Sommen taistelu
Taistelu Somme
Taistelu alkoi 1.heinäkuuta 1916 ja kesti viisi kuukautta. Taistelua Somme käytiin Sommessa, pohjois-Ranskassa
Valmistelu
Hyökkäyksen tarkoitus oli saada läpimurto länsirintamalla ja kukistaa Saksa. Sommen rintamanosa oli ollut melko rauhallinen siitä lähtien, kun asemasotavaihe oli alkanut. Muun muuassa ilmatietustetuilla oli otettu selville saksalaisten asemat, joita voitaisiin tykistöllä pommittaa saksalaiset saivat vihiä hyökkäyksestä kauan ennen sen alkua. Saksalaisten lentäjät näkivät ilmasta käsin vilkaistuvan toiminnan linjojen tuolla puolen. Pitkään jatkunut tykistön tulivalmistelu, sotavangeiksi saadut ja loikanneet liittouneiden sotilaat varoittivat tulevasta hyökkäyksestä. Saksalaisilla oli alivoimaiset 12 divisioonan joukot ympärysvaltojen 52 divisioonaa vastassa. Ympärysvalloilla oli Sommessa kuusinkertainen määrä tykistöä ja muutakin materiaalia enemmän kuin saksalaisilla. Liittoutuneilla oli myös ilmaherruus taistelun alussa. Saksalaisia auttoi se, että he olivat linnoittautuneet bunkkereihin ja syviin juoksuhautoihin hyvin.
Tietoa taistelusta
Brittien Sommella käyttämä taktiikka oli erittäin yksinkertainen. Ensin tykistökeskitys, jonka jälkeen jalkaväen oli määrä vallata tykistön taistelukyvyttömiksi tekemät asemat. Jalkaväen hyökkäystä valmisteltiin ampumalla viikon ajan lähes tauotta tykistökeskityksiä pitkin 29 kilometrin pituista rintamaata. Tulitus alkoi 24, kesäkuuta. Kaikkiaan käytettiin 1,5 miljoonaa kranaattia. Hyökkääjät harhauttivat saksalaisia lakkaamalla pommittamasta puolustuslinjoja, ja siirtämällä tulen painopisteen linjojen taakse, niin kuin jalkaväkihyökkäyksessä ja tulittamalla uudestaan puolustuslinjoja.
Ensi kertaa panssarivaunuja käytettiin Sommen Flers–Courceletteen taistelussa, joka alkoi 15. syyskuuta 1916. Briteillä oli 40 Mark I-panssaria, jotka olivat nykyajan mittojen mukaan alkeellisia. Britit pyrkivät niiden avulla murtamaan juoksuhautojen puolustuksen, joka pohjautui niihin sijoitettuihin konekivääreihin. Nämä käytännössä estivät jalkaväen ja ratsuväen rynnäköt. Niinpä uutuusasetta päätettiin käyttää. Ennen hyökkäystä britit tulittivat panssareiden toiminta-aluetta niin, että niille jäisi kulkukelpoisia käytäviä. Panssareissa oli paljon vikoja eivätkä kaikki päässeet taisteluun.
