Hyvinvointia vahvistava osaaminen
Näin muutama päivä sitten sosiaalisessa mediassa videon, jossa yläkoululaisen vanhempi valitti siitä, kuinka paljon opettajat laittavat vanhemmille negatiivisia Wilma viestejä eivätkä itse tee oppilaiden huonolle käytökselle mitään. Vanhemmasta tuntui, että Wilma merkintöjä laittava opettaja sysää kaiken vastuun vanhemmalle eikä opettajalla ole mitään auktoriteettiä, kun ei saa oppilasta käyttäytymään. Video herätti minussa paljon tunteita; ensin vihaa, sitten hämmennystä ja viimeisenä kommentteja lukiessani turhautumista. Opettajien jaksaminen ja työhyvinvointi on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuosina ja herättänyt mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Opettajien työnkuva on opettamisen sijaan kaikkea muuta kasvatustyötä ja tulipalojen sammuttelua. Videon vanhempi ei sitä varmasti ymmärrä, mutta opettajat tekevät kaikkensa kitkeäkseen koulussa tapahtuvaa häiriökäyttäytymistä, vaikka se veisikin aikaa siitä, mihin opettajat on koulutettu: opettamiselta. Opettajat eivät laita Wilma merkintöjä kiusatakseen, vaan sen vuoksi, että asioista voisi keskustella myös kotona, jotta asiaan puuttuminen olisi samansuuntaista niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Oppilaiden lisääntynyt pahoinvointi ja häiriökäyttäytyminen sekä vanhempien kanssa viestiminen ja yhteisymmärryksen löytäminen ovat molemmat asioita, jotka lisäävät opettajien kuormitusta työssään.
Lerkkanen ym. (2020) tutkimuksen tulokset osoittavat, että joka kolmas opettaja kokee työssään stressiä melko paljon tai paljon. Tutkimukseen osallistuvat opettajat kertoivat työn kuormittaviksi tekijöiksi liian suuren työmäärän, tukea tarvitsevien oppilaiden tukemisen ilman tarvittavia taitoja ja tukea, töiden kasautumisen sekä opetuksen ulkopuoliset työtehtävät. (Lerkkanen, ym. 2020). Opettajien kasvava työmäärä, mutta samana pysyvät työtunnit puskevat opettajia jatkamaan töitä kotona vapaa-ajalla, jotta kaiken saisi tehtyä. Opettajien työhyvinvoinnin ja jaksamisen vuoksi olisi tärkeää, että opettaja pystyisi rajaamaan työaikaansa niin, että myös vapaa-ajalle ja palautumiselle jää aikaa. Opettajan opetuksen ulkopuolinen työ on kuitenkin sellaista, että sitä pystyy tekemään milloin vain missä vain, jolloin monet opettajat esimerkiksi tarkistavat kokeita, tekevät materiaaleja ja kommunikoivat vanhempien kanssa työpäivän ulkopuolella.
Opettajien hyvinvointi heijastuu oppilaiden hyvinvointiin ja sama toisin päin. Koulussa hyvinvointi on siis yhteinen asia. OAJ:n nettisivujen mukaan on tärkeää, että kouluissa esihenkilö johtaa hyvinvointityötä ja säätelee selkeät menettelytavat siihen, kuinka hyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään työpaikalla (OAJ, ei pvm.). Jos hyvinvointia edistävä työ ei lähde koulun johdosta, on yksittäisten opettajien hankala lähteä ajamaan asiaa yksin. Kouluissa tulisi olla yhteiset linjaukset hyvinvoinnin edistämiseen.
Hyvinvoinnista tulee puhua koulussa myös oppilaille. Avoin puhe hyvinvoinnista ja sen edistämisestä antaa oppilaille mahdollisuuden tunnustella omaa hyvinvointiaan ja todenmukaisen tiedon avulla kehittää sitä. Hyvinvoinnin pitäisi olla liitettynä jokaiseen arkipäivään ja oppituntiin. Jokaisella oppitunnilla opettajan tulisi havainnoida oppilaiden osaamista ja jaksamista, jotta jokaisella oppilaalla olisi mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia ja kavattaa itsevarmuuttaan taitavana opiskelijana. Oppilaiden innostus ja motivaatio on isossa osassa ylläpitämässä heidän hyvinvointiaan koulussa. kun innostusta ja motivaatiota saadaan ylläpidettyä edes pienin hetkin jokaisen oppiaineen tunnilla, vältytään tilanteelta, jossa oppilaat muodostavat mielessään inhokkiaineita, joiden tunneille on ikävä mennä. Hyvinvointitietoisuutta voi lisätä kouluihin myös monialaisilla oppimiskokonaisuuksilla ja teemaviikoilla, jotka käsittelevät erityisesti hyvinvointia. Näillä viikoilla oppilaiden ja opettajien huomiota saadaan kiinnitettyä erityisesti hyvinvointiin, sillä kouluarjessa se saattaa välillä unohtua muun työn alle.
