Lukuvuosi 2022-2023

LUKUJÄRJESTYS (kopio) PÄIVITYSTÄ TULOSSA LÄHIAIKOINA :)

  Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai
8.30-10.00 X

X LIIKUNTA X X
9.50-10.20
10.20-11.00
VÄLKKÄ
X
VÄLKKÄ
X
VÄLKKÄ
X
VÄLKKÄ
X
VÄLKKÄ
X
11.00-11.30 RUOKAILU RUOKAILU RUOKAILU RUOKAILU RUOKAILU
11.30-12.30 X

X X X X
11.30-12.30 X

X X X X


ERITYISTÄ HUOMIOTA LUKUVUODESTA

Tärkeitä asioita liittyen koulun arkeen:

- Koulussa pestään käsiä usein.

- Lapsi ei voi tulla kouluun, jos hänellä on minkäänlaisia sairauden oireita (esim. flunssaa tai vatsavaivoja). Jos koulupäivän aikana lapsi sairastuu, on hänet tultava hakemaan kotiin.

- Lasten omat lelut jätetään kotiin. Lelutunneista ja lelupäivistä sovimme erikseen.

- Koululla ei ole varavaatteita. Kaikki lapsen varavaatteet tuodaan kotoa. Reppuun voi laittaa vaatepussin. Säilytämme varavaatepussia luokassa jokaiselle varatussa omassa lokerossa.

- Jokaisen on hyvä huolehtia sopivasta vaatetuksesta liikuntatunneille. Luokkaan voi tuoda liikuntavaatepussin sekä pyyhkeen pesulla käyntiä varten. 

 

Yleistä luokasta lukuvuonna 2021-2022

  • Luokassa on kahdeksan oppilasta.
  • Oppilaat ovat 1.- 4. luokkalaisia.
  • Luokassa työskentelee vs. erityisluokanopettaja Jenni Tani ja kolme koulunkäynninohjaajaa Tuija Lähteenmäki, Hanna Peltola ja Violeta Hulai.
  • Jokaisella voisi olla koululla sisäkengät tai -tossut, sillä esim. sateisilla säillä koulun käytävät ovat märät, jolloin siirryttäessä ruokalaan tai liikuntasaliin sukat saattavat kastua. 
  • Luokkaan voi halutessaan tuoda xylitolpastilleja.
  • Kuravaatteet olisi hyvät jokaiselle, sillä ulkoilemme säällä kuin säällä.
  • Luokkaan voi tuoda myös varavaatteita. Jokaiselle on oma kori luokan takatilassa, missä varavaatteita voi säilyttää.
  • Luokassa käytetään paljon ilmiöoppimista. Ilmiöoppimisessa oppiaineiden tai toiminta-alueiden tavoitteet ajatellaan laajoina kokonaisuuksina. Opetettavaa asiaa voi opetella monenlaisissa projekteissa ja teemapäivissä. 
  • Luokassa käytetään paljon leikkiä oppimisvälineenä.
  • Tärkeitä harjoiteltavia asioita ovat kaverisuhteet, kohtelias ja ystävällinen käytös sekä toisen kuunteleminen.
  • Tiedotusvälineinä wilma ja luokan puhelin.
  • Syys- lokakuussa käydään HOJKS-keskustelut

Ajattelun ja oppimisen taidot L1:

"Ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymisen keskiössä on oppilaan oma kokemus ilmiöistä.

Keskeisiä asioita ajattelun ja oppimisen taitojen kehittämisessä ovat toiminnallisuus, uteliaisuus ja ilo, vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen, tiedonhallinta, itsetuntemus ja minäkuva sekä oppimaan oppimisen taidot. Hyvät kokemukset oppimisesta vahvistavat uusien asioiden omaksumista. Oppilaita ohjataan myös oman osaamisensa tunnistamiseen.

Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelmassa valitaan keinot ja ne opetuksen järjestelyt, jotka tukevat ilmiökeskeistä oppimista. Opetussuunnitelmassa tai vuosittaisessa suunnitelmassa voidaan määritellä vuosittaiset painotukset, joissa korostetaan päiväkodin tai koulun ja alueen omaleimaisuutta."
(Kouvolan kaupungin opetussuunnitelma 2016)

Näin meidän luokassamme:

  • Kannustetaan lapsia tutkimaan ja ihmettelemään arkisiakin asioita.
  • Kuuntelemme ja etsimme lasten mielenkiinnonkohteita ja vahvuuksia.
  • Opetamme lapsia iloitsemaan oppimisestaan ja kannustamaan toisia.
  • Opastamme lapsia löytämään itselleen iloa tuottavia asioita esim. leikkiminen, piirtäminen, musiikki. 
  • Käytämme paljon aikaa vuorovaikutustaitojen oppimiseen, kuten kielellisten taitojen ja puheen kehittymisen tukemiseen. Luokassa käytetään kuvia sekä viittomia puheen ja kerronnan tukena.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L2:

Kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun keskiössä korostetaan oppilaan kokemusta olla osana yhteisöä. Yhdessä tekeminen edellyttää arvostusta ja luottamusta, rohkeutta toimia, yhteistyötaitoja, mahdollisuuksia elämyksiin, yhdenvertaisuutta ja kulttuurien moninaisuuden hyväksymistä. Asenteiden merkitys korostuu ja niillä on suuri vaikutus oman identiteetin muodostumiseen.

Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelmassa pohditaan mm., miten kulttuurien moninaisuus tulee tutuksi oppilaille ja miten omia vuorovaikutustaitoja kehitetään. Oppilaiden oman kulttuurin tuntemista tuetaan."

Näin meidän luokassa:

  • Harjoittelemme yhteistyötä niin parityöskentelynä  kuin koko ryhmän tehtävinä. 
  • Käytämme opetuksessa paljon eri aistikanavien kautta tapahtuvaa oppimista. Monipuolisesti erilaisia ilmaisun keinoja niin kuvataiteen, musiikin kuin draamankin keinoin
  • Huolehdimme siitä, että jokainen tuntee olevansa tärkeä omana itsenään.
  • Tavoitteenamme on luoda ilmapiiri, jossa kaikki ovat tervetulleita luokkaamme.

Itsestään huolehtimisen ja arjen taidot L3:

"Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen keskiö muodostuu oppilaan vastuusta, ihmissuhteista, turvallisuudesta, terveydestä, ajan hallinnasta sekä arjen kansalaistaidoista. Edellä mainittujen osien kokonaisuus mahdollistaa päiväkotien koulun hyvän arjen, joka antaa eväitä hyvälle elämälle.

Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelmassa kuvataan keinoja oppilaan arjen tukemiseksi.

Päiväkotien ja koulujen oppilashuolto ja laaja yhteistyö kotien kanssa sekä koulujen yhteistyö nuorisotoimen kanssa, kerhotoiminta sekä aamu- ja iltapäivähoito vahvistavat itsestä huolehtimista ja arjen taitojen hallintaa."

Näin meidän luokassamme:

  • Kiinnitämme luokassa erityistä huomiota ystävyys- ja kaverisuhteisiin. Huolehdimme, että kukaan ei jää yksin.
  • Harjoittelemme tunnetaitoja. 
  • Kiinnitämme päivittäin huomiota terveelliseen ravintoon ja hyviin ruokailutapoihin.
  • Harjoittelemme lukuvuoden aikana päivittäin omasta hygieniasta huolehtimista ja lisäksi teemme pieniä arjen tehtäviä.
  • Pidämme lasten kanssa yhdessä huolta luokan siisteydestä ja harjoittelemme erilaisia siivoustehtäviä mm. toimintatunneilla.
  • Muistamme hyvät tavat.

Monilukutaito L4:

"Monilukutaidon avulla tulkitsemme ympäröivää maailmaa. Keskeisiä käsitteitä monilukutaidon kehittymisessä ovat kriittisyys ja kyseenalaistaminen, eettisyys, vastuunalaisuus, lukuinto, tekstin ymmärtäminen laajana käsitteenä sekä tekstin tuottaminen, tulkitseminen ja arvottaminen.

Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelmassa kuvataan keinoja, joiden avulla laaja-alainen tekstikäsitys tukee oppilaan oppimista. Laaja-alaisella tekstikäsityksellä tarkoitetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaista sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa.

Kouluilla on halutessaan käytössään lukudiplomit, joiden avulla oppilaita kannustetaan lukemaan. Lisäksi koulut osallistuvat kaupungin kirjaston eri vuosiluokille järjestämään mediakasvatukseen mahdollisuuksien mukaan"

Näin meidän luokassamme:

  • Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä.
  • Luokassa on lasten saatavilla sekä käytössä paljon erilaisia tekstejä, kuten kuvia, videokuvaa, musiikin ääniä, kuin myös kirjoitettua tekstiä. Pohdimme paljon erilaisten symbolien merkityksiä. Kerromme tarinoita saduttamalla tai videokuvan avulla.
  • Lasten saatavilla on erilaisia kirjoja (äänikirjoja, satukirjoja, tietokirjoja ja lehtiä). Niitä tutkimme yhdessä lasten kanssa. Ohjaamme lapsia myös yhdessä pohtimaan esim. kuvien ja tarinoiden sisältöjä.
  • Pyrimme käymään kirjastossa kerran kuukaudessa. Sieltä lainaamme jokaiselle jotain luettavaa. 

