PS6 YO-tekstipaja (kevät 25/MIK)
Tervetuloa PS6 YO-tekstipajaan
Opiskeluohjeita ja alustava aikataulu
Tervetuloa harjoittelemaan käytännössä vastausten suunnittelua ja kirjoittamista.
PS6 YO-tekstipaja on ajateltu jatkoksi ja kertauskurssin täydentäjäksi. Kertauskursslla emme ehtineet tutustua erilaisiin vastauksiin, niiden arviointikriteereihin eikä ollut oikein aikaa itse kirjoittaa tekstejä.
Tässä osiossa pyrimme lukemaan mallivastauksia, niiden arviointeja sekä kirjoittaa myös muutaman tekstin itse.
Työpajassa harjoitellaan yo-kokeen 1, 2, ja 3 osioiden erilaisten vastausten suunnittelua ja kirjoittamista. Työpajassa tarkastellaan valmiita vastauksia ja niiden arviointia yo-kokeen arvionitikriteereiden valossa (tiedollinen osaaminen ja tiedonkäsittelyn osaaminen). Työpajassa kirjoitetaan itse muutama teksti ja työmäärä on mitoitettu sopivaksi, koska opiskelijat valmistautuvat muutenkin yo-kokeeseen.
PS6 YO-tekstipaja on ajateltu jatkoksi ja kertauskurssin täydentäjäksi. Kertauskursslla emme ehtineet tutustua erilaisiin vastauksiin, niiden arviointikriteereihin eikä ollut oikein aikaa itse kirjoittaa tekstejä.
Tässä osiossa pyrimme lukemaan mallivastauksia, niiden arviointeja sekä kirjoittaa myös muutaman tekstin itse.
Työpajassa harjoitellaan yo-kokeen 1, 2, ja 3 osioiden erilaisten vastausten suunnittelua ja kirjoittamista. Työpajassa tarkastellaan valmiita vastauksia ja niiden arviointia yo-kokeen arvionitikriteereiden valossa (tiedollinen osaaminen ja tiedonkäsittelyn osaaminen). Työpajassa kirjoitetaan itse muutama teksti ja työmäärä on mitoitettu sopivaksi, koska opiskelijat valmistautuvat muutenkin yo-kokeeseen.
Kokoontumiset ovat 4. periodin, opiskelijoiden lukuloman aikana penkkareiden (6.2) jälkeen, siis viikolta 7 alkaen. Kokoontumisia on 5 kertaa, tuntipaikalla 5. luokassa 307.
tiistaina 11.2 klo 9.30–11.00
torstaina 13.2. klo 9.30–11.00
tiistaina 18.2 klo 9.30–11.00
torstaina 20.2 klo 9.30–11.00
tiistaina 4.3. klo 9.30–11.00.
YO-kokeen erilaisia tehtävätyyppejä
Yo psykologian kokeessa voi olla seuraavanlaisia tehtävätyyppejä:
1.3 Millainen on hyvä psykologian ylioppilaskoevastaus - Psykologian kertaus (LOPS 2021)
yo-kokeen yleiset hyvänvastauksen piirteet:
1.3 Millainen on hyvä psykologian ylioppilaskoevastaus - Psykologian kertaus (LOPS 2021)
vastausten yleiset arviointikriteerit:
YTL - Yksisivuinen arviointitaulukko - suomenkielinen - Google Drive
1.3 Millainen on hyvä psykologian ylioppilaskoevastaus - Psykologian kertaus (LOPS 2021)
yo-kokeen yleiset hyvänvastauksen piirteet:
1.3 Millainen on hyvä psykologian ylioppilaskoevastaus - Psykologian kertaus (LOPS 2021)
vastausten yleiset arviointikriteerit:
YTL - Yksisivuinen arviointitaulukko - suomenkielinen - Google Drive
TIISTAINA 11.2 klo 9.50–11.00
Kertaamme vielä yo-kokeen rakenteen ja sen erilaiset mahdolliset tehtävätyypit
Tutustumme tarkemmin yo-kokeen yleisiin arviointikriteereihin (hyvän vastauksen piirteet).
