• Suomen ekosysteemien tyypillisiä piirteitä:
• Havumetsävyöhyke
• Kallioperä on vanhaa, maaperä nuorta.
• Kivilaji graniitti, maalaji moreeni,
• Maannos podsoli, niukkaravinteinen ja hapan.
• Lehdoissa on ravinteikasta ruskomaannosta.
• Kylmä ja luminen talvi.
• Järvet tyypillisesti niukkaravinteisia, happamia ja pieniä.
• Viileys -> haihtuminen pientä -> suot tyypillisiä.

• Miksi Suomen ekosysteemit ovat herkästi haavoittuvia?
• Jääkausi -> ekosysteemit nuoria -> eivät ole ehtineet vielä vakiintua.
• Itämeri on monella tapaa ominaislaatuinen - > ei ole paljon lajeja, jotka olisivat sopeutuneet siihen.
• Suuret vuodenaikaisvaihtelut -> sopeutuminen vaikeampaa.
• Maaperä jo valmiiksi hapan -> happamoituminen iskee helposti.
• Niukkaravinteisuus -> rehevöityminen on ongelma.
• Ankarat olot -> muutama avainlaji -> jos jotain menee pieleen, vaikutukset ovat laajat (tämä erityisesti arktisilla alueilla).
• Ankarat olot -> uusiutuminen hidasta -> toipuminen häiriöistä hidasta.

• Ihmisen aiheuttamat häiriöt metsissä:
• metsätalous
• lajisto yksipuolistunut, suositaan tiettyjä lajeja, puusto yhden ikäistä, ei lahopuuta, ekologisten lokerojen määrä pienempi
• vanhojen metsien lajit uhattuna
• lehdot pelloiksi -> lehtolajit uhanalaisia
• metsät pirstoutuneet avohakkuiden ja metsäautoteiden vuoksi -> metapopulaatiot toimivat huonommin.
• Laiduntaminen on loppunut -> ei avointa metsää -> monimuotoisuus pienempää.
• Metsäpaloja pyritään torjumaan -> paloihin sopeutuneet lajit kärsivät.
• Metsäluontotyypeistä ⅔ uhanalaisia: karukkokankaat (rehevöityminen), kaikki lehdot (kuusistuminen ja pellonraivaus), myös osa tuoreista ja kuivista kankaista ja esimerkiksi sisämaan tulvametsät ja ultraemäksisellä pohjalla kasvavat metsät.

• Ihmisen aiheuttamat häiriöt soilla:
• Yli puolet Suomen soista on ojitettu, rehevimmät pelloiksi, suurin osa metsäojitukseen. Pieni osa turvetuotantoon.
• Uhanalaisia suotyyppejä: korvet, osa neva- ja lettorämeistä, osa nevoista, letot, osa luhdista.
• Monipuolisen suoluonnon hyödyt: marjat, riista, virkistys, säätelee ilmastoa, tulvasäätely, monimuotoisuuden ylläpitäminen, hiilinieluja, puhtaan veden tuotanto.
• Suot kuuluvat kosteikkoihin. Kosteikot ovat merkittäviä tulvasäätelyn ja monimuotoisuuden vuoksi. Kosteikot ovat tärkeitä lintujen elinympäristöjä, esim. Liminganlahti.

• Ihmisen aiheuttamat häiriöt vesistöissä:
• Voimalaitokset: padot, suojavallit, jokien perkaus. Jokiekosysteemi muuttuu täysin, virtaus pienenee, tulva-alueet pienenevät, jokiluonto yksipuolistuu, vaelluskalat kärsivät, patoaltaat -> ilmastonmuutos (boreaalisella vyöhykkeellä pieni, tropiikissa mahdollisesti suuri) ja elinympäristöjen/kulttuuriympräistöjen/ruoantuotantoalueiden tuhoutuminen
• Rehevöityminen
• Happamoituminen

• Avainbiotoopit:
• Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä elinympäristö.
• Siellä elää vaateliaita lajeja, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.
• Emäksinen maaperä on harvinainen -> avainbiotooppi
• Ravinteikkaat -> lehdot, lähteet, purot, letot, merenrantaniityt
• Perinnebiotoopit