Raamattu ja sen merkitys
Löytyykö kotoasi Raamattu? Oletko koskaan lukenut sitä? Monet niistä elämänohjeista, sananlaskuista ja kertomuksista, joita meille kerrotaan, ovat peräisin Raamatusta. Oletko vaikkapa kuullut puhuttavan "kielletystä hedelmästä" tai onko sinulle tuttu sananlasku: ”Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa”?
Raamattu tulee kreikankielen sanasta grammata eli kirjoitukset ja englanninkielinen Bible taas kirjakääröihin viittaavasta biblia-sanasta. Raamattu pohjautuukin teksteihin, jotka on kanonisoitu eli hyväksytty Raamatun ohjeelliseen kirjakokoelmaan. Siihen kuuluu juutalaisten kanssa yhteinen Vanha testamentti sekä Jeesuksen elämän ja opetusten ympärille rakentuva Uusi testamentti. Vanhan testamentin alkukieliä ovat heprea ja pienin osin aramea ja Uuden testamentin kreikka. Tärkein käännöskieli on ollut latina.

Herprealainen teksti ja englanninkielinen käännös.
Kristinuskossa Raamattu nähdään Jumalan ilmoituksena ihmisille, ja siksi sitä kutsutaan joskus Jumalan Sanaksi. Yhtä lailla Jumalan Sana -vertaus kohdistetaan Jeesukseen, jota kristityt pitävät Jumalan erityisenä ilmoituksena. Monet uskovat, että vaikka Raamattu on ihmisten kirjoittamaa, se on Jumalan Hengestä syntynyttä.
Joka tapauksessa Raamattu on syntynyt pitkän ajan kuluessa, ja siitä on tehty lukuisia käännöksiä ja uudelleen tulkintoja. Raamatun teksteistä ei ole löytynyt yhtään alkuperäistä katkelmaa, on vain kopioita tai kopioiden kopioita. Vanhimmat käsikirjoitukset kirjoitettiin aluksi savitauluille, myöhemmät papyrukselle ja sitten pergamentille. Papyrus on erittäin haurasta materiaalia, joka saatiin papyrus-kaislan ytimestä. Vanhin löydetty Raamattu-papyrus on katkelma Johanneksen evankeliumin 18. luvusta noin vuodelta 120 jKr. Myöhemmin käytössä ollutta vahvempaa pergamenttia taas voitiin käyttää moneen kertaan.
Raamatun käännökset ja tulkinnat ovat aiheuttaneet kiistoja jo alusta lähtien. Merkittävä kysymys onkin se, miten Raamattua olisi tulkittava kussakin ajassa.

Raamattua luetaan laajalti maailmalla.