Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat  

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt 

Jokaisessa Askolan koulussa toimii oma yhteisöllisen oppilashuollon työryhmä, josta käytetään tässä tekstissä nimitystä yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä YHR. Ryhmän toiminnasta vastaa koulun rehtori. Ryhmään kuuluvat oppilashuollollisen tehtävänsä puolesta koulun kuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Sen lisäksi ryhmään kuuluvat alakouluissa erityisopettajien edustaja sekä tarvittaessa luokanopettajien edustaja. Yläkoulussa ryhmään kuuluvat oppilaanohjaaja, erityisopettajien edustaja sekä aineopettajien edustaja. Yläkoulussa tukioppilaat ja oppilaskunnan hallitus valitsevat ryhmään omat edustajansa, jotka ovat mukana ryhmän kokouksissa tarpeen mukaan. Yläkoulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä pitää yhteistyökokouksia vanhempainyhdistyksen johtokunnan jäsenten kanssa lukuvuosittain. Alakouluissa yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä tekee tarvittaessa yhteistyötä sekä vanhempainyhdistyksen että oppilaskunnan kanssa. Oppilashuoltoryhmä kokoontumisen aikatauluista sovitaan kouluittain. Rehtori laatii kokousten esityslistan ja kokousmuistion. Alakoulujen yhteisölliset oppilashuoltoryhmät tekevät yhteistyötä. 

Oppilashuoltoryhmä vastaa kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. Turvalliseen opiskeluympäristöön kuuluu kaikkien toimijoiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Erityisesti oppilaat ovat oppilashuoltoryhmän toiminnan keskiössä. 

Oppilashuoltoryhmä vastaa tässä opetussuunnitelmassa myöhemmin mainittavien erilaisten toimintasuunnitelmien laatimisesta sekä jatkossa niiden arvioinnista ja kehittämisestä sekä näihin liittyvästä yhteistyöstä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Tätä työtä tehdään yhteistyössä koulujen sisäisten johtoryhmien kanssa. Osa edellä mainituista toimintasuunnitelmista on kouluastekohtaisia siten, että alakouluissa ja yläkouluissa on omat toimintasuunnitelmat. Tämä on mainittu toimintasuunnitelmien yhteydessä. 

Oppilashuoltoryhmä seuraa myös luokkien työrauhaa ja koulun ilmapiiriä. Tarvittaessa se arvioi ja kehittää toimintatapoja ja tekee yhteistyötä opettajien kanssa paremman työrauhan saavuttamiseksi. 

 
Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa 

Yhteisölliset oppilashuoltoryhmät tekevät yhteistyötä mm. Askolan ja Pukkilan kuntien sosiaalitoimen, nuorisotoimen, etsivän nuorisotyön ja perhetyön kanssa sekä Askolan ja Pukkilan seurakunnan nuoriso- ja diakoniatyön kanssa. Lisäksi yhteistyötä voidaan tehdä myös erikoissairaanhoidon kanssa siten, että askolalaisten oppilaiden erikoissairaanhoidon palvelut, kuten lasten – ja nuorten psykiatria, ovat Porvoossa (HUS) ja pukkilalaisten Lahdessa (PHSOTEY). Yhteistyön perusrunkona on moniammatillisen verkoston tapaaminen vähintään kerran lukukaudessa. Lisäksi eri tahojen edustajia voidaan kutsua oppilashuoltoryhmän kokouksiin. 

Yhteistyön tarkoituksena on arvioida ja kehittää yhteistoimintaa siten, että kouluyhteisön ja oppilaiden tuen tarpeet tulisivat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi. Lisäksi on tarkoituksenmukaista yhdistää pienten kuntien toimijoiden voimavaroja ja suunnitella ja toteuttaa toimintaa yhdessä, jotta se olisi mahdollisimman kattavaa olemassa olevilla resursseilla. Yhteistyötahojen mukana olo on tärkeää kouluyhteisön erilaisissa tapahtumissa ja teemapäivissä. Toisaalta heidän avullaan toimintaan saadaan uusia ideoita ja toiminnan resursseja. Toisaalta lapset ja nuoret kohtaavat eri toimijoita kouluyhteisössä, mikä tekee eri palveluiden edustajat heille tutuiksi. Tästä esimerkkinä voisi olla etsivän nuorisotyön työntekijöiden osallistuminen yläkoulussa mm. yhteisvalintaan. 

