9.lk
23.3 Essee Hengityselimistön sairaudet
Hengityselimistön sairauksia on monenlaisia. Niitä on lieviä ja vakavia, yleisimpiin hengityselimistön sairauksiin kuuluu muunmuassa flunssa, allerginen nuha, astma, nenän sivuontelojen tulehdukset ja vaikka influenssa. On myös harvinaisempia ja vakavempia sairauksia kuten keuhkosyöpä ja keuhkoahtaumatauti. Flunssa eli nuhakuume on luultavasti yleisin kaikista hengirtyselimistön sairauksista ja se on viruksen aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden limakalvontulehdus. Virus voi tarttua usealla eri tavalla ja tapa vaihtelee viruksen tilanteen mukaan. Joskus tarttuminen tapahtuu pisaratartuntana ja joskus myös kosketustartuntana. Tavallisimpia flunssan oireita on muunmuassa aivastelu, yskä, kuume, äänen käheys, lihassäryt, kurkkukipu, päänsärky ja paineen tunne poskionteloissa. Oireet kuitenkin riippuvat taudinaiheuttajasta sekä potilaan iästä ja yleiskunnosta. Aikuisilla esiintyy useimmiten yskää ja limannousua ja lapsilla yleisimpänä oireena on nuha. Flunssaa pidetäänkin ihmisten yleisimpänä sairautena ja paranee itsestään levolla ja oireiden lievityksellä.
Keuhkosyöpä on sitten jo flunssan vastakohta. Keuhko syövän syyt johtuvat yleensä tupakasta. Toinen keuhkosyövän aiheuttaja on asbesti. Alkuvaiheissa keuhkosyöpä on oireeton ja voikin kasvaa etenkin keuhkojen ääreisosissa suureksi ennen kuin mitään vaivoja huomaa. Yskä, veriyskä, hengenahdistus ja rintakehän kivut ovat tyypillisiä oireita, mutta myös etäpesäkkeet voivat olla aiheuttaja ensimmäisille oireille. Levinneessä taudissa yleisoireet, kuten laihtuminen, kuumeilu ja väsymys, ovat myös hyvin tavallisia. Keuhkosyöpääkin voidaan hoitaa, jos ei se ole levinnyt tarpeeksi pitkälle. Pienisoluisen syövän hoito on yleensä solunsalpaajahoito tai se sädehoitoon liitettynä, joka aluksi tehoaa hyvin. Syövän uusiutumisriski on kuitenkin suuri. Ei-pienisoluisissa syövissä ensisijainen hoito on leikkaus, jos syöpä ei ole levinnyt liikaa.
Astma on myös suhteellisen yleinen hengityselimistön sairaus. (noin 6-9% väestöstä) Se on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, jossa limanmuodostus lisääntyy, limakalvot ovat turvonneet ja värekarvatoiminta on heikentyy. Oireina esiintyy yskää, limaneritystä, hengenahdistusta ja hengityksen vinkuna ovat tyypillisiä astman oireita. Lapsilla oireet ovat samanlasia, mutta lisäksi lapsen kasvu voi hidastua ja hän voi olla väsynyt ja vetäytyä leikeistä ja liikunnasta. Lapsuuden astma paranee usein itsestään, mutta taipumus astmaan ei häviä. Noin 50% lapsista tulee oireettomiksi viimeistään murrosiässä. Joillakin tapauksissa sairaus palaa aikuisiässä oireettoman välivaiheen jälkeen. Atooppista ihottumaa ja ruoka-allergiaa sairastavilla pikkulapsilla on myös suurentunut riski sairastua hengitystieallergiaan. Astman hoidon tavoitteena on oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Hoito tulee aloittaa tehokkaasti. Astman perushoito on limakalvojen tulehdusta hoitava inhaloitava glukokortikoidi. Astmaa voidaan myös hoitaa lääkkeillä ja kokiella siedätyshoitoa.