Lähteet:
Lerkkanen, M., Pakarinen, E., Messala, M., Penttinen, V., Aulén, A., & Jõgi, A. (2020). Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogisen työn laatuun.
OAJ. ei pvm. Työhyvinvointi. https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/tyohyvinvointi/ Luettu 8.5.2025
Lerkkanen ym. (2020) tutkimuksen tulokset osoittavat, että joka kolmas opettaja kokee työssään stressiä melko paljon tai paljon. Tutkimukseen osallistuvat opettajat kertoivat työn kuormittaviksi tekijöiksi liian suuren työmäärän, tukea tarvitsevien oppilaiden tukemisen ilman tarvittavia taitoja ja tukea, töiden kasautumisen sekä opetuksen ulkopuoliset työtehtävät. (Lerkkanen, ym. 2020). Opettajien kasvava työmäärä, mutta samana pysyvät työtunnit puskevat opettajia jatkamaan töitä kotona vapaa-ajalla, jotta kaiken saisi tehtyä. Opettajien työhyvinvoinnin ja jaksamisen vuoksi olisi tärkeää, että opettaja pystyisi rajaamaan työaikaansa niin, että myös vapaa-ajalle ja palautumiselle jää aikaa. Opettajan opetuksen ulkopuolinen työ on kuitenkin sellaista, että sitä pystyy tekemään milloin vain missä vain, jolloin monet opettajat esimerkiksi tarkistavat kokeita, tekevät materiaaleja ja kommunikoivat vanhempien kanssa työpäivän ulkopuolella.
Opettajien hyvinvointi heijastuu oppilaiden hyvinvointiin ja sama toisin päin. Koulussa hyvinvointi on siis yhteinen asia. OAJ:n nettisivujen mukaan on tärkeää, että kouluissa esihenkilö johtaa hyvinvointityötä ja säätelee selkeät menettelytavat siihen, kuinka hyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään työpaikalla (OAJ, ei pvm.). Jos hyvinvointia edistävä työ ei lähde koulun johdosta, on yksittäisten opettajien hankala lähteä ajamaan asiaa yksin. Kouluissa tulisi olla yhteiset linjaukset hyvinvoinnin edistämiseen.
Hyvinvoinnista tulee puhua koulussa myös oppilaille. Avoin puhe hyvinvoinnista ja sen edistämisestä antaa oppilaille mahdollisuuden tunnustella omaa hyvinvointiaan ja todenmukaisen tiedon avulla kehittää sitä. Hyvinvoinnin pitäisi olla liitettynä jokaiseen arkipäivään ja oppituntiin. Jokaisella oppitunnilla opettajan tulisi havainnoida oppilaiden osaamista ja jaksamista, jotta jokaisella oppilaalla olisi mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia ja kavattaa itsevarmuuttaan taitavana opiskelijana. Oppilaiden innostus ja motivaatio on isossa osassa ylläpitämässä heidän hyvinvointiaan koulussa. kun innostusta ja motivaatiota saadaan ylläpidettyä edes pienin hetkin jokaisen oppiaineen tunnilla, vältytään tilanteelta, jossa oppilaat muodostavat mielessään inhokkiaineita, joiden tunneille on ikävä mennä. Hyvinvointitietoisuutta voi lisätä kouluihin myös monialaisilla oppimiskokonaisuuksilla ja teemaviikoilla, jotka käsittelevät erityisesti hyvinvointia. Näillä viikoilla oppilaiden ja opettajien huomiota saadaan kiinnitettyä erityisesti hyvinvointiin, sillä kouluarjessa se saattaa välillä unohtua muun työn alle.
Lähteet:
Lerkkanen, M., Pakarinen, E., Messala, M., Penttinen, V., Aulén, A., & Jõgi, A. (2020). Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogisen työn laatuun.
OAJ. ei pvm. Työhyvinvointi. https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/tyohyvinvointi/ Luettu 8.5.2025
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin