Maanantaina meillä oli leikkipäivä ulkona ja sisällä. Sudet ehtivät sen lisäksi käydä Vihreän lipun raadissa, jossa Olivian kanssa keskusteltiin lelujen alkuperästä. Raadin sisällöstä voit lukea lisää Vihreä lippu -otsikon alta.

Tiistaina äänilottoiltiin! Papu.netin äänipankista kuuntelimme niin ihmiseen, luontoon kuin kotiin kuuluvia ääniä. Sitten arvuuteltiin, mitä ne olivat. Monia ääniä ehdittiin ihmetellä ja tunnistaa menestyksekkäästi.
Ulkoleikit myös jatkuivat, susilla jalkapalloilua ja jäniksillä rekkaleikkejä, kiikkumista sekä eläinleikkejä.

Keskiviikkona oli Kehokekkerit! Jalkapallokentälle oli tehty temppurata minkä pääsi kulkemaan hernepussin kanssa. Oli pujottelua ja hyppimistä, sekä tarkkuusheittoa. Rata sujui hienosti ja lapset tykkäsivät.
Jänikset kehokekkereiden lisäksi lähtivät jatkamaan leikkejä leikkipuistoon. Siellä kiipeiltiin ja keinuttiin sekä metsän laidassa jatkui majaleikit.
Viiskarit pääsivät legojen kanssa harjoittelemaan avaruudellista hahmottamista. Innoissaan olivat tulevat eskarit näistä harjoituksista.
Ulkona viiskareita innostivat uudet, lahjoitukseksi saadut jalkapallot.

Torstaina lähdettiin lauluhetkelle metsän uumeniin.
Tällä kertaa laulettiin
🍁 Lehdet lentää - viitottiin samalla
🍁 Siili ja kastemato -laulu kertoi siiliäidin, siililasten ja kastemadon tarinaa. Siili äiti juoksutti sateelta suojaan poikasiaan kuuden alle, kastemato möyri mullassa. Soitettiin myös!
🍁 Mörrimöykky tanssii -laulu toimii aina! Innolla laulettiin ja tanssittiin
🍁 Runo kuultiin tuulesta ja sen touhuista
🍁 Lopuksi suljettiin vielä soittorasia


Perjantaina oli meidän oma Aaltoja-festivaali, aistien ihanaa elämysten virtaa tulvillaan. Tea sai vapaa-ajan tanssinopettajan työstään Kotkan tanssistudio Movelta lainaksi rekvisiittaa, millä lumosi lapset sekä aikuiset.

Ensin sai tunnustella käsin erilaisia juttuja, makaronin ja riisin seasta etsittiin kaloja, kokeiltiin perunajauhovesiseosta sekä etsittiin kiviä vedestä.
Sitten saatiin askeltaa pehmellä taljalla, sitten Norjalaisilla meren huuhtomilla sileillä kauniilla kivillä. Vielä sai kokea hiekan pehmeyden varpaissaan ja märkää pehmeää viimeisenä. Jalat kuivina uuteen seikkailuun.

Odotettuun salaiseen huoneeseen astuessamme ihana hämärä ja valot kiehtoivat meidät kuin satumaailmaan. Tuttu nukkarimme olikin yllättäen sellainen. Tea, meduusa välkehti loistollaan huoneeseen taikaa, kuten myös sateenvarjot valoineen sekä mustekala lonkeroineen. Lapset olivat niin täysillä tässä lumouksessa. Kuten me aikuisetkin. Musiikissa merenalainen maailma valaiden äänineen vahvisti taianomaista tunnetta olla jossakin ihan muualla, kuin omassa päiväkodissa.
Kiitos Tealle tästä elämyksestä. Aiomme jatkaa näitä aistiseikkailuja vielä jatkossakin.