Lue kappaleet 8-10 ja tee seuraavat tehtävät?

1. Mitä tarkoittaa politiikka?

Toimintaa, jossa ihmisyhteisöt säilyttävät, muodostavat ja muuttavat sääntöjä, joiden alaisuudessa yhteisö elää.

2. Mikä tarkoittaa feminismi?

Feminismillä tarkoitetaan sukupuolten tasa-arvoa kannattavaa ajattelua. Koska naisen asema oli pitkään alisteinen miesten päätäntävaltaan on feminismi käytännössä tarkoittanut naisen aseman parantamista. Viime vuosikymmeninä feminististä liikettä on kritisoitu miehenä olemiseen liittyvien ongelmien unohtamisesta ja sukupuolten epätasa-arvon näkemisestä ainoastaan naisten ongelmana. Lisäksi monien mielestä sukupuolten tasa-arvo on jo toteutunut, minkä takia feminististä liikettä ei enää heidän mielestään tarvita. Tällainen ajattelu on yleisempää oikeiston keskuudessa, kun taas vasemmiston keskuudessa feminismin korostaminen on yleisempää.

3. Tarkastale sivuilla 83-84 esiteltyä luetteloa suomalaisia jakavista arvoihin liittyvistä "kysymyksistä". Valitse kolme itsellesi tärkeää tärkeää "kysymystä" eli politiikan osa-aluetta ja laadi oma perusteltu mielipiteesi näihin kolmeen politiikan osa-alueeseen liittyen.


Mielipidetehtävä. Yleisesti voidaan todeta, että politiikan osa-aluueet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Esimerkiksi ympäristöpolitiikkaa tai aluepolitiikkaa ei voi irroittaa talouspolitiikkasta.

4. Miten ja miksi miksi korkeakoulutettujen ja ei-korkeakoulutettujen keskimääräinen suhtautuminen kansainvälistymiseen eroaa toisistaan?

Korkeasti koulutetut suhtautuvat kansainvälistymiseen myönteisemmin, koska se ei yleensä uhkaa heidän työpaikkojaan vaan tuo heille pikemminkin uusia mahdollisuuksia. Korkekoulutetut matkustelevat enemmän ja ovat kielitaitoisempia, mikä voi heijastua heidän näkemyksiinsä.

Ilman korkeakoulututkintoa olevat suhtautuvat kansainvälistymiseen kriittisemmin, koska sen seurauksena työpaikkoja on siirtynyt ulkomaille. Lisäksi ei-korkeakoulutetut pelkäävät maahanmuuttajien kilpailevan heidän kanssaan samoista työpaikoista. (Toisaalta näin on usein myös korkeakoulutettujen tapauksessa, koska ulkomailta palkataan Suomeen paljon korkeastikoulutetuta työvoimaa) 

5. Miten arvoliberaalien ja arvokonservatiivien arvot eroavat toisistaan?

Arvokonservatiivit kannattavat perinteisiä arvoja, moraalikäsityksiä, kansallisuusaatetta ja ovat usein arvoliberaaleja uskonnollisempia. Yleensä he laittavat talouskasvun ympäristönsuojelun tärkeämpänä. Maahanmuuton rajoittaminen on viime vuosikymmeninä noussut heille keskeiseksi kysymykseksi.

Arvoliberaalit kannattavat yksilönvapautta, suvaitsevaisuutta ja kansainvälisyyttä. 

Useimmilla ihmisillä on sekä arvoliberaaleja että arvokonservatiisia mielipiteitä. Myös monet arvokonservatiivit kannattavat vahvasti yksilönvapautta monissa kysymyksissä. Esimerkiksi koronatoimien vastustaminen oli yleisintä juuri arvokonservatiivien keskuudessa. 

6. Mitkä asiat vähentävät ihmisten halua osallistua politiikkaan?

Asiat voidaan kokea liian monimutkaisina. Moni uskoo, ettei politiikan kautta voi oikeasti vaikuttaa asioihin. Lisäksi moni Suomessa on siinä määrin tyytyväinen elämäänsä, ettei poliitikka kiinnosta, kun kaikki on jo hyvin. (Toisaalta hyväosaiset ovat poliittisesti huono-osaisempia aktiivisempia)

Kappale 9 - Puolueet yhteiskunnassa

7. Määrittele käsite puolue.

Järjestäytynyt ryhmä, joka pyrkii saamaan poliittista valtaa vaaleissa. Puolueen jäseniä yhdistää samansuuntainen arvomaailma.