Kaikki summattuna siis hengitystiensairauksia on monia, on lieviä, on vaarallisia ja on yleisiä. Flunssa kuuluu siis yleisimpiin ja lieviin hengitystiesairauksiin ja keuhkosyöpä vaarallisiin ja ei niin yleisiin sairauksiin. Astma taas on näihin verrattuna keskitasolla.
Keuhkosyöpä on sitten jo flunssan vastakohta. Keuhko syövän syyt johtuvat yleensä tupakasta. Toinen keuhkosyövän aiheuttaja on asbesti. Alkuvaiheissa keuhkosyöpä on oireeton ja voikin kasvaa etenkin keuhkojen ääreisosissa suureksi ennen kuin mitään vaivoja huomaa. Yskä, veriyskä, hengenahdistus ja rintakehän kivut ovat tyypillisiä oireita, mutta myös etäpesäkkeet voivat olla aiheuttaja ensimmäisille oireille. Levinneessä taudissa yleisoireet, kuten laihtuminen, kuumeilu ja väsymys, ovat myös hyvin tavallisia. Keuhkosyöpääkin voidaan hoitaa, jos ei se ole levinnyt tarpeeksi pitkälle. Pienisoluisen syövän hoito on yleensä solunsalpaajahoito tai se sädehoitoon liitettynä, joka aluksi tehoaa hyvin. Syövän uusiutumisriski on kuitenkin suuri. Ei-pienisoluisissa syövissä ensisijainen hoito on leikkaus, jos syöpä ei ole levinnyt liikaa.
Astma on myös suhteellisen yleinen hengityselimistön sairaus. (noin 6-9% väestöstä) Se on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, jossa limanmuodostus lisääntyy, limakalvot ovat turvonneet ja värekarvatoiminta on heikentyy. Oireina esiintyy yskää, limaneritystä, hengenahdistusta ja hengityksen vinkuna ovat tyypillisiä astman oireita. Lapsilla oireet ovat samanlasia, mutta lisäksi lapsen kasvu voi hidastua ja hän voi olla väsynyt ja vetäytyä leikeistä ja liikunnasta. Lapsuuden astma paranee usein itsestään, mutta taipumus astmaan ei häviä. Noin 50% lapsista tulee oireettomiksi viimeistään murrosiässä. Joillakin tapauksissa sairaus palaa aikuisiässä oireettoman välivaiheen jälkeen. Atooppista ihottumaa ja ruoka-allergiaa sairastavilla pikkulapsilla on myös suurentunut riski sairastua hengitystieallergiaan. Astman hoidon tavoitteena on oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Hoito tulee aloittaa tehokkaasti. Astman perushoito on limakalvojen tulehdusta hoitava inhaloitava glukokortikoidi. Astmaa voidaan myös hoitaa lääkkeillä ja kokiella siedätyshoitoa.
Kaikki summattuna siis hengitystiensairauksia on monia, on lieviä, on vaarallisia ja on yleisiä. Flunssa kuuluu siis yleisimpiin ja lieviin hengitystiesairauksiin ja keuhkosyöpä vaarallisiin ja ei niin yleisiin sairauksiin. Astma taas on näihin verrattuna keskitasolla.
23.3 Essee Hengityselimistön sairaudet
Hengityselimistön sairauksia on monenlaisia. Niitä on lieviä ja vakavia, yleisimpiin hengityselimistön sairauksiin kuuluu muunmuassa flunssa, allerginen nuha, astma, nenän sivuontelojen tulehdukset ja vaikka influenssa. On myös harvinaisempia ja vakavempia sairauksia kuten keuhkosyöpä ja keuhkoahtaumatauti. Flunssa eli nuhakuume on luultavasti yleisin kaikista hengirtyselimistön sairauksista ja se on viruksen aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden limakalvontulehdus. Virus voi tarttua usealla eri tavalla ja tapa vaihtelee viruksen tilanteen mukaan. Joskus tarttuminen tapahtuu pisaratartuntana ja joskus myös kosketustartuntana. Tavallisimpia flunssan oireita on muunmuassa aivastelu, yskä, kuume, äänen käheys, lihassäryt, kurkkukipu, päänsärky ja paineen tunne poskionteloissa. Oireet kuitenkin riippuvat taudinaiheuttajasta sekä potilaan iästä ja yleiskunnosta. Aikuisilla esiintyy useimmiten yskää ja limannousua ja lapsilla yleisimpänä oireena on nuha. Flunssaa pidetäänkin ihmisten yleisimpänä sairautena ja paranee itsestään levolla ja oireiden lievityksellä.