 

Yhteistyö oppilaanohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa 

Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia. 

Koulun oppilashuoltoryhmä vastaa oppilaiden niveltämisestä siirtymisessä esiopetuksesta alkuopetukseen, alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta toiselle asteelle. Nivelvaiheissa eri oppilashuollon tahojen tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista perusopetuksen eri vaiheissa. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön ja yhteisten käytäntöjen luominen koulujen kesken. 

Askolan kunnassa on käytössä nivelvaiheiden vuosikello, joista selviää eri ammattilaisten tehtävät ja työjärjestys koulupolun nivelvaiheissa. Pedagogiset asiat nivelletään pedagogisen henkilöstön kanssa. Oppilashuollon henkilöstö niveltää työntekijältä toiselle oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät tukitoimet. Opetuksen järjestäjän (rehtori, apulaisrehtori) tulee olla tietoinen opetuksen järjestämiseen liittyvistä tukitoimista. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa puhutaan oppilaan turvallisesta siirtymisestä opintopolun nivelvaiheissa. Nivelvaihe on siirtymävaihe, jossa oppilaan osaamisen taso selvitetään ja tarvittavan tuen antaminen suunnitellaan. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet tukevat oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. 

Yhteistoiminnan periaatteena on luottamuksellinen tiedonsiirto eri toimintayhteisöjen ja vanhempien välillä. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla perusopetuksessa, oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta tuen piiriin tai päinvastoin. Oppilaan perheiden ja koulun välillä tulisi pyrkiä hyvään ja oppilaan hyvinvointia edistävään yhteistyöhön. Vanhempia tulee tukea kaikin keinoin kasvatustehtävässä. 

Tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren vaihtaessa koulua noudatetaan saattaen vaihdon periaatetta eli siirtymistä pohjustetaan tutustumiskäynnillä ja moniammatillisin palaverein. Koulussa tärkeää ennaltaehkäisevää työtä ovat luokka-, ryhmä- ja yksilöhaastattelut esimerkiksi alakoulusta yläkouluun siirryttäessä ja ryhmien muodostamisessa. Opetusryhmien muodostamisessa kiinnitetään huomiota oppilaiden keskinäisiin sosiaalisiin suhteisiin ja mahdollisiin kiusaamissuhteiden ennaltaehkäisyyn (ryhmäytys ja nivelpalaverit). Nuorisoikäisille perusopetuksen oppilaille annetaan tiivistettyä tukea, jotta varmistetaan peruskoulun päättötodistuksen saaminen. Nivelvaiheissa huolehditaan sekä opetuksen että oppilashuollon järjestämiseksi tarvittavien tietojen siirtämisestä. Tietoja siirretään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot voidaan kuitenkin siirtää joka tapauksessa. Jos oppilas siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, tähän tarvitaan kuitenkin oppilaan, tai mikäli hänellä ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, huoltajan suostumus. 

 

Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä 

Terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä on yhteistyötä siten, että kouluterveydenhoitaja osallistuu mm. perhesuunnitteluun ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvien tuntien suunnitteluun ja myös opetukseen. Hammashoitolasta järjestetään säännöllisesti lukuvuosittain hammashoitoon liittyvät oppitunnit. 

 

Järjestyssäännöt 

Kaikissa kouluissa on lain vaatimat, voimassa olevat järjestyssäännöt. Ne ovat tämän opetussuunnitelman liitteenä. 

 

Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen 

Perusopetuslain 23§ mukaisesti opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Poissaolojen seurannalla pyritään siihen, että oppilaan mahdollisiin kouluvaikeuksiin puututtaisiin ja koulunkäyntiin saataisiin tukea mahdollisimman varhain. Samalla seurataan oppivelvollisuuden toteutumista. 