Tutustumme 1 osan tyypillisiin tehtäviin, suunnittelemme ja kirjoitamme vähän.
Tutustumme tarkemmin yo-kokeen yleisiin arviointikriteereihin (hyvän vastauksen piirteet).
Tutustumme 1 osan tyypillisiin tehtäviin, suunnittelemme ja kirjoitamme vähän.
Kuvailua perustehtävistä (Osa 1)
Osa I "perustehtävät" (kukin tehtävä 0−20 pistettä)
Perustehtävät edellyttävät etenkin psykologisen tiedon muistinvaraista hallintaa
ja tiedon ymmärtämistä. Tehtävissä voidaan pyytää esimerkiksi kohteena olevan
asian nimeämistä, kuvailemista, määrittelemistä tai selittämistä. Nämä tehtävät
ovat yleensä sisällöltään rajattuja tehtäviä, joissa kysytään johonkin olennaiseen
psykologiseen käsitteeseen, teoriaan tai ilmiöön liittyvää tietoa.
Perustehtävä voi myös koostua useista pienistä osakysymyksistä. Osioon voi
kuulua esimerkiksi monivalintatehtäviä, aukkotehtäviä, joissa tulee tunnistaa
määritelmään liittyvä käsite, tai käsitemäärittelytehtäviä.
Perustehtävissä halutaan tiivistä ja hallittua tiedon esittämistä, joten vastauksen
merkkimäärä on usein rajoitettu. Koejärjestelmä näyttää vastauslaatikossa
olevien merkkien määrän sekä vastauksessa sallittujen merkkien määrän
vastauslaatikon alla. Jos vastauksen merkkimäärä ylittää sallittujen merkkien
määrän, vastauslaatikon reunat muuttuvat punaiseksi ja koenäkymän alalaitaan
ilmestyy punainen ilmoitus. Kun vastausta lyhennetään merkkimäärärajoituksen
mukaiseksi, ilmoitus poistuu.
Perustehtävien arvostelu
Tehtävät arvostellaan tiedollisen osaamisen perusteella. Oleellista on
tehtävänannon noudattaminen ja ytimekkään mutta kattavasti psykologista
tietoa sisältävän vastauksen rakentaminen.
Perustehtävät edellyttävät etenkin psykologisen tiedon muistinvaraista hallintaa
ja tiedon ymmärtämistä. Tehtävissä voidaan pyytää esimerkiksi kohteena olevan
asian nimeämistä, kuvailemista, määrittelemistä tai selittämistä. Nämä tehtävät
ovat yleensä sisällöltään rajattuja tehtäviä, joissa kysytään johonkin olennaiseen
psykologiseen käsitteeseen, teoriaan tai ilmiöön liittyvää tietoa.
Perustehtävä voi myös koostua useista pienistä osakysymyksistä. Osioon voi
kuulua esimerkiksi monivalintatehtäviä, aukkotehtäviä, joissa tulee tunnistaa
määritelmään liittyvä käsite, tai käsitemäärittelytehtäviä.
Perustehtävissä halutaan tiivistä ja hallittua tiedon esittämistä, joten vastauksen
merkkimäärä on usein rajoitettu. Koejärjestelmä näyttää vastauslaatikossa
olevien merkkien määrän sekä vastauksessa sallittujen merkkien määrän
vastauslaatikon alla. Jos vastauksen merkkimäärä ylittää sallittujen merkkien
määrän, vastauslaatikon reunat muuttuvat punaiseksi ja koenäkymän alalaitaan
ilmestyy punainen ilmoitus. Kun vastausta lyhennetään merkkimäärärajoituksen
mukaiseksi, ilmoitus poistuu.
Perustehtävien arvostelu
Tehtävät arvostellaan tiedollisen osaamisen perusteella. Oleellista on
tehtävänannon noudattaminen ja ytimekkään mutta kattavasti psykologista
tietoa sisältävän vastauksen rakentaminen.
