Oletko koskaan nähnyt ortodoksista seinäkalenteria? Se poikkeaa meillä Suomessa tavallisesti nähtävistä useammallakin tavalla. Viikko alkaa sunnuntaista, ja jokaista sunnuntaita pidetäänkin Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana. Nimipäivinä juhlistetaan ortodoksisen kalenterin mukaista nimistöä, ja pitkin vuotta on eri pyhimyksille tai tärkeille tapahtumille omistettuja päiviä.

Ortodoksinen kirkko on lähtöisin Bysantista eli Itä-Roomasta, jossa sitä aikanaan hallitsi patriarkka. Nykyään ortodokseilla ei ole isoa yhtenäistä keskusta kuten esimerkiksi katolilaisuudella, vaan ortodokseja hallitaan paikallisesti, paikalliskirkkojen yhteenliittymillä. Nämä taas tekevät yhteistyötä keskenään. Ukrainan sodan aikana usean maan ortodoksinen krikko pisti kuitenkin välit poikki Venäjän ortodoksiseen kirkkoon, koska sen johtaja, patriarkka Kirill, on osoittanut kannattavansa hyökkäystä ja jopa luokitellut toimet pyhäksi sodaksi, joka on täysin Raaamatun vastainen ajatus.

Ortodokseja on maailmassa noin 270 miljoonaa erityisesti Venäjällä, Balkanilla ja Lähi-idässä. Myös Kreikassa ortodokseja on paljon.

Suomessa ortodoksinen kirkko on maan toiseksi suurin uskonnollinen yhteisö, johon kuuluu noin 60 000 jäsentä. Kirkolla on useita hiippakuntia, ja johtajana on toiminut vuodesta 2001 alkaen arkkipiispa Leo.

Kuvassa oleva Kristus Vapahtajan katedraali sijaitsee Moskovassa.

Ortodoksit katsovat olevansa sen saman kirkon jäseniä, jonka Jeesus apostoleineen aloitti. Keskeisenä oppina on Jumalan näkeminen pyhänä kolminaisuutena ja Marian kunnioittaminen Jumalansynnyttäjänä, sillä Jeesuksen katsotaan olevan todellisesti Jumala ja ihminen. 

Ortodoksikirkon tunnistaa usein sipulin muotoisista kupoleista, slaavilaisista risteistä sekä
koristeellisuudesta. Sisällä kirkossa on penkkejä vain muutamia. Seurakunta seisoo kirkkosalissa kohti alttaria.
Näin kuvataan koko seurakunnan yhteistä matkaa kohti iankaikkista elämää. Soittimia ei käytetä, sillä ihmisen ääni on tarkoitettu Jumalan sanan julistamiseen.

Liturgiassa eli jumalanpalveluksen kulussa pappi lukee tekstejä resitoimalla eli laulua muistuttavalla tavalla. Kapeat, mehiläisvahasta tehdyt tuohukset palavat, ja kirkossa tuoksuu vahvasti suitsukkeelle. Seinillä näkyy tuttuja Raamatun hahmoja ikoneissa, joita kutsutaan ikkunoiksi taivaaseen. Ikoneista koottu ikonostaasi eli seinämä erottaa alttarin kirkkosalista.

Ikonit ovat olennainen osa ortodoksisuutta.