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L5: 

"Kouvolan kaupungin peruskouluissa tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään luontevasti oppimisen välineenä kaikilla vuosiluokilla ja eri oppiaineissa. Koulu nähdään osana ympäröivää maailmaa sekä lähellä oppilaan omaa elämää että mahdollisuutena tuoda teknologian avulla maailma tutuksi. Teknologia on läsnä oppilaiden arjen koulutyössä, kuten tiedonhallinnassa, luovassa työssä sekä kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen välineenä. Se antaa mahdollisuudet oppilaan aktiiviselle roolille rakentaa omaa oppimisen polkua. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologiaa opitaan käyttämään vastuullisesti. Tavoitteena on peruskoulun päättänyt oppilas, joka pystyy toimimaan luontevasti digitaalisessa yhteiskunnassa.

Kaupungin peruskouluissa tieto- ja viestintäteknologia on myös oppimisen kohde. Oppimisen tavoitteet ja sisällöt kuvataan TVT-strategiassa, jota päivitetään säännöllisesti.

Tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä asioita toteutetaan myös opetusta eheyttävissä kokonaisuuksissa. Tarkemmin esimerkkejä on kuvattu TVT-strategiassa. Kouluilla on käytössään digitaalinen oppimisympäristö, jota voidaan hyödyntää oppimiseen ja oppimishistorian dokumentointiin sekä tiedonvälityksen välineenä."

Näin meidän luokassa:

  • Harjoittelemme ipadien ja tietokoneiden käyttöä erilaisien pelillisten sovellusten ja ohjelmien avulla.
  • Erityisesti luokassa käytetään Ekapeliä lukutaidon oppimisen tukena.

Työelämätaidot ja yrittäjyys L6:

"Työelämätaitojen ja yrittäjyyden keskiössä korostetaan oppilaan aktiivista toimintaa. Oppilaan kyky löytää itsensä oppijana vahvistuu toiminnallisen oppimisen kautta yhteistyössä muiden kanssa.

On tärkeää vahvistaa oppilaan asennetta siten, että hän näkee itseään ympäröivät mahdollisuudet, omat vahvuutensa ja pystyy hyödyntämään niitä sekä oppii sitoutumaan ja kantamaan vastuuta. Koulussa vapaaehtoistyötä voidaan harjoitella esimerkiksi tukioppilastoiminnassa. Työelämätaitojen ja yrittäjyyden vahvistuminen tukee valmistautumista jatko-opintoihin ja työelämään."


Näin meidän luokassamme:

  • Kannustamme lapsia yrittämään itse mahdollisimman paljon. Aikuiset ovat tukena tarvittaessa.
  • Harjoittelemme oman mielipiteen sanomista erilaisissa arjen tilanteissa. mm. valintatilanteissa.
  • Teemme pieniä työkasvatustehtäviä ja erilasia pienimuotoisia projekteja, joissa oppilaat saavat kokemuksia yhdessä toimimisesta. 
  • Luokallemme valitaan oppilaskunnan jäsenet.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen L7

Osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen keskiössä oppilas on aktiivisena toimijana.

Osallisuuden vahvistaminen, oman työn suunnittelu, omien valintojen vaikutuksien ymmärtäminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä ryhmässä toimiminen, vaikuttaminen ja vastuu ovat aktiivisen kansalaisuuden osatekijöitä.

Päiväkodin opetussuunnitelmassa määritellään osallisuuden muodot. Vastaavasti koulun opetussuunnitelmassa määritellään oppilaskuntatoiminnan lisäksi myös muut osallisuuden vahvistamisen muodot. Asiaa voidaan tarkentaa vuosittaisessa suunnitelmassa.

Koulut osallistuvat mahdollisuuksien mukaan ympäristökoulun toimintaan, nuorisovaltuustovaaleihin sekä järjestävät varjovaaleja kunnallis-, eduskunta- ja EU-vaalien yhteydessä."

Näin meidän luokassamme:

  • Aamupiireissä annamme aikaa, että jokainen halutessaan saa kertoa hänelle tärkeistä asioista.
  • Luokassamme annetaan aikaa ja tilaa lasten omille ideoille. Kuuntelemme lasten mielipiteitä, esim. leikkien valinnassa tai erilaisten opetusmenetelmien ja -välineiden valinnassa.
  • Opetamme lasta kertomaan ja sanomaan oman mielipiteensä hänelle parasta kommunikaatiovälinettä käyttäen.