Keuhkosyöpä on sitten jo flunssan vastakohta. Keuhko syövän syyt johtuvat yleensä tupakasta. Toinen keuhkosyövän aiheuttaja on asbesti. Alkuvaiheissa keuhkosyöpä on oireeton ja voikin kasvaa etenkin keuhkojen ääreisosissa suureksi ennen kuin mitään vaivoja huomaa. Yskä, veriyskä, hengenahdistus ja rintakehän kivut ovat tyypillisiä oireita, mutta myös etäpesäkkeet voivat olla aiheuttaja ensimmäisille oireille. Levinneessä taudissa yleisoireet, kuten laihtuminen, kuumeilu ja väsymys, ovat myös hyvin tavallisia. Keuhkosyöpääkin voidaan hoitaa, jos ei se ole levinnyt tarpeeksi pitkälle. Pienisoluisen syövän hoito on yleensä solunsalpaajahoito tai se sädehoitoon liitettynä, joka aluksi tehoaa hyvin. Syövän uusiutumisriski on kuitenkin suuri. Ei-pienisoluisissa syövissä ensisijainen hoito on leikkaus, jos syöpä ei ole levinnyt liikaa.
Astma on myös suhteellisen yleinen hengityselimistön sairaus. (noin 6-9% väestöstä) Se on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, jossa limanmuodostus lisääntyy, limakalvot ovat turvonneet ja värekarvatoiminta on heikentyy. Oireina esiintyy yskää, limaneritystä, hengenahdistusta ja hengityksen vinkuna ovat tyypillisiä astman oireita. Lapsilla oireet ovat samanlasia, mutta lisäksi lapsen kasvu voi hidastua ja hän voi olla väsynyt ja vetäytyä leikeistä ja liikunnasta. Lapsuuden astma paranee usein itsestään, mutta taipumus astmaan ei häviä. Noin 50% lapsista tulee oireettomiksi viimeistään murrosiässä. Joillakin tapauksissa sairaus palaa aikuisiässä oireettoman välivaiheen jälkeen. Atooppista ihottumaa ja ruoka-allergiaa sairastavilla pikkulapsilla on myös suurentunut riski sairastua hengitystieallergiaan. Astman hoidon tavoitteena on oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Hoito tulee aloittaa tehokkaasti. Astman perushoito on limakalvojen tulehdusta hoitava inhaloitava glukokortikoidi. Astmaa voidaan myös hoitaa lääkkeillä ja kokiella siedätyshoitoa.
Keuhkosyöpä on sitten jo flunssan vastakohta. Keuhko syövän syyt johtuvat yleensä tupakasta. Toinen keuhkosyövän aiheuttaja on asbesti. Alkuvaiheissa keuhkosyöpä on oireeton ja voikin kasvaa etenkin keuhkojen ääreisosissa suureksi ennen kuin mitään vaivoja huomaa. Yskä, veriyskä, hengenahdistus ja rintakehän kivut ovat tyypillisiä oireita, mutta myös etäpesäkkeet voivat olla aiheuttaja ensimmäisille oireille. Levinneessä taudissa yleisoireet, kuten laihtuminen, kuumeilu ja väsymys, ovat myös hyvin tavallisia. Keuhkosyöpääkin voidaan hoitaa, jos ei se ole levinnyt tarpeeksi pitkälle. Pienisoluisen syövän hoito on yleensä solunsalpaajahoito tai se sädehoitoon liitettynä, joka aluksi tehoaa hyvin. Syövän uusiutumisriski on kuitenkin suuri. Ei-pienisoluisissa syövissä ensisijainen hoito on leikkaus, jos syöpä ei ole levinnyt liikaa.