Pohdintaa esseen kirjoittamiseen liittyen studeo@-materiaaliin
A) Tehtäviä vastauksen tyyliseikoista (Studeo@-materiaali luku 1.3 tehtävä 2)
B) Arvioi esseekirjoitustaitojasi sivulla olevan asteikon avulla (luku 1.3 tehtävä 3)
Voit pohtia yleisesti tai valita jokin yksittäisen aiemmin kirjoittamasi koevastauksen
Pohdi lopuksi, mitä voisit parantaa. Tarvitsetko enemmän harjoitusta
kirjoittamistekniikkaan vai laajemman tietopohjan?
C) itsereflektio ja metakognitio - arvioi tiedonhallinnan ja tiedonkäsittelyn taitojasi (luku 1.3. tehtävä 4)
B) Arvioi esseekirjoitustaitojasi sivulla olevan asteikon avulla (luku 1.3 tehtävä 3)
Voit pohtia yleisesti tai valita jokin yksittäisen aiemmin kirjoittamasi koevastauksen
Pohdi lopuksi, mitä voisit parantaa. Tarvitsetko enemmän harjoitusta
kirjoittamistekniikkaan vai laajemman tietopohjan?
C) itsereflektio ja metakognitio - arvioi tiedonhallinnan ja tiedonkäsittelyn taitojasi (luku 1.3. tehtävä 4)
Kirjoitetaan osion 1 vastaus
1.Oppimiseen liittyviä käsitteitä (20 p.)
Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet ja selitä, miten ne liittyvät oppimiseen. Vastauksen suositeltu enimmäispituus on 50 sanaa tai 500 merkkiä käsitettä kohti. Lähetä vastauksesi muiden luettavaksi.
a. Sisäinen malli (5 p.)
b.Työmuisti (5 p.)
c. Synapsi (5 p.)
d. Vahvistaminen (5 p.)
(kevät 2017)
b.Työmuisti (5 p.)
c. Synapsi (5 p.)
d. Vahvistaminen (5 p.)
(kevät 2017)
Kirjoitustehtävä
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Mallivastauksia 1 osion tehtävistä -arvioidaan ja pisteytetään
Arvioidaan yhdessä Studeo@-materiaalissa olevia vastauksia
2 Oppiminen psykologisena ilmiönä - Psykologian kertaus (LOPS 2021)
Kustakin osiosta annetaan pisteitä seuraavasti:
1–2 p. Käsite ja sen yhteys oppimiseen on määritelty epämääräisesti.
3 p. Käsite on määritelty oikein tai sen yhteys oppimiseen on selitetty oikein.
5 p. Käsite on määritelty oikein ja sen yhteys oppimiseen on selitetty oikein.
2 Oppiminen psykologisena ilmiönä - Psykologian kertaus (LOPS 2021)
Kustakin osiosta annetaan pisteitä seuraavasti:
1–2 p. Käsite ja sen yhteys oppimiseen on määritelty epämääräisesti.
3 p. Käsite on määritelty oikein tai sen yhteys oppimiseen on selitetty oikein.
5 p. Käsite on määritelty oikein ja sen yhteys oppimiseen on selitetty oikein.
TORSTAINA 13.2. klo 9.30–11.00
Ohjeita essee-vastauksen kirjoittamiseen
Täältä löydät vinkkejä pidemmän essee-vastauksen kirjoittamiseksi.
Liitteet:
Kuvailua soveltavista tehtävistä (Osa II)
Osa II "soveltavat tehtävät" (kukin tehtävä 0−20 pistettä)
Tämän osion tehtäviin vastaaminen vaatii tiedollisen osaamisen lisäksi
psykologisen tiedon soveltamista. Tehtävänä voi olla esimerkiksi ilmiön
analysoimista, kahden asian vertaamista ja teorian soveltamista johonkin
annettuun ilmiöön.
Soveltavien tehtävien arvostelu
Tehtävät arvostellaan tiedollisen osaamisen ja tiedonkäsittelyn perusteella,
10+10 pistettä. Oleellista on, ettei vastaus jää luettelomaiseksi tiedon esittelyksi
vaan siitä ilmenee myös taitava tiedonkäsittely.
Tämän osion tehtäviin vastaaminen vaatii tiedollisen osaamisen lisäksi
psykologisen tiedon soveltamista. Tehtävänä voi olla esimerkiksi ilmiön
analysoimista, kahden asian vertaamista ja teorian soveltamista johonkin
annettuun ilmiöön.
