Paavi ja vatikaani
Rooman piispalla oli erityisasema muihin piispoihin verrattuna jo 200-luvulla. 300–400-luvuilla paavien valta vakiintui, ja heitä pidettiin pyhän Pietarin seuraajina. Jeesuksen Pietarille luovuttamien taivaan valtakunnan avainten uskottiin olevan paavin käsissä.
1100–1200-lukujen aikana paavia alettiin pitää Kristuksen sijaisena maan päällä. Tämä vahvisti paavin hengellistä ja maallista valtaa.
1500-luvulla reformaation seurauksena myös katolisessa kirkossa tehtiin merkittävä uudistus. Paavin maallista valtaa vähennettiin. Tämän seurauksena paavista tuli hengellinen johtaja.
Kuva: Suuri Pietarinaukio pienen Vatikaanin sisällä.
1800-luvulla muotoutui oppi paavin erehtymättömyydestä, ja kirkon uudistamiseen alettiin suhtautua torjuvasti.
Apuna katolisen kirkon hallinnossa paavilla on Rooman kuuria, jossa hoidetaan esimerkiksi valtiosuhteita, papiston ja sääntökuntien asioita sekä katolisen kirkon oppia. Paavin apuna toimivat myös kardinaalikollegion kardinaalit. Kardinaalien määrää ei nykyisin säädellä, mutta paavinvaaliin oikeutettuja ovat vain alle 80-vuotiaat kardinaalit. Heitä on kollegiossa noin 120–135.
Paavin hallinnassa oleva Vatikaani sijaitsee Roomassa. Se on maailman pienin itsenäinen valtio, pinta-alaltaan vain 0,44 neliökilometriä. Valtion tärkein tehtävä on edistää roomalaiskatolisen kirkon etuja ja valtiosuhteita. Vatikaanin tärkein nähtävyys on vuosien 1506–1626 välillä Michelangelon ja Berninin johtamana rakennettu Pietarinkirkko. Vatikaanissa vierailee vuosittain miljoonia turisteja. Turvallisuudesta vastaa sveitsiläisistä palkkasotilaista koostuva Sveitsiläiskaarti.