1. n. 1600-1750
2. Soitinmusiikista tuli tärkeää ja musiikista tuli koristeellisempaa ja monimutkaisempaa kuin aikaisemmin.
3. Barokin aikakauden katsotaan loppuneen Bachin kuolemaan

1600-luvulta alkavaa klassisen musiikin historian jaksoa kutsutaan barokiksi. Sana barokki oli alunperin pilkkanimi sille, tyylille joka rakennustaiteessa, pukeutumisessa ja musiikissa vallitsi. Barokki-sana viittaa “epämuodostuneeseen helmeen” ja siis säännöistä poikkeamiseen. Barokin aikaisista kuvataiteilijoista historiaan jäi elämään monia, mutta erityisesti hollantilaista Rembrandtia pidetään yhä yhtenä suurimmista taidemaalareista koskaan.

Hyvin tärkeä piirre barokkimusiikissa on kontrastien luominen eli vastakohtaisuuksien ja vaihteluiden suuri määrä. Myös koristekuviot olivat barokissa tärkeitä. Samalla kun musiikkia koristeltiin vaativin kuvioin, myös solistien rooli tuli suuremmaksi: musiikin esittämiseen tarvittiin todella taitava soittaja tai laulaja.
Barokkimusiikille tyypillinen soitin on Cembalo. Cembalo on pianon edeltäjä – kosketinsoitin, jonka ääni on helppo tunnistaa. (KUUNTELE)

Barokin aikaan kirkkomusiikin ja hovien musiikkitarjonnan oheen syntyivät oopperat ja musiikkinäytelmät. Barokkimusiikissa tunteet ja niiden ilmaisu saivat suuren sijan. Solistien esiinnousu mahdollisti tarinan kerronnan. Tarinaa kerrottiin myös puhelaulun eli resitatiivien avulla. Nykyisin puhelauluksi voisi sanoa räp-laulua!

Oopperoiden juonet olivat hyvin tunteita herättäviä, vähän kuin nykyiset televisiosarjat: niissä rakastuttiin, juoniteltiin, riideltiin ja lopulta usein murhattiin. Katolisen kirkon vaatimuksesta oopperoita ei saanut esittää kirkkopyhien aikaan, joten niiden aikana esitettiin oratorioita. Pääsiäis- ja jouluoratoriot olivat siten toinen draamallisen eli näytelmällisen musiikin muoto.

Barokkimusiikin tärkein säveltäjä on Johann Sebastian Bach, joka kehitteli barokkimusiikin huippuunsa ja jonka kuolemaan koko barokin katsotaan loppuneen.