Soveltavien tehtävien arvostelu
Tehtävät arvostellaan tiedollisen osaamisen ja tiedonkäsittelyn perusteella,
10+10 pistettä. Oleellista on, ettei vastaus jää luettelomaiseksi tiedon esittelyksi
vaan siitä ilmenee myös taitava tiedonkäsittely.
Kirjoitetaan osion 2 vastaus (20 pisteen kysymykset)
5. Arkitiedon ja tieteellisen ajattelun ero 20 p.
Mikä erottaa ihmisen käyttäytymistä koskevan arkitiedon ihmisen käyttäytymistä koskevasta tieteellisestä psykologisesta tiedosta? Vertaile näiden tietotyyppien keskeisiä piirteitä ja selitä, miksi tieteellinen tieto on yleensä luotettavampaa.
Vastaus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Mallivastauksia 2 osion tehtävästä -arvioidaan ja pisteytetään
Arvioidaan yhdessä Studeo@-materiaalissa olevia vastauksia (luku 3.1 tehtävä 9)
3.1 Tieteellinen tieto perustuu tieteellisiin menetelmiin - Psykologian kertaus (LOPS 2021)
3.1 Tieteellinen tieto perustuu tieteellisiin menetelmiin - Psykologian kertaus (LOPS 2021)
TIISTAINA 18.2 klo 9.30–11.00
Tehdään soveltava tehtävä (Osio 2)
Kirjoitustehtävä (20 pistettä soveltava)
Tee tämä yo-kokeen 2. osion tehtävä:
Pohdi psykologisen tiedon varassa, miksi ihmiset kiroilevat. (Etsi tehtävään liittyvä aineisto Ylen Abitreenit sivustolta: kevät 2022 tehtävä 6).
Tee tehtävä word-tiedostoon ja lähetä se vain opettajan katsottavaksi. Annan palautetta henkilökohtaisesti palautuksen yhteyteen ja ensi torstaina yleisellä tasolla ennen seuraavaa kirjoitustehtävää.
Tekstin palautus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Yleinen palaute kiroilutehtävästä (kevät 2022 teht. 6)
Hyvän vastauksen piirteet:
Sosiaalipsykologian näkökulmasta kiroilu liittyy ihmisen toimintaan ja käyttäytymiseen ryhmän jäsenenä. Tällaista kiroilemista voi tarkastella konformistisuuden, ryhmädynamiikan ja ryhmän normien kautta. Yhteinen kielenkäyttö luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Konformistisuus ryhmätilanteissa voi saada ihmisen muokkaamaan kielenkäyttöään muiden kaltaiseksi, vaikkei edes tietoisesti kiroile. Myös roolit vaikuttavat kielenkäyttöön – kielenkäytöllä, kiroilemalla ja puhetavalla voi luoda itselleen sosiaalisen roolin. Kiroilu on tilannesdonnaista ja ihminen pystyy usein olemaan kiroilematta tilainteissa, joihin se ei kuulu.
Kehityspsykologian näkökulmasta: Elämänkaaren eri vaiheissa kiroileminen saattaa olla erilaista. Kiroilusta on helppo myös oppia pois (vrt.addiktiot). Kiroilu on kielen oppimista. Jo ennen puhumaan oppimista lapset ymmärtävät puhetta ja puhetilanteita. Kiroilemiseen liittyy sekä lapsilla että kaikenikäisillä ihmisillä mallioppimista. Jos elää paljon kiroilevassa ympäristössä, oppii kiroilemaan ja siitä tulee helposti tapa myös itselle. Pienet lapset eivät varmasti heti puhumaan opittuaan ymmärrä kiroilemisen ja kirosanojen merkitystä, mutta jo ennen kouluikää he tietävät ja tuntevat, miten kirosanoja käytetään.
