Makedonian nousu

Peloponnesolaissotien jälkeenkin kreikkalaiset kaupunkivaltiot pysyivät eripuraisina. Persia tuki vuorotellen eri kaupunkivaltioita ja piti näin Kreikan hajanaisena. Sparta ja Theba olivat vahvimmat valtiot.

Persian valtakunnan hajoaminen antoi Makedonialle mahdollisuuden nousta valta-asemaan. Kuningas Filippos II alisti Kreikan valtiot ja perusti Korintin liiton v. 338 eKr. Filippos II poika Aleksanteri Suuri toteutti isänsä haaveen ja kukisti Persian. Sotaretki Persiaa vastaan toteutui vuosina 334-323 eKr.

Aleksanteri kuoli vain 32-vuotiaana ja hänen valtava valtakuntansa hajosi kolmeen osaan. Niitä hallitsivat antigonidit Makedoniassa, ptolemaiokset Egyptissä ja seleukidit idässä. Näistä käytetään nimitystä hellenistiset kuningaskunnat.

Hellenismi

Aikakautta vuosina 323-30 eKr. kutsutaan hellenismiksi. Klassisen Kreikan kulttuuria ylläpidettiin ja kehitettiin. Vallitsi voimatasapaino ja se loi taloudellisen vaurauden perustan. Tärkeimmät kauppatavarat Välimerellä olivat vilja, papyrus, pellava sekä ylellisyystavarat kuten silkki, kulta ja norsunluu. Orjakauppa kukoisti Välimeren alueella.

Aleksandria (erityisesti Egyptin rannikolla; samannimisiä kaupunkeja oli useita), Syrakusa, Rhodos ja Korintti olivat talouden keskuksia. Taiteen keskuksia olivat myös Pergamon ja Antiokia. Uusia uskontoja saapui idästä; erityisesti Serapis ja mysteeriuskonnot.