SYMBOLISMI

Symbolismi

* Symbolismi korosti taiteen itsenäistä luonnetta.

* Impressionismin myötä tavoiteltiin ainoastaan ohikiitävien vaikutelmien välähdyksiä ja tästä symbolistit omaksuivat loogisen päätelmän: luontoa ei voi pitää taiteen mallina, koska lukemattomat optiset ja psyykkiset tekijät aina muuttavat luonnon mielikuviksi.

--> Taide oli siis väistämättä sisäistä havaintoa, puhtaasti mentaalinen prosessi.

* Kun väri ja muoto eivät perustuneet luonnonhavaintoon vaan ensisijaisesti taiteilijan omiin mielikuviin ja mielentiloihin, taidetta haluttiinkin tehdä vain taiteen vuoksi ilman moraalista, hengellistä tai poliittista tarkoitusta.

Paul Ranson

Kristus ja Buddha, n. 1890, öljy.

Ransonista puhuttaessa voidaan sanoa hänen tyylisuuntansa olleen "runollis-symbolistinen". Hän etsiytyi mielellään keskiaikaisten legendojen, eksoottisten paratiisinäkymien tai idän uskontojen maailmaan.

Odilon Redon

Woman with Flowers, Kukkien ympäröimä nainen, 1903, pastellityö.

Naiset Redonin taiteessa ovat salaperäisiä, luoksepääsemättömiä, arvoituksellisia. Koska kasvot on usein maalattu profiilikuvana, ne eivät taysin avaudu ja paljastu.
Jugend -tyylin ja japanilaisen taiteen vaikutus näkyy parhaiten Redonin naisaiheisissa töissä ja kukka-asetelmissa. Yhdistämällä värihehkuiset kukat ja melankolisen, ajatuksiinsa vaipuneen naisprofiilin taiteilija luo harmonisen kauneuden ilmapiirin.

Gustav Klimt

1861-1918, itävaltalainen taiteilija

Danae, 1907-1908, Öljy, Wurthle Gallery, Wien, Itävalta

Eräs kirjailija luonnehti, että Klimtin taiteessa "oli jotain yhteistä niin ajattelun, unen kuin runoudenkin kanssa - se tarjoaa mielihyvää sekä silmälle että sielulle".