Nuoruusikään kuuluu identiteetin kehittyminen ja autonomiakehitys. Jos nuori elää ympäristössä, jossa kiroileminen on osa (nuoriso)kulttuuria, se voi toimia oman sosiaalisen identiteetin ja autonomian ilmaisukeinona. Kiroilulla voi erottua myös vanhemmista tai muista auktoriteeteista tai jopa kapinoida näitä tahoja vastaan identiteetin etsinnässä.
Kiroilu tunteiden säätelyssä: Kirosanoja käytetään myös ilmaisemaan suuria tunteita tai kiihtymystä tilanteissa, joissa tavallinen sanasto ei tunnu riittävän. Esimerkiksi erilaisten voimasanojen käyttö on tutkitusti joskus hyödyllistä vaikeiden tilanteiden kestämisessä, kuten vaikka koettaessa kipua.
PISTEYTYS:
9–11 p. Kiroilemista on pohdittu pääosin mielekkään psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla. Aiheeseen liittyvän tiedon hallinta on joistakin rajoituksista huolimatta hyvää.
15–17 p. Vastaukseen sisältyy monipuolista psykologista tietoa, jonka varassa kiroilemista on tarkasteltu. Vastaus
osoittaa kiitettävää tiedon hallintaa. Vastaus muodostaa ehyen ja kiitettävästi jäsennellyn kokonaisuuden.
Sosiaalipsykologian näkökulmasta kiroilu liittyy ihmisen toimintaan ja käyttäytymiseen ryhmän jäsenenä. Tällaista kiroilemista voi tarkastella konformistisuuden, ryhmädynamiikan ja ryhmän normien kautta. Yhteinen kielenkäyttö luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Konformistisuus ryhmätilanteissa voi saada ihmisen muokkaamaan kielenkäyttöään muiden kaltaiseksi, vaikkei edes tietoisesti kiroile. Myös roolit vaikuttavat kielenkäyttöön – kielenkäytöllä, kiroilemalla ja puhetavalla voi luoda itselleen sosiaalisen roolin. Kiroilu on tilannesdonnaista ja ihminen pystyy usein olemaan kiroilematta tilainteissa, joihin se ei kuulu.
Kehityspsykologian näkökulmasta: Elämänkaaren eri vaiheissa kiroileminen saattaa olla erilaista. Kiroilusta on helppo myös oppia pois (vrt.addiktiot). Kiroilu on kielen oppimista. Jo ennen puhumaan oppimista lapset ymmärtävät puhetta ja puhetilanteita. Kiroilemiseen liittyy sekä lapsilla että kaikenikäisillä ihmisillä mallioppimista. Jos elää paljon kiroilevassa ympäristössä, oppii kiroilemaan ja siitä tulee helposti tapa myös itselle. Pienet lapset eivät varmasti heti puhumaan opittuaan ymmärrä kiroilemisen ja kirosanojen merkitystä, mutta jo ennen kouluikää he tietävät ja tuntevat, miten kirosanoja käytetään.
Nuoruusikään kuuluu identiteetin kehittyminen ja autonomiakehitys. Jos nuori elää ympäristössä, jossa kiroileminen on osa (nuoriso)kulttuuria, se voi toimia oman sosiaalisen identiteetin ja autonomian ilmaisukeinona. Kiroilulla voi erottua myös vanhemmista tai muista auktoriteeteista tai jopa kapinoida näitä tahoja vastaan identiteetin etsinnässä.
Kiroilu tunteiden säätelyssä: Kirosanoja käytetään myös ilmaisemaan suuria tunteita tai kiihtymystä tilanteissa, joissa tavallinen sanasto ei tunnu riittävän. Esimerkiksi erilaisten voimasanojen käyttö on tutkitusti joskus hyödyllistä vaikeiden tilanteiden kestämisessä, kuten vaikka koettaessa kipua.
PISTEYTYS:
9–11 p. Kiroilemista on pohdittu pääosin mielekkään psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla. Aiheeseen liittyvän tiedon hallinta on joistakin rajoituksista huolimatta hyvää.
15–17 p. Vastaukseen sisältyy monipuolista psykologista tietoa, jonka varassa kiroilemista on tarkasteltu. Vastaus
osoittaa kiitettävää tiedon hallintaa. Vastaus muodostaa ehyen ja kiitettävästi jäsennellyn kokonaisuuden.