Askolan koulujen poissaoloihin puuttumisen toimintamalli 

 

 

Seuranta: 

Kouluissa on käytössä wilma, johon poissaolot ja niiden seuranta merkitään. Huoltajia pyydetään ilmoittamaan lapsensa poissaolosta wilmassa jo ensimmäisenä poissaolopäivänä. Huoltaja voi ilmoittaa poissaolosta myös puhelimitse luokanopettajalle tai luokanvalvojalle. Mikäli huoltaja ei merkitse wilmaan oppilaan poissaolon selvitystä tai ole muulla tavalla yhteydessä kouluun tai oppilas on koulupäivän aikana ilmoittamatta poissa yksittäisiä tunteja, luokanopettaja tai luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan mahdollisimman pian, alkuopetuksessa jo samana päivänä. 

Luokanopettajan tai luokanvalvojan tulee seurata oppilaidensa poissaoloja aktiivisesti ja ryhdyttävä jatkotoimiin, mikäli poissaoloja kertyy oppilaalle runsaasti tai niissä on muuta huolta. 

Epäselvät ja / tai runsaat poissaolot: 

• oppilas sairastelee toistuvasti ja epätavallisen paljon; voi olla yksittäisiä päiviä jatkuvasti, kesken koulupäivän sairastumista tai sairauspoissaolot esiintyvät tiettynä viikonpäivänä toistuvasti 
• opettajalla on epäily siitä, että huoltaja hyväksyy poissaoloja terveydellisellä perusteella, vaikka oppilas ei ole sairas 
• luokanopettajan tai luokanvalvojan yhteydenotoilla huoltajaan poissaolojen vuoksi ei ole toivottua vaikutusta  

-> luokanopettaja tai luokanvalvoja kutsuu oppilaan ja huoltajan tapaamiseen, johon hän tilanteen mukaan kutsuu myös koulun oppilashuollon henkilöstöä, esim. kouluterveydenhoitajan  

-> sopimus moniammatillisen yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän perustamisesta ja jatkotoimista 

 
Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus  

Koulutapaturmia ehkäistään kartoittamalla riskit ja vaaranpaikat muun muassa sisätiloissa, koulupihoilla ja muilla alueilla, joissa opetusta annetaan eli esimerkiksi kunnan urheilukentällä. Opettajat kirjaavat vuosittain sekä omissa opetustiloissaan että yhteistiloissa ja koulun ulkoalueilla olevat työturvallisuuteen vaikuttavat ja sitä heikentävät seikat. Esimerkiksi valaistukseen, liukkaudentorjuntaan ja sähkölaitteiden kuntoon liittyvät asiat raportoidaan vuosittain. Rehtori vastaa siitä, että mahdolliset korjaustarpeet yms. menevät koulun kiinteistöhuoltoon tiedoksi. 

Erityisesti tapaturmien ehkäisyyn kiinnitetään huomiota teknisen työn, kotitalouden ja fysiikka – kemian oppitunneilla. Näiden tuntien opetussuunnitelmiin liittyy sellaista työskentelyä, jossa tapaturmariski on selvästi olemassa. 

Yläkoulun alkaessa eli 7. luokan syksyllä oppilaille ja heidän huoltajilleen jaetaan kirjallinen tiedote, joka käsittelee työturvallisuutta ja tapaturmien ennaltaehkäisyä. Erityisesti teknisessä työssä on käytössä toimintamalli, että oppilas voi aloittaa työskentelyn vasta, kun on palauttanut asiaan kuuluvan tiedotteen ja on käynyt asian läpi yhdessä huoltajan kanssa. 

Opetustiloissa, joissa tapaturmien riski on selvästi tavanomaista suurempi, on esillä keskeisimmät ohjeet, miten tapaturmatilanteissa tulee toimia. Nämä ohjeet ovat myös koulun pelastussuunnitelman liitteenä. 

