina vedessä, niiden sanotaan kuuluvan planktoniin.

Sini-, viher- ja piilevät alkavat runsastua keväällä, kun jää on sulanut ja kevätaurinko mahdollistaa yhteyttämisen. Valon lisäksi levät tarvitsevat typpeä ja fosforia. Keväällä näitä ravinteita on paljon tarjolla ja levät lisääntyvät jakautumalla nopeasti.

​

Pieniä leviä syövät eläinplanktoniin kuuluvat vesikirput ja hankajalkaiset. Niitä puolestaan saalistavat silakat, kilohailit ja muut pienet kalat. Ravintoketjun huipulla ovat isommat kalat, hylkeet ja merikotka.

KATSO SIVULTA "Itämeri ei voi hyvin" VIDEO SAARISTOMERELLÄ:ITÄMEREN ALUEEEN ELIÖKUNTA.
KATSO VIELÄ TOINEN VIDEO ITÄMEREN PINNAN ALAISESTA ELÄMÄSTÄ.


Itämeren ravintoketjun kuluttajia. Eläinplankton (kuvassa hankajalkainen) syö kasviplanktonia. Silakat syövät eläinplanktonia ja isot kalat silakoita. Hylkeet ovat neljännen asteen kuluttajia.

​
Rakkolevä eli rakkohauru on Itämeren avainlaji. 

L15/Tehtävä 3. Itämeren plankton

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen



Tarkastele kaaviota.

a) Vihreä viiva kuvaa mm. viherleviä.

b) Punainen viiva kuvaa mm. viherleviä.

c) Punainen viiva kuvaa mm. silakkaa ja salakkaa.

d) Punainen viiva kuvaa mm. vesikirppuja ja hankajalkaisia.

e) Tuottajien määrä on suurimmillaan keskikesällä.

f) Eläinplanktonin määrä riippuu kasviplanktonin määrästä.

g) Kasviplanktonin määrä on suoraan riippuvaista vain ravinteiden määrästä. Mitä enemmän on ravinteita, sitä enemmän on ravinteita käyttävää kasviplanktonia.

h) Talvella on paljon vapaita ravinteita mutta vain vähän kasviplanktonia.

i) Kasviplanktonin toisen huipun muodostumiseen heinäkuussa vaikuttaa eläinplanktonin määrän vähentyminen,

Maksimipistemäärä 18 p.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

15.5 Ainutlaatuista Itämerta on suojeltava

Itämeren suojeluun on monia syitä. Itämeri on ainutlaatuinen ekosysteemi, jossa elää niin makean kuin suolaisenkin veden lajeja.

Itämeren linnusto on poikkeuksellinen. Itämeressä pesii kymmeniä lintulajeja, ja sen kautta muuttaa miljoonia lintuja vuosittain pohjoisille pesimäalueille.

Itämeri tuottaa paljon kalaa. Kalankasvatus altaissa on lisääntynyt.



Ammattikalastajien lisäksi Itämerellä kalastaa tuhansia virkistyskalastajia. Itämeri on tärkeä mökkeily- ja veneilyalue.

Itämeren tehokkaalle suojelulle on kiire. Itämerta uhkaavat mikroskooppisen pienet muovinkappaleet, rehevöityminen, monet vaaralliset kemikaalit ja öljyonnettomuudet. Koska Itämeri on matala, siihen vaikuttavat jo pienetkin haitallisten aineiden päästöt.

Itämeren rantavaltiot ovat tehneet sopimuksia Itämeren suojelemiseksi. Niiden avulla pyritään muun muassa vähentämään ravinnepäästöjä Itämereen.

KATSO SIVULTA "Itämeri ei voi hyvin" VIDEO SUOMEN VESISTÖJEN SUOJELU.


Iso risteilyalus navigoi luotojen välistä. Luodolla on merimetsoja, joiden ulosteet ovat värjänneet luodon valkoiseksi. Itämeren laivaliikenne lisää ympäristöhaittoja. Savupiipuista tulee päästöjä ilmaan, ja laivojen nostattama aallokko kuluttaa rantoja. 

L15/Tehtävä 4. Itämeren ainutlaatuisuus

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a) Tee luettelo asioista, joiden perusteella Itämeri eroaa valtamerestä.


b) Kerro Itämeren oloista Ymparisto.fi-sivun avulla.


c) Miksi Itämeri on rantavaltioiden asukkaille tärkeä meri?

d) Mitä suuria kaupunkeja on Itämeren valuma-alueella?
Vaihtoehtoja:




Luettele muita kaupunkeja.

e) Kerro miten Itämerta suojellaan. Lähdevinkki: www.ymparisto.fi.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

15.6 Itämeren linnusto

Itämeressä on rikas linnusto. Ulkosaaristossa pesii monia merilintuja. Tällaisia valtamerten lajeja ovat ruokki, riskilä ja haahka. Suojaisimmilla alueilla pesii monia sorsalajeja, kuten sotkia ja koskeloita.

Kyhmyjoutsen, merihanhi, valkoposkihanhi, kanadanhanhi ja merimetso ovat isoja lintuja.

Lintuluodoilla pesii isoja tiira-, lokki ja sorsayhdyskuntia. Tästä syystä luodoille ei pidä mennä keväällä ja alkukesällä. Merikotka on yleistynyt niin, että sen voi nähdä kaikkialla Itämeren rannikolla.

Itämeri on monien vesilintujen talvehtimisalue.

Itämeren tyypillisistä linnuista on koottu perustietoa omalle sivulleen.


Karikukko on saariston äänekäs kahlaaja.