Tehtävän mallivastaus studeo@-materiaalissa
Täältä löydät kirjoittamaasi kiroilu-yo-tehtävään mallivastauksen ja sen pisteytyksen.
(1.4. tehtävä 10 / mallivastaus, sininen laatikko)
1.4 Psykologinen selittäminen on moninäkökulmaista - Psykologian kertaus (LOPS 2021)
(1.4. tehtävä 10 / mallivastaus, sininen laatikko)
1.4 Psykologinen selittäminen on moninäkökulmaista - Psykologian kertaus (LOPS 2021)
TORSTAINA 20.2 klo 9.30–11.00
Kirjoitamme osion 3 tyypillisen tekstin.
Kuvailua osan 3 tyypillisistä tehtävistä
Osa III "kehittelytehtävät" (kukin tehtävä 0−30 pistettä)
Osassa on tehtäviä, jotka vaativat psykologisen tiedon laajempaa soveltamista ja
kehittelyä jonkin ilmiön analysoimiseksi tai tutkimuksen suunnittelemiseksi.
Tehtävänä voi olla pohtia, tarkastella, vertailla ja arvioida. Kehittely on tiedon
rakentamista ja luomista tehtävässä annetun kirjallisen tai muun aineiston
avulla tai ilman niitä.
Kehittelytehtävien arvostelu
Tehtävät arvostellaan tiedollisen osaamisen ja tiedonkäsittelyn perusteella,
15+15 pistettä. Oleellista on, ettei vastaus jää luettelomaiseksi tiedon esittelyksi
tai psykologiatieteestä irralliseksi arkipohdinnaksi vaan siitä ilmenee sekä
teorian hallinta että taitava tiedonkäsittely.
Osassa on tehtäviä, jotka vaativat psykologisen tiedon laajempaa soveltamista ja
kehittelyä jonkin ilmiön analysoimiseksi tai tutkimuksen suunnittelemiseksi.
Tehtävänä voi olla pohtia, tarkastella, vertailla ja arvioida. Kehittely on tiedon
rakentamista ja luomista tehtävässä annetun kirjallisen tai muun aineiston
avulla tai ilman niitä.
Kehittelytehtävien arvostelu
Tehtävät arvostellaan tiedollisen osaamisen ja tiedonkäsittelyn perusteella,
15+15 pistettä. Oleellista on, ettei vastaus jää luettelomaiseksi tiedon esittelyksi
tai psykologiatieteestä irralliseksi arkipohdinnaksi vaan siitä ilmenee sekä
teorian hallinta että taitava tiedonkäsittely.
Osion 3 Tehtävän kirjoittaminen (30 pistettä)
2. Varhaisen stressin kehitykselliset vaikutukset (30 p.) Pohdi oheisen aineiston ja kehityspsykologisen tiedon varassa varhaisen stressin merkitystä yksilön kehitykselle (kevät 2017 / tehtävä 8)
Aineisto:
8.1 Tekstikatkelma: Tutkimus stressin vaikutuksista varhaislapsuudessa
Aineisto:
8.1 Tekstikatkelma: Tutkimus stressin vaikutuksista varhaislapsuudessa
Kirjoitustehtävän palautus
Tehtävä näkyy vain opettajalle.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Yleinen palaute stressitehtävästä (kevät 2017 / tehtävä 8)
Tehtävä 8. Varhaisen stressin kehitykselliset vaikutukset (30 p.)
Tehtävä on kehittelytehtävä, joka edellyttää stressin käsitteiden ja teorioiden tarkastelua
kehityspsykologian näkökulmasta. Hyvä vastaus edellyttää monipuolisia tietoja psyykkisestä
kehityksestä ja siihen liittyvistä prosesseista.
Oppikirjoissa pienten lasten stressiä ei käsitellä laaja-alaisesti, mutta yleisemmällä tasolla niissä tarkastellaan stressiä, stressireaktiota ja siihen liittyvää kognitiivista arviointia sekä stressin vaikutusta suoriutumiseen. Näiltä aihealueilta vastaukseen saa paljon materiaalia. Vastauksessa voidaan pohtia esimerkiksi pikkulapsen stressin vaikutusta tavoitteen asetteluun, haasteiden kohtaamiseen, ponnisteluun lähikehityksen vyöhykkeellä ja siten lapsen oppimiseen.
