Eräänä aamuna metsähiiri herää taas kodasta ja päättää lähteä retkelle. On kylmä, joten Metsähiiri pukee ulkohousut päähänsä.

Metsähiiri lähtee kävelemään kodalta polkua kohti metsänreunassa olevaa isoa kiveä. Jostain kuuluu ääntä. Mitä kummaa se on? Se on ukkonen!

Tuulee kovasti ja puusta lentää uimarengas. Metsähiiri peuhaa lehdissä ja menee niiden alle piiloon.

Metsähiiri jatkaa matkaansa. Ukko putoaa hiiren nenälle. Alkaa sataa. Metsähiiri juoksee kiireesti läheiseen majaan piiloon. Majassa tuoksuu uimahalli. Jokuhan on ollut jo täällä retkellä! Ehkä se oli Urho.

Kohta Metsähiiri kurkistaa ulos: ”Joko sade on loppunut?” Ei sada enää, joten Metsähiiri jatkaa taas matkaansa ja lähtee juoksemaan kiireesti takaisin kohti kotaa.

Sisällä Metsähiiri heittää pois uunin. Kodassa on pimeää eikä Metsähiiri näe kunnolla. Se kurkottaa kohti hyllyä ja löytää sieltä ulko-oven. Pitkällisen kurkottelun jälkeen hyllyltä löytyi myös uima-allas ja Metsähiiri pääsi viimein syömään. Olipa upeaa ruokaa!

Sitten Metsähiiri käpertyy kylläisenä ja tyytyväisenä kodan nurkkaan ja nukahtaa  uni-päivän jälkeen.
Hyvää yötä!