8. Miten puolueen voi Suomessa perustaa? Mitä oikeuksia puolueella on? Milloin puolue menettää asemansa puolueena?

Puolueen perustamista suunnittelevien pitää kerätä 5000 kannattajakorttia Suomen kansalaisilta. Puolueella pitää olla myös puolueohjelma ja säännöt. Puolue rekisteröidään oikeusministeriön ylläpitämään puoluerekisteriin. 

Puolueella on oikeus asettaa edustajia vaaleissa. Tosin presidentivaaleissa oikeus on vain niillä puoluella, joiden edustajia on valittu eduskuntaan edellisissä eduskuntavaaleissa. 

Puolue poistetaan puoluerekisteristä ja se menettää oikeuden asettaa ehdokkaita, jos se ei saa kansanedustajia kaksissa peräkkäisessä eduskuntavaaleissa.

9. Miten puolueet rahoittavat toimintansa?

Eduskuntaan valitut tai yli 2% valtakunnallisesti ääniä saaneet puolueet saavat valtiolta puoluetukea. Puolueen jäsenet maksavat jäsenmaksua ja puolue voi saada myös lahjoituksia kannattajiltaan. Puoueiden nuorisojärjestöjä tuetaan veikkausvaroin.

10. Miten Suomen puoluejärjestelmä muuttui 2010-luvulla?

Perussuomalaiset nousivat perinteisen kolmen suuren puolueen rinnalle suureksi puolueeksi. 

11. Etsi netistä vuoden 2023 eduskuntavaalien tulos. Pitääkö kirjan väite viidestä keskikokoisesta puolueesta mielestäsi paikkansa?

Ei pidä. Vuoden 2023 vaaleissa tuloksissa erottui kolmen suuren puolueen ryhmä, kun Kokoomus, Perussuomalaiset ja SDP saivat kaikki noin 20 % äänistä. Keskikokoinen puolue oli lähinnä Keskusta 11,3 prosentin kannatuksellaan. Muut puolueet voidaan tuloksen perustella luokitella pieniksi puolueiksi, koska niiden kannatus oli alle 20 prosenttia.


12. Miten eri puolueiden kannattajat eroavat toisistaan? (s. 98-100)

Ihmiset äänestävät puolueita, joiden katsovat ajavan heidän etuaan ja/tai, jotka edustavat samanlaisia arvoja kuin heillä on. Lähes kaikissa väestöryhmissä (esim. ammatin, koulutuksen, tulotason, iän tai asuinpaikan mukaan määriteltynä) äänestetään kaikkia puolueita, mutta tietyt puolueet ovat suositumpia tiettyjen väestöryhmien keskuudessa.

Vasemmistoliitto: Perinteisesti työväestö, nykyään paljon kaupunkilaisia "punavihreitä, suosittu mm. kultuurialoilla

SDP: Työväestä, alemmat toimihenkilöt, paljon eläkeläiskannattajia osittain johtuen kannattajakunnan ikääntymisestä.

Vihreät: Korkeasti koulutetut kaupunkilaiset, kannattajakunta nuorekas ja naisvaltainen

Suomen Keskusta: Maaseudun asukkaat, Itä- ja Pohjois-Suomi ja Pohjanmaa vahvinta kannatusaluetta, lestadiolaiset

Ruotsalainen kansanpuolue: Ruotsinkielinen väestö

Kristillisdemokraatit: Uskonnolliset konservatiivit, herätysliikkeisiin ja pieniin kristillisiin yhteisöihin kuuluvat (pl. lestadiolaiset)

Kokoomus: Yrittäjät ja ns. koulutettu keskiluokka, johtavassa asemassa olevat

Perussuomalaiset: Työväestö ja yrittäjät, ammattillinen tutkinnon suorittaneet, miesvaltainen, tasainen kannatus ympäri maan


13. Mitkä ovat populismille tyypillisiä piirteitä? (s.101)

Populismitarkoittaa kansan yleistä mielipidettä myötäilevää politikkaa. Populisit yksinkertaistavat monimutkaisia asioita ja korostavat "tavallisen" kansan ja eliitin vastakkaisuutta.

