Tiedot Troijan sodasta perustuvat Homeroksen eepoksiin Ilias ja Odysseia. Ilias (Troija) kertoo Troijan sodasta ja Odysseia sankari Odysseuksen kotiinpaluusta Troijan sodasta. Tarina alkaa jumalattarien kilpailusta siitä, kuka saa kauneimmalle annettavan kultaisen omenan. Hera, Afrodite ja Athene valitsevat tuomariksi Pariksen, Troijan kuningas Priamoksen pojan. Tuomaria lahjotaan; Hera lupaa Parikselle valtaa, Athene taistelukenttien kunniaa mutta hän valitsee Afroditen tarjoaman maailman kauneimman naisen rakkauden. Afrodite voittaa siis kisan ja Paris saa lahjuksensa. Pariksen tuomio saa hänet ryöstämään Spartan kuninkaan Menelaoksen vaimon Helenen.

Spartalla oli mahtava liittolainen sillä Menelaoksen veli Agamemnon oli Mykenen kuningas. Tuhannen laivan kreikkalaislaivasto lähtikin Agamemnonin johdolla kohti Troijaa hakemaan Helenea takaisin. Tämä johti 10 vuoden sotaan kreikkalaisten ja troijalaisten välillä. Sotaan sekaantuivat myös jumalat, jotka jakaantuivat eri puolille rintamaa. Athene, Hera ja Poseidon olivat kreikkalaisten puolella ja Afrodite, Apollon ja Ares troijalaisten puolella.

Troijan puuhevonen

Troijan sota kesti 10 vuotta ja kreikkalaiset onnistuivat lopulta valloittamaan kaupungin ovelan juonen avulla. He jättivät suuren puuhevosen Troijan edustalle uhrilahjaksi jumalille ja olivat lähtevinään pois Troijan edustalta. Pappi Laukoonin varoituksista huolimatta troijalaiset veivät puuhevosen kaupunkiinsa. Yön pimeydessä Odysseuksen johtamat kreikkalaiset kömpivät ulos puuhevosen sisuksista ja avasivat salaa laivoillaan Troijan edustalle palanneille muille kreikkalaisille kaupungin portit. Troija kukistui ja se tuhottiin maan tasalle. Harva troijalainen onnistui pakenemaan kaupungista. Näiden joukossa oli roomalaisten sankari Aeneas. Hän pakeni lopulta nykyisen Italian alueelle ja myöhemmin hänen jälkeläisensä Romulus ja Remus olivat perustamassa Roomaa.

Odysseus

Sankari Odysseus palasi Troijasta kotiinsa Ithakaan, mutta matka kesti 10 pitkää vuotta. Paluumatkalla Odysseus risteili ympäri Välimerta ja kohtasi hämmentävän kokoelman epätavallisia paikkoja ja ihmisiä. Odysseuksen retket voivat heijastaa kreikkalaisten tekemiä pronssikautisia tutkimusmatkoja ympäri Välimerta.

Troija: myyttiä vai todellisuutta

Homeroksen kuvaamat paikkakunnat, joista kreikkalaiset sotaan lähtivät, ovat todellisia. Troijaa etsittiin pitkään ja 1870-luvulla saksalainen Heinrich Schliemann uskoi sen löytäneensä. Schliemann kaivoi Turkin rannikolta Hissarlikin kukkulalta esiin yhdeksän eri asutuskerrosta. Useita uusia alajaksoja on löydetty myöhemmissä kaivauksissa. Arkeologit uskovat, että kyse on todellakin muinaisesta Troijasta. Erityisesti Troija VI ja VIIa vastaavat Homeroksen kertomuksia, mutta yhtään selkeää todistetta ei Troijan sodasta ole löytynyt. Troijan sota ajoittuu noin vuoteen 1200 eKr. ja liittynee Mykenen mahdin loppumiseen.

Schliemannin löytämä ”Priamoksen aarre”, kultasormuksia, rannerenkaita, diadeemejä, on ajalta 1000 vuotta ennen Troijan sotaa. Samoin Schliemannin Mykenestä löytämät kultanaamiot, kuten kuuluisa ”Agamemnonin kuolinnaamio”, ovat Troijan sotaa varhaisempia.