Stressiä on mahdollista pohtia myös suhteessa kiintymyssuhdeteoriaan. Ansiokkaissa vastauksissa voidaan pohtia myös lapsuusiän pitkäkestoisen stressin merkitystä suhteessa stressiherkkyyden pysyviin biologisiin muutoksiin.
PISTEET:
7−12 p. Vastauksessa osataan joistakin puutteista huolimatta määritellä stressin käsite.
Stressiä ja sen merkitystä yksilön kehitykselle tarkastellaan jostain psykologisesti mielekkääs-
tä näkökulmasta. Vastauksessa pohditaan esitetyn tutkimuksen löydöksiä ainoastaan pää-
piirteittäin.
19−24 p. Vastauksessa määritellään stressin käsite laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Stressin
merkitystä yksilön kehitykselle pohditaan syvällisesti eri näkökulmista. Vastauksen peruste-
luissa käytetään monipuolisesti ja täsmällisesti psykologisia käsitteitä, teorioita ja tutkimuk-
sia. Annettua tutkimusesimerkkiä on osattu käyttää oivaltavasti vastauksen tukena. Vastaus
on hyvin jäsentynyt, ja ajatukset ovat johdonmukaisia.
Tehtävä on kehittelytehtävä, joka edellyttää stressin käsitteiden ja teorioiden tarkastelua
kehityspsykologian näkökulmasta. Hyvä vastaus edellyttää monipuolisia tietoja psyykkisestä
kehityksestä ja siihen liittyvistä prosesseista.
Oppikirjoissa pienten lasten stressiä ei käsitellä laaja-alaisesti, mutta yleisemmällä tasolla niissä tarkastellaan stressiä, stressireaktiota ja siihen liittyvää kognitiivista arviointia sekä stressin vaikutusta suoriutumiseen. Näiltä aihealueilta vastaukseen saa paljon materiaalia. Vastauksessa voidaan pohtia esimerkiksi pikkulapsen stressin vaikutusta tavoitteen asetteluun, haasteiden kohtaamiseen, ponnisteluun lähikehityksen vyöhykkeellä ja siten lapsen oppimiseen.
Stressiä on mahdollista pohtia myös suhteessa kiintymyssuhdeteoriaan. Ansiokkaissa vastauksissa voidaan pohtia myös lapsuusiän pitkäkestoisen stressin merkitystä suhteessa stressiherkkyyden pysyviin biologisiin muutoksiin.
PISTEET:
7−12 p. Vastauksessa osataan joistakin puutteista huolimatta määritellä stressin käsite.
Stressiä ja sen merkitystä yksilön kehitykselle tarkastellaan jostain psykologisesti mielekkääs-
tä näkökulmasta. Vastauksessa pohditaan esitetyn tutkimuksen löydöksiä ainoastaan pää-
piirteittäin.
19−24 p. Vastauksessa määritellään stressin käsite laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Stressin
merkitystä yksilön kehitykselle pohditaan syvällisesti eri näkökulmista. Vastauksen peruste-
luissa käytetään monipuolisesti ja täsmällisesti psykologisia käsitteitä, teorioita ja tutkimuk-
sia. Annettua tutkimusesimerkkiä on osattu käyttää oivaltavasti vastauksen tukena. Vastaus
on hyvin jäsentynyt, ja ajatukset ovat johdonmukaisia.
TIISTAINA 4.3. klo 9.30–11.00.
Osa III "kehittelytehtävät" (kukin tehtävä 0−30 pistettä). Kirjoitamme osion 3 tehtävän.
Osion 3 tehtävän kirjoitustehtävä
1. Psyykkisen hyvinvoinnin tietopaketti lukiolaiselle (30 p.) Olet opinto-ohjaaja ja tehtäväsi on laatia lukiota aloitteleville opiskelijoille tietopaketti psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi opintojen aikana. Hahmottele tietopaketin keskeinen sisältö ja perustele se psykologisella tiedolla. (kevät 2017 / tehtävä 7).