Astma on myös suhteellisen yleinen hengityselimistön sairaus. (noin 6-9% väestöstä) Se on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, jossa limanmuodostus lisääntyy, limakalvot ovat turvonneet ja värekarvatoiminta on heikentyy. Oireina esiintyy yskää, limaneritystä, hengenahdistusta ja hengityksen vinkuna ovat tyypillisiä astman oireita. Lapsilla oireet ovat samanlasia, mutta lisäksi lapsen kasvu voi hidastua ja hän voi olla väsynyt ja vetäytyä leikeistä ja liikunnasta. Lapsuuden astma paranee usein itsestään, mutta taipumus astmaan ei häviä. Noin 50% lapsista tulee oireettomiksi viimeistään murrosiässä. Joillakin tapauksissa sairaus palaa aikuisiässä oireettoman välivaiheen jälkeen. Atooppista ihottumaa ja ruoka-allergiaa sairastavilla pikkulapsilla on myös suurentunut riski sairastua hengitystieallergiaan. Astman hoidon tavoitteena on oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Hoito tulee aloittaa tehokkaasti. Astman perushoito on limakalvojen tulehdusta hoitava inhaloitava glukokortikoidi. Astmaa voidaan myös hoitaa lääkkeillä ja kokiella siedätyshoitoa.
22.3
Katso ohjelma
Youtube => opetus.tv => biologia =>hengityselimistö (kirjoita hakukenttään)
Tehtäviä
Oppikirjan s. 114 tehtävät 1-4. Katso kirjasta tehtävät tarkemmin, alla vain lyhyet kuvaukset.
1. Nimeä hengityselimistön osat 1-7.
1. Nenäontelo
2. Kurkunpää
3. Keuhkot
4. Henkitorvi
5. Keuhkoputket
6. Pallea
7. Keuhkorakkula
2. a) Järjestä hengityksen vaiheet oikeaan järjestykseen. CFAEBAGH
b) Mitä tarkoittaa keuhkotuuletus? Keuhkot täyttyvät sissänhgityksen aikana ja tyhjenevät uloshengityksen aikana.
3. Sisään- ja uloshengitys.
3a. Sisäänhengiotyksessä hapekasta ilmaa ja uloshengityksessä hiilidioksidi poistuu keuhkoista
3b. Rintakehä laajenee ja pallea supistuu
3c. toisinpäin kuin 3bssä
4. Keuhkorakkulan toiminta.
Muita tehtäviä. Etsi tarvittaessa tietoa netistä.
5. Miksi on parempi hengittää nenän kuin suun kautta? nenässä suurin osa hiukkasista jää kiinni värekarvoihin. Siksi nenän kautta hengitettäessä keuhkot pysyvät puhtaampina
6. Kuinka ihminen pystyy tuottamaan ääntä? ääni syntyy ihmisen puhaltaessa ilmaa ulos keuhkoistaan äänihuulten, kurkun sekä suun tai nenän kautta. Ääni syntyy äänihuulten värähdellessä ja muuntuu nielun ja suun onteloissa niiden yksilöllisten ominaisuuksien ja asennon mukaan.
7. a) Kuinka vuoristoalueiden ihmiset ovat sopeutuneet ohueen ilmaan? kyky kuljettaa tavallista enemmän happea jokaisessa veren punasolussa. Tiibetiläisten verisuonet ovat tavallista laajemmat, mikä parantaa hapen kulkua kudoksiin.
b) Millaisia oireita vuoristotauti aiheuttaa? Vuoristotauti on hapenpuutteesta johtuva tila, joka aiheutuu nesteiden kertymisestä keuhkoihin ja aivokudokseen. oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, tasapainohäiriöt, sekavuus, hengenahdistus, veriset vaahtoyskökset ja unettomuus.
