Kpl.9
9-7
a) 226Ra-isotooppi voi hajota 226Rn-isotoopiksi emittoimalla energialtaan 4,871 MeV:n alfahiukkasen, jolloin radon jää suoraan perustilaan. On myös mahdollista, että 226Ra-isotooppi emittoimalla energialtaan 4,685 MeV:n alfahiukkasen ja 226Rn-isotooppi jää viritystilaan. Sen purkautuessa emittoituu 0,186 MeV:n gammakvantti.
a) 226Ra-isotooppi voi hajota 226Rn-isotoopiksi emittoimalla energialtaan 4,871 MeV:n alfahiukkasen, jolloin radon jää suoraan perustilaan. On myös mahdollista, että 226Ra-isotooppi emittoimalla energialtaan 4,685 MeV:n alfahiukkasen ja 226Rn-isotooppi jää viritystilaan. Sen purkautuessa emittoituu 0,186 MeV:n gammakvantti.
b)
9-11
a) Ei. Yhtälö on väärin, koska Z ei säily.
b) Ei. Yhtälö on väärin, sillä β+hajoamisessa emittoituu neutriino (ν). Myöskään Z ei säily.
c) Ei. 211Bi on vain alfa-aktiivinen. Yhtälö ei voi kuvata spontaania hajoamista.
d) Kyllä. 40K hajoaa elektronisieppauksella (ja on myös β−aktiivinen). Yhtälö on oikein ja voi kuvata spontaania hajoamista.
e) Ei. 112 Sn on stabiili, joten se ei hajoa. Yhtälö ei voi kuvata spontaanista hajoamista.
f) Ei. 23Mg on β+aktiivinen, eli 23Mg voi emittoida positronin mutta atomin rakenteessa ei ole positronia, jonka ydin voisi siepata. Yhtälö ei voi kuvata spontaania hajoamista.
a) Ei. Yhtälö on väärin, koska Z ei säily.
b) Ei. Yhtälö on väärin, sillä β+hajoamisessa emittoituu neutriino (ν). Myöskään Z ei säily.
c) Ei. 211Bi on vain alfa-aktiivinen. Yhtälö ei voi kuvata spontaania hajoamista.
d) Kyllä. 40K hajoaa elektronisieppauksella (ja on myös β−aktiivinen). Yhtälö on oikein ja voi kuvata spontaania hajoamista.
e) Ei. 112 Sn on stabiili, joten se ei hajoa. Yhtälö ei voi kuvata spontaanista hajoamista.
f) Ei. 23Mg on β+aktiivinen, eli 23Mg voi emittoida positronin mutta atomin rakenteessa ei ole positronia, jonka ydin voisi siepata. Yhtälö ei voi kuvata spontaania hajoamista.
9-12
Elektronisieppauksessa ei ole kyse elektronin jarruuntumisesta kuten röntgenputkessa. Elektronisieppauksessa elektroni siirtyy elektroniverhosta ytimeen. Elektronin tilalle syntyy tyhjä paikka, joka täyttyy ylemmältä tasolta tulevalla elektronilla. Tasojen välinen energiaero emittoituu atomista ja havaitaan ominaissäteilyn röntgenfotoni. Jarrutussäteilyä ei synny, koska tässä tilanteessa ei ole aineeseen suurella nopeudella törmäävää elektronia, joka törmätessään hidastuisi ja lähettäisi jarrutussäteilyä, kuten röntgenputkessa tapahtuu.
Elektronisieppauksessa ei ole kyse elektronin jarruuntumisesta kuten röntgenputkessa. Elektronisieppauksessa elektroni siirtyy elektroniverhosta ytimeen. Elektronin tilalle syntyy tyhjä paikka, joka täyttyy ylemmältä tasolta tulevalla elektronilla. Tasojen välinen energiaero emittoituu atomista ja havaitaan ominaissäteilyn röntgenfotoni. Jarrutussäteilyä ei synny, koska tässä tilanteessa ei ole aineeseen suurella nopeudella törmäävää elektronia, joka törmätessään hidastuisi ja lähettäisi jarrutussäteilyä, kuten röntgenputkessa tapahtuu.
9-13
a)
b) 
c)
d)