Tekstin palautus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Edellisen kirjoitustehtävän yleisiä piirteitä
Kyseessä on kehittelytehtävä, jossa tarkoituksena on arvioida, missä määrin kokelas osaa
hyödyntää psykologista tietämystään tärkeällä sovellusalueella. Hyvässä vastauksessa hah-
motetaan tehtäväannon mukaisesti tietopaketin keskeistä sisältöä ja perustellaan sitä psyko-
logisella tiedolla. Tietopakettiin voi kuulua aineksia esimerkiksi seuraavista teemoista:
− lukioon siirtymiseen liittyvät uudet psykososiaaliset haasteet
− opiskelumotivaation ylläpitäminen
− ajankäytön hallinta
− opintojen suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen
− stressin hallinta ja epäonnistumisista toipuminen
− harrastusten, liikunnan ja virkistäytymisen merkitys
− kaverisuhteet ja vertaistuki
− psyykkisistä ja opiskeluun liittyvistä ongelmista puhuminen
− avun pyytäminen opettajilta ja opinto-ohjaajalta
− ahdistuksen ja masennuksen tunnistaminen
− koulupsykologin ja muiden tukipalvelujen käyttäminen.
Ansiokkaassa vastauksessa voidaan pohtia, kuinka lukiota aloittelevia opiskelijoita voitaisiin
ohjata ennakoimaan ja hallitsemaan psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyviä haastei-
ta.
PISTEYTYS:
7–12 p. Vastauksessa esitetään karkea hahmotelma tietopaketin sisällöstä ja ankkuroidaan
se psykologiseen tietoon, joka on jossakin suhteessa kuitenkin rajoittunutta. Tietopaketista
välittyy hajanainen kuva.
19–24 p. Vastauksessa hahmotetaan monipuolisen tietopaketin sisältöä jäsentyneellä ja joh-
donmukaisella tavalla. Tietopaketin sisältöä perustellaan hyvin valittujen psykologisten käsit-
teiden, teorioiden ja tutkimusten varassa. Tietopakettiin liittyviä ajatuksia kehitellään oival-
tavasti.
hyödyntää psykologista tietämystään tärkeällä sovellusalueella. Hyvässä vastauksessa hah-
motetaan tehtäväannon mukaisesti tietopaketin keskeistä sisältöä ja perustellaan sitä psyko-
logisella tiedolla. Tietopakettiin voi kuulua aineksia esimerkiksi seuraavista teemoista:
− lukioon siirtymiseen liittyvät uudet psykososiaaliset haasteet
− opiskelumotivaation ylläpitäminen
− ajankäytön hallinta
− opintojen suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen
− stressin hallinta ja epäonnistumisista toipuminen
− harrastusten, liikunnan ja virkistäytymisen merkitys
− kaverisuhteet ja vertaistuki
− psyykkisistä ja opiskeluun liittyvistä ongelmista puhuminen
− avun pyytäminen opettajilta ja opinto-ohjaajalta
− ahdistuksen ja masennuksen tunnistaminen
− koulupsykologin ja muiden tukipalvelujen käyttäminen.
Ansiokkaassa vastauksessa voidaan pohtia, kuinka lukiota aloittelevia opiskelijoita voitaisiin
ohjata ennakoimaan ja hallitsemaan psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyviä haastei-
ta.
PISTEYTYS:
7–12 p. Vastauksessa esitetään karkea hahmotelma tietopaketin sisällöstä ja ankkuroidaan
se psykologiseen tietoon, joka on jossakin suhteessa kuitenkin rajoittunutta. Tietopaketista
välittyy hajanainen kuva.
19–24 p. Vastauksessa hahmotetaan monipuolisen tietopaketin sisältöä jäsentyneellä ja joh-
donmukaisella tavalla. Tietopaketin sisältöä perustellaan hyvin valittujen psykologisten käsit-
teiden, teorioiden ja tutkimusten varassa. Tietopakettiin liittyviä ajatuksia kehitellään oival-
tavasti.