Käsitekartat
16.3
1. Katso ohjelma (yle opettajalle => ihminen => rokotteet ja antibiootit), käytä em. jos alla oleva linkki ei toimi. Noin 23 min.
rokotteet ja antibiootit
2. Kerro rokotteista. Valmistetaan laimennetuista tai inaktiivisiksi tehdyistä bakteereista tai viruksista. Saavat aikaan puolustusreaktion elimistössä, jolloin immuunijärjestelmä tuottaa vastaaineita. Edward Chenner kehitti immunisaation isorokkoa vastaan lehmärokkoruvesta saadusta seerumista. Rasnkalainen kemisti Louis Pasteur kehitti rokotteet pernaruttoon ja vesikauhuun. Robert Koch huomasi että bakteerit aiheuttavat tauteja.
3. Kuinka voit yrittää suojautua tartuntataudeilta? Rokotteilla ja antibiooteilla. Myös hyvällä hygienialla ja vastustuskyvyllä on asiaa tähän. Hyvät elämäntavat myös kasvattavat vastustuskykyä
1. Etsi netistä tietoa ja vastaa kohdat.
a) epidemia, tilanne jossa esiintyy tartuntatauti pioikkeuksellisem suurella osalla jonkin alueen väestöllä.
b) pandemia, tilanne jossa esiintyy tartuntauti on epidemia joka on levinnyt maailmanlaajuiseksi.
c) superbakteerit ovat antibiooteille vastustuskykyiseksi eli resistenteiksi tulleita bakteereita.
15.3
Tehtäviä
1. Millainen on
a) bakteerien rakenne ja lisääntyminen?
Rakenne
Bakteerisolun ulkoisia rakenteita ovat solukalvo, soluseinä, kapseli, limakerros ja glykokalyksi sekä osat liikkumista ja kiinnittymistä varten. Liikkumista varten bakteerilla on siimat sekä tarttumista varten fimbriat ja pilukset.
Lisääntyminen
Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla, jolloin alkuperäisestä solusta muodostuu kaksi tytärsolua, jotka ovat alkuperäisen solun klooneja. Bakteerit voivat jakautua jopa kahdenkymmenen minuutin välein.
b) virusten rakenne ja lisääntyminen?
Tehtävän voi tehdä esim. taulukkomuotoisena.
Rakenne
Yksittäinen virus tai siis viruspartikkeli eli virioni sisältää joko DNA tai RNA rihman, joka on perinnöllistä informaatiota sisältävän nukleiinihappomolekyylin, joka voi olla joko yksi- tai kaksijuosteinen. Nukleiinihappomolekyyliä ympäröi proteiinivaippa. Joillakin viruksilla on kapsidinproteiinivaipan ympärillä vielä lipidivaippa.
Lisääntyminen
Virus voi tunkeutua soluun esimerkiksi tarttumalla yhteensopivalla proteiinillaan solukalvon reseptoriin. Eri virustyyppi taas tarttuu bakteerien pintaan ja ruiskuttaa perimäainesta solun sisälle.
Yleensä viruksen pääsy solun sisälle pysäytetään, mutta jos virus kuitenkin pääsee soluun, sen sisältämä nukleiinihappo vapautuu.
2. Millä tavoilla valkosolut tuhoavat taudinaiheuttajia?
Jotkut valkosolut tuottaa vasta-aineita ja toiset taas syövät taudinaiheuttajia.
3. Millä eri tavoilla ihmisen keho voi puolustautua taudinaiheuttajia vastaan?
4. Selitä seuraavat käsitteet;
a) ulkoiseen puolustukseen kuuluu tiiviit iho ja limakalvot, sekä suojaavat bakteerit ihon, suun ja suoliston pinnalla, sekä erilaiset nesteet kuten sylki, kyynelneste ja mahaneste tuhoaa taudinaiheuttjia.
b) sisäiseen puolustukseen kuuluu valkosolut, jotka tunnistavat, tuhoavat ja muistavat taudinaiheuttajat
c) imusolmukkeet ovat pieniä ja pavun muotoisia ja niissä on paljon valkosoluja
d) vastustuskykyyn eli immuniteettiin lasketaan kaikki kehon puolustus- ja suojajärjestelmät infektioita vastaan.