Oikeistopopulismi on luonteeltaan kansallismielistä ja konservatiivista, mutta yksilönvapautta korostavaa. He vastustavat maahanmuuttoa eritysesti länsimaiden ulkopuolelta sekä kansainvälisyyttä, Euroopassa Euroopan unionia. 

Latinalaisessa Amerikassa suosittu vasemmistopopulismi vastustaa erityisesti taloudellista eliittiä ja esittää yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin asioihin.


14. Mitä tarkoittaa konsensus?

Konsensus yhteisymmärrykseen tähtäävää politikkaa ja myös tilannetta, jossa tämä yhteisymmärrys on saavutettu.

Esimerkiksi meneilllään olevassa Nato-jäsenyyshankkeesta vallitsee laaja konsensus suomalaisessa poliittisessa kentässä. (Kylmän sodan aikana puolueettomuuspolitiikasta vallitsi konsensus) 

Kappale 10 - Yhteiskunnalliset ryhmät vaikuttajina

15. Minkälaisia painostusryhmiä yhteiskunnassa on?

* Potentiaalinen painostusryhmä eli sellainen, jolla on jokin etu ajettavanaan, mutta joka on asiassa passiviinen. Jokin muutos tilantessa voi aktivoida tällaisen "piilossa" olevan ryhmän.

*Organisaatiot, jotka on perustettu muuta kuin yhteiskunnallista vaikuttamista varten, mutta jotka pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon.

* Etujärjestöt. Esimerkiksi työntekijöiden etua ajavat ammattiliitot ja työnantajan etua ajavat työnantajajärjestöt, myös opiskelijajärjestöt 

*Aattelliset eturyhmät, jotka on perustettu ajamaan muutoksia yhteiskuntaan, esim. ympäristöjärjestöt tai autoilijoiden järjestöt.

16. Mitä tarkoittaa tupo? Mitä siinä sovitaan ja keiden kesken?

Tupo tarkoittaa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Siinä ammattiliitot ja työnantajaliitot (työmarkkinajärjestöt) sopivat yleisen palkankorotustason ja siihen tulevat alakohtaiset poikkeamat. Hallitus on mukana neuvotteluissa ja voi tukea ratkaisua esimerkiksi palkansaajien ostovoimaa tai yritysten kannattavuutta lisäävin veroalennuksin.

16. Mitä tehtäviä on ammattiliitoilla?

Ammattiliiton tärkein tehtävä on sopia edustamansa ammattiryhmän tai alan työntekijöiden työehtosopimus, jossa määritellään heidän palkkojen minimitasot, palkaan liittyvät erilaiset lisät (kokemuslisä, työaikaan liittyvät lisät, lomarahat jne.) sekä muut työehdot kuten työaikajärjestelyt. Ammattiliitot myös edustavat jäseniään erilaisissa ongelmatilanteissa (esim. irtisanomiset, palkan maksun ongelmat jne.) Ammattiliittojen työttömyyskassan jäsenyys oikeuttaa ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, joka on tasoltaan Kelan maksamaa päivärahaa huomattavasti korkeampi. 

17. Minkälaiset suhteet eri puolueilla on eri työmarkkinajärjestöihin?

Ns. duunariliittoja (esim. teollisuusliitto, paperiliitto, Pam) edustava Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö on läheisissä väleissä perinteisten vasemmistolaisten työväenpuolueiden eli Sosiaalidemokraattien ja Vasemmistoliiton kanssa. Näistä SDP on ammattiliitoille tärkeämpi, sen kannattaprofiilin ja vaikutusvallan takia.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK: jäsenjärjestöistä osalla perinteisesti ollut hyvä suhde vasemmistoon osalla Kokoomukseen.

Korkeakoulutettuja (erit. yliopiston käyneiden) ammattiliittoja edustava Akava on läheinen Kokoomuksen kanssa

Työnantaja- ja yrittäjäetujärjestöt kuten Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Suomen yrittäjät on läheisissä siteissä Kokoomuksen ja yrittäjäjärjestöt myös Keskustan kanssa.

Maa- ja metsätalousyrittäjiä edustava MTK on läheinen Keskustan kanssa.


18. Mitä tarkoittaa järjestäytymisaste?

Sitä kuinka iso osa tietyn alan palkansaajista (työntekijät) kuuluu alan ammattiliittoon. Myös kokonaisen maan työntekijöiden (palkansaajien) ammattiliittoon kuulumisaste.