Pikku-Otsot 26-27
Tean tanssitunti 7.10.
Musiikkimatkalle liitelivät pienet lentokoneet, vieden meidät vuoroin kovaan vauhtiin ja vuoroin pysähdyksiin, musiikin kertomaa viestiä kuunnellen. Välillä oltiin myös korkeita kirahveita varpasillaan, välillä luikertelevia käärmeitä maan rajassa. Ja seikkailun jälkeen musiikki rauhassa saatteli meidät takaisin. Kiitos Tea hauskasta ja innostavasta tanssimatkasta.
Metsäseikkailuja ja muita tutkimuksia
Kivien, keppien ja puolukoiden lisäksi tästä metsästä voi löytyä myös dinosauruksia. Vaikka kyllä ne kepitkin on aina yhtä kiehtovia. Ehkä saurukset vartioivat metsän keppiaarreaittaa?
Palloilussa ei aina tarvitse olla vaatimaton, kyllä me vähän isomillakin osataan! Ja yhteispelillä.
Palloilussa ei aina tarvitse olla vaatimaton, kyllä me vähän isomillakin osataan! Ja yhteispelillä.
Vesiteemaa ja ötököitä
Vihreän Lipun tämän kauden teema on vesi. Siihen on tutustuttu esim. kun on kokeiltu kylmää ja lämmintä vettä käsillä itse ja kuunneltu veden erilaisia lorinoita ja lirinöitä. Monia aisteja käyttäen ja itse kokeillen. Lorupussista on löydetty erilaisia juttuja joita on yhdessä nimetty; ja kaikki ne taitavat tykätä paljon vedestä.
Myös ötökkäjahtiin on ehditty ja ötökänkuvia vertailtu: pieniä, isompia ja oikein isoja. Ja löydettiin kaikki karkuteille lähteneet ötökät, mikä mistäkin.
Myös ötökkäjahtiin on ehditty ja ötökänkuvia vertailtu: pieniä, isompia ja oikein isoja. Ja löydettiin kaikki karkuteille lähteneet ötökät, mikä mistäkin.
Ilmapalloilua
Ilmapallot ja musiikki saa vipinää kinttuihin. Kun ensin on ulkona loikittu lätäköissä, voi vauhdikkaita juttuja jatkaa sisällä ilmapallojen kanssa. Samalla voi taas tutustua väreihin, ja laskea vaikka yhdessä montako puhallusta ilmapallon täyttymiseen tarvitaan. Myös yhteistyötä ja jakamista pääsee harjoittelemaan yhteisessä palloilussa.
Meidän porukka
Jokaisella lapsella on oma Suomen luonnossa elävä tunnusotus. Eläimet, linnut, ötökät tulevat lapsille tutuiksi ja omat otukset muodostuvat nopeasti tärkeiksi. Usein aamulla laitetaan omat eläimkuvat yhteiseen ”metsämökkiin.”
Suomen luonnon päivä 29.8.
Suomen luonnon päivän innostamana olemme laulaneet Kielinuppu-laulua ”Suomalainen metsä” ja liikkuneet eri eläinten lailla; vaikkapa lennetty tikkana ja harpottu hirvenä. Suomen luonnossa elävät eläimet leluversioina pääsivät myös maalaustöihin. Metsän asukkaat tekivät lasten kanssa maalaustaidetta tassuttelemalla ensin eri värisissä maaleissa ja sitten paperilla. Tutuiksi tulivat päävärit ja eri eläimet, mutta kivointa taisi olla oman kädenjäljen saaminen näkyviin leikin keinoin.
Palloiluviikko
To 27.8. Saimme vieraaksi Elinan FC KTP junioreilta. Yhteistä iloa ja liikettä pallojen parissa oli kentän täydeltä. Alkuviikolla olimme jo teeman Perussa kun kokeilimme pallojen saamista koriin ja hyppelimme pyöreissä vanteissa. Ja jalkapalloja potkimme silloinkin tietysti. Yhdessä tekeminen ja liikkumisen riemu syttyy palloillessa helposti. Ehdimme kokeilla myös metsämatikkaa, jossa etsittiin eri määriä vaikkapa käpyjä, kiviä tai keppejä, ja aseteltiin niitä mallin mukaan.
Taidetta mustikoitten innoittamana
Mustikoitten popsimisen lisäksi tutkittiin miltä mustikanvarvut näyttävät, ja mitä värejä niissä on. Sormiväreillä jokainen sai tutustua väreihin, ihan omin käpälin ja omalla tyylillä. Hienoja maalauksia saimme aikaiseksi, ja tekeminen näytti olevan hauskaakin.
Tasapainotaiturit
Kaloja vilisevän lammen yli tasapainoillaan siltaa pitkin niin taitavasti, ettei varpaat kastu yhtään. Välillä tietysti tutkitaan niitä kalojakin; mitä niitä nyt onkaan… Hauki, ahven ja kampela ainakin. Ja lohi ja silakoita. Kaloja onkin monennäköisiä ja -nimisiä.
Tasapainoiluratoja voi rakentaa myös ihan itse, tai vaikka kaverin kanssa yhdessä, yhteistyötaitoja samalla oppien. Ja oltiinpa me taitavia, aivan huikeita taitureita!
Tasapainoiluratoja voi rakentaa myös ihan itse, tai vaikka kaverin kanssa yhdessä, yhteistyötaitoja samalla oppien. Ja oltiinpa me taitavia, aivan huikeita taitureita!
Elokuun aloitus yhdessä laulaen
Pikku-Otsoissa ollaan aloitettu uusi toimintakausi toisiimme tutustuen ja yhdessä ympäristöä tutkien. Heti ensimmäisellä viikolla riemua herätti lähistöllä työskentelevä kaivinkone, jolle keksittiin oma laulukin: ”Kaivinkone kaivaa, kaivaa, kaivaa. Kaivinkone kaivaa kuoppia”. Yhteiset, tutuiksi muodostuvat laululeikit tuovat turvallisuudentunnetta, riemua, oppimisen iloa ja omaan ryhmään kuulumisen tunnetta. Samalla myös sanavarasto kasvaa kuin huomaamatta. Olemme laulaneet myös lasten nimilaulua: ”Maija kulta, Maija kulta (lapsen nimi), kiva kun oot täällä”, samalla rytmikkäästi taputtaen. Myös ”Pikkujänö nukkuu”, ”Bussilaulu” ja ”Pikkuiset kultakalat” on tullut tutuiksi lauluiksi.