Tapaturman sattuessa hoitoa tarvitseva oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajalle ja mikäli hän ei ole paikalla Askolan terveysasemalle. Vakavissa tapauksissa tilataan ambulanssi. Tapaturman sattuessa ollaan aina yhteydessä oppilaan huoltajaan. Koululla on vakuutus, joka korvaa koulutapaturmasta johtuvat kulut. Koulutapaturmasta tehdään aina kirjallinen ilmoitus. 

 

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen 

Ehkäisevä päihdetyö ja puuttumisen toimintamallit on kuvattu Askolan perusopetuksen päihdesuunnitelmassa. Se on osa Askolan kunnan päihdestrategiaa. Päihdesuunnitelma on opetussuunnitelman liitteenä. 

 

Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet 

Ohjeet ovat osa Koulukuljetusta koskevat periaatteet – asiakirjaa. Se on tämän suunnitelman liitteenä. 

 

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 

Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä käytössä on KAKE- ja KIVA-toimintamallit. 

KAKE on lyhenne sanasta kasvatuskeskustelu. Mikäli oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestyssääntöjä tai toimii vilpillisesti, hänet ohjataan kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelujen tavoitteena on välitön puuttuminen oppilaan rikkomuksiin, keskustelu asiasta ja tilanteen mahdollinen korjaus. Kasvatuskeskustelu on mahdollisuus kasvattaa oppilaan omaa vastuuta itsestä ja muista. Yläkoulussa keskustelun yhteydessä täytetään aina kasvatuskeskustelulomake. Oppilas kertoo ja kirjaa lomakkeeseen omin sanoin, mitä on tapahtunut, miksi on tapahtunut ja miten aikoo käytöstään muuttaa. Lomakkeeseen voidaan kirjata oppilaan kanssa seuranta-aika ja mitä mahdollisesta laiminlyönnistä seuraa. Kasvatuskeskusteluista soitetaan aina oppilaan huoltajalle. 

Toistuvista rikkeistä seuraa rehtori-kake ja lopulta jälki-istuntoa, mikäli toivottuja muutoksia ei ole oppilaan toiminnassa tapahtunut. 

Kiusaamisen vähentämiseksi koulussa käytetään KIVA-toimintamallia. KIVA on lyhenne sanoista kiusaamisen vastainen tai kiusaamista vastustava. Kiusaamista pyritään ennaltaehkäisemään ns.yleisillä toimenpiteillä, jotka kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin. Alakouluissa ja yläkoulussa erityisesti seitsemäsluokkalaisille pidetään lukuvuoden mittaan kiusaamiseen liittyviä oppitunteja. 

Kiusaamistapauksen tultua ilmi otetaan käyttöön ns. kohdennetut toimenpiteet. Kiusaamistapauksia selvittelevät koulun Kiva-tiimin jäsenet yhdessä luokanopettajien tai luokanvalvojien kanssa. Kiva-keskusteluissa puhutaan kiusatun oppilaan sekä kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa. Kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa sovitaan, miten nämä muuttavat toimintaansa. 1-2 viikon kuluttua käydään seurantakeskustelut kaikkien asianosaisten kanssa ja sovitaan tarvittaessa jatkotoimenpiteistä. Keskusteluissa ilmitulleet ja sovitut asiat kirjataan lomakkeille. Ensimmäisistä käydyistä keskusteluista soitetaan aina oppilaiden huoltajille. Seurantajakson jälkeen huoltajiin ollaan yhteydessä puhelimitse tai Wilma-viesteillä. 

Toimintamalleista tiedotetaan henkilöstölle ja oppilaille lukuvuoden alussa, huoltajille vanhempainilloissa. Koulun yhteistyötahoille tiedotetaan tarvittaessa. 

 Kiva- ja Kake -mallien toimivuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, tarvittaessa toimintatapoihin tehdään muutoksia. Kiva-ohjelmaan liittyy vuosittainen tilannekartoitus, johon kaikki koulun oppilaat osallistuvat. 

 

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa 

Askolan kunnan kriisitoimintaohje on tämän suunnitelman liitteenä. 

Askolan koulujen pelastussuunnitelmat ja poistumisoppaat ovat tämän suunnitelman liitteinä.