Tappiot laajasti
| osapuolet | |
| Brittiläilen imperiumi, Ranska | Saksa |
| vahvuudet | |
| 19 divisioonaa taisteluiden alkaessa, taistelun loppuessa 51 divisioonaa |
10 divisioonaa taisteluiden alkaessa, taisteluiden loppuessa 50 divisioonaa |
| tappiot | |
| 623 907 sotilasta, sata panssarivaunua | ei tarkkaa tietoa, noin 460 000-600 000 |
| komentajat | |
| Douglas Haig, Ferdinand Foch | Max von Gallwitz |
Valmistelu
Hyökkäyksen tarkoitus oli saada läpimurto länsirintamalla ja kukistaa Saksa. Sommen rintamanosa oli ollut melko rauhallinen siitä lähtien, kun asemasotavaihe oli alkanut. Muun muuassa ilmatietustetuilla oli otettu selville saksalaisten asemat, joita voitaisiin tykistöllä pommittaa saksalaiset saivat vihiä hyökkäyksestä kauan ennen sen alkua. Saksalaisten lentäjät näkivät ilmasta käsin vilkaistuvan toiminnan linjojen tuolla puolen. Pitkään jatkunut tykistön tulivalmistelu, sotavangeiksi saadut ja loikanneet liittouneiden sotilaat varoittivat tulevasta hyökkäyksestä. Saksalaisilla oli alivoimaiset 12 divisioonan joukot ympärysvaltojen 52 divisioonaa vastassa. Ympärysvalloilla oli Sommessa kuusinkertainen määrä tykistöä ja muutakin materiaalia enemmän kuin saksalaisilla. Liittoutuneilla oli myös ilmaherruus taistelun alussa. Saksalaisia auttoi se, että he olivat linnoittautuneet bunkkereihin ja syviin juoksuhautoihin hyvin.
Tietoa taistelusta
Brittien Sommella käyttämä taktiikka oli erittäin yksinkertainen. Ensin tykistökeskitys, jonka jälkeen jalkaväen oli määrä vallata tykistön taistelukyvyttömiksi tekemät asemat. Jalkaväen hyökkäystä valmisteltiin ampumalla viikon ajan lähes tauotta tykistökeskityksiä pitkin 29 kilometrin pituista rintamaata. Tulitus alkoi 24, kesäkuuta. Kaikkiaan käytettiin 1,5 miljoonaa kranaattia. Hyökkääjät harhauttivat saksalaisia lakkaamalla pommittamasta puolustuslinjoja, ja siirtämällä tulen painopisteen linjojen taakse, niin kuin jalkaväkihyökkäyksessä ja tulittamalla uudestaan puolustuslinjoja.
Ensi kertaa panssarivaunuja käytettiin Sommen Flers–Courceletteen taistelussa, joka alkoi 15. syyskuuta 1916. Briteillä oli 40 Mark I-panssaria, jotka olivat nykyajan mittojen mukaan alkeellisia. Britit pyrkivät niiden avulla murtamaan juoksuhautojen puolustuksen, joka pohjautui niihin sijoitettuihin konekivääreihin. Nämä käytännössä estivät jalkaväen ja ratsuväen rynnäköt. Niinpä uutuusasetta päätettiin käyttää. Ennen hyökkäystä britit tulittivat panssareiden toiminta-aluetta niin, että niille jäisi kulkukelpoisia käytäviä. Panssareissa oli paljon vikoja eivätkä kaikki päässeet taisteluun.
Tappiot laajasti
| Kuukausi | Britit | Ranskalaiset | Ympärysvallat- yhteensä |
Saksalaiset | (% Ympärysvaltain tappioista summa) |
|---|---|---|---|---|---|
| Heinäkuu | 158 786 | 49 859 | 208 645 | 103 000 | 49,4 |
| Elokuu | 58 085 | 18 806 | 76 891 | 68 000 | 88,4 |
| Syyskuu | 101 313 | 76 147 | 177 460 | 140000 | 78,9 |
| Lokakuu | 57 722 | 37626 | 95 348 | 78 500 | 82,3 |
| Marraskuu | 39 784 | 20 129 | 59 913 | 45 000 | 75,0 |
| Summa | 415 690 | 202 567 | 618 257 | 434 500 | 70,3 |
Saksalaisilla aseina oli:
1. kiväärejä
2. konekiväärejä
3. käsikranaatteja
4. liekinheittimiä
5. tykistöjä
Briteillä aseina oli:
| ase | määrä |
|---|---|
| QF 18 pounder gun | 808 |
| QF 4.5 inch Howitzer | 202 |
| BL 60 pounder gun | 128 |
| BL 6 inch Howitzer | 104 |
Ranskalaisilla aseina oli:
1. Kiväärejä 1886 Lebel
2. Kiväärejä 1907 Berthier