Viestintä on tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen viestintä koostuu karkeasti sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, joista molemmissa tiedottaminen on keskeisessä roolissa. Tiedottaminen, siis yksipuolinen viestintä, jolla pyritään pitämään eri ryhmät ajantasalla yhdistyksen tulevasta ja menneestä toiminnasta sekä päätöksistä ja päätöksenteosta, ei ole yhdistyksen päämäärä sinänsä vaan sen tehtävänä on tukea yhdistyksen tavoitteiden toteutumista. Tiedottaminen sisään- ja ulospäin on yhdistyksen elinehto, ja sen laatu on yksi merkittävimmistä tekijöistä yhdistyksen vaikuttavuuden taustalla. Siksi se onkin yksi yhdistyksen keskeisimpiä toimintoja.

Toimiva sisäinen viestintä on avoimen ja tasa-arvoisen yhdistystoiminnan edellytys. Sisäiseen viestintään liittyy se, miten yhdistyksen eri toimijat kertovat toiminnasta, päätöksistä ja osallistumisen mahdollisuuksista jäsenille ja aktiiveille ja miten jäsenten viestit ja palaute otetaan vastaan. Hyvä sisäinen viestintä onkin vuorovaikutteista.

Ulkoiseen viestintään liittyvät ne keinot ja kanavat, joilla yhdistys kertoo toiminnastaan ulkopuoliselle maailmalle, saa näkyvyyttä asialleen ja toiminnalleen sekä löytää uusia ihmisiä mukaan toimintaansa. Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä voivat olla esimerkiksi potentiaaliset jäsenet ja tukijat, keskusjärjestö, eri vaikuttajatahot ja muut paikalliset toimijat.

Ulkoisen viestinnän piiriin kuuluu myös yhdistyksen markkinointi. Tuloksellinen markkinointi vaatii viestinnän kohderyhmien tunnistamista, viestintäsuunnitelmaa ja kahteen edelliseen pohjautuvaa aktiivista viestintää.

Sosiaalisen median työkaluja voi hyödyntää sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Some ei olekaan yksiselitteisesti sisäistä tai ulkoista viestintää - hyvin suunnittelemalla siitä saa paljon irti monella tasolla.