OPS-työ LIISI: Kulttuurinen moninaisuus ja liikunta koulussa
Tervetuloa liikunta ja monikulttuurisuus sivullemme
Hei!
Olemme Tiina, Oona ja Mervi Jyväskylän yliopistosta ja
suoritamme Opettajankoulutuslaitoksen tarjoamaa liikunnan
perusopintojen kokonaisuutta. Tällä sivulla käsittelemme
liikuntaa ja monikulttuurisuutta, joista kokoamme käytäntöön
sovellettavaa integroivaa kokonaisuutta kurssiimme OLIP1040 Liikunnanopettajuuden asiantuntijuus - liittyen. Sivuillamme
pohdimme ja käsittelemme kulttuurisen moninaisuuden tärkeyttä
koulun liikunnan opetuksessa ja annamme sinulle
käytännönläheisiä vinkkejä ja materiaalia opetuskäyttöön peruskoulussa. Työ on tehty ajatellen lähinnä alakoulua, mutta materiaalia voi soveltaa myös yläkoulun käyttöön.
Sivuillamme pääset navigoimaan seuraavasti: etusivulta löydät
ryhmämme pohdintaa aiheesta lähteiden taustavalossa sekä omia
ajatuksiamme. Sivupalkista löytyy alasivu materiaaleihin sekä
linkkipankki lähteistämme.
Kiitos mielenkiinnosta sivustoamme kohtaan,
nauti kokoamistamme materiaaleista!
Olemme Tiina, Oona ja Mervi Jyväskylän yliopistosta ja
suoritamme Opettajankoulutuslaitoksen tarjoamaa liikunnan
perusopintojen kokonaisuutta. Tällä sivulla käsittelemme
liikuntaa ja monikulttuurisuutta, joista kokoamme käytäntöön
sovellettavaa integroivaa kokonaisuutta kurssiimme OLIP1040 Liikunnanopettajuuden asiantuntijuus - liittyen. Sivuillamme
pohdimme ja käsittelemme kulttuurisen moninaisuuden tärkeyttä
koulun liikunnan opetuksessa ja annamme sinulle
käytännönläheisiä vinkkejä ja materiaalia opetuskäyttöön peruskoulussa. Työ on tehty ajatellen lähinnä alakoulua, mutta materiaalia voi soveltaa myös yläkoulun käyttöön.
Sivuillamme pääset navigoimaan seuraavasti: etusivulta löydät
ryhmämme pohdintaa aiheesta lähteiden taustavalossa sekä omia
ajatuksiamme. Sivupalkista löytyy alasivu materiaaleihin sekä
linkkipankki lähteistämme.
Kiitos mielenkiinnosta sivustoamme kohtaan,
nauti kokoamistamme materiaaleista!
Monikulttuurisuuden määrittelyä
Jotta voidaan puhua monikulttuurisuudesta ja kulttuurien moninaisuudesta
liikuntatunneilla ja siitä miten näitä asioita voidaan opettaa liikunnan avulla,
pitää käsitteet ensin määritellä.
Monikulttuurisuudella viitataan usein siihen, että erilaisia kulttuureja ja
alakulttuureja elää rinnakkain samassa yhteiskunnassa. Tässä ei vielä välttämättä
oteta kantaa kulttuurien välisiin suhteisiin, vaan todetaan, että erilaisia
kulttuureja on olemassa. Monikulttuurisuus ei ole Suomessa uusi asia, mutta siitä
on alettu puhua enenevissä määrin 1990-luvulla maahanmuuton lisääntyessä. Moni-
kulttuurisuudella voidaan viitata myös yhden yksittäisen ihmisen useampaan
kulttuuriin, joihin hän kuuluu.
Toinen käsite, jota käytetään monikulttuurisuuden rinnalla, on interkulttuurisuus.
Käsite kuvaa tilannetta, jossa vähemmistöjen ja valtaväestön vuorovaikutus on
aktiivista ja myöteistä. Tällaisessa tilanteessa enemmistö oppii kunnioittamaan
erilaisuutta ja elämään monikulttuurisessa yhteiskunnassa kun taas vähemmistöt
oppivat toimintatapoja pärjätäkseen enemmistökulttuurissa. Tilanne rakentuu siis
dialogille kulttuurien välillä ja toisilta oppimiseen. Mikäli interkulttuurisuutta ei
tapahdu, tilanne passivoituu vain erilaisuuden sietämiseen ja kumpikaan ei opi
toisiltaan. Interkulttuurisessa tilanteessa kumpikin kulttuuri tai niiden edustajien
ajattelu muuttuu ja todellinen ymmärrys kulttuurien välillä on mahdollista.
Kolmas käsite, kulttuurinen moninaisuus, tarkoittaa yhdenvertaisuutta eri kulttuurien
välillä, vaikka tavat, tottumukset ja perinteet ovatkin erilaisia. Mikään kulttuuri ei ole
siis toista huonompi. Unescon kulttuurista moninaisuutta koskevassa yleismaallisessa
julistuksessa todetaan, että kulttuurinen moninaisuus on ihmiskunnalle yhtä
välttämätöntä kuin luonnon moninaisuus luonnolle. Kulttuurien moninaisuuden
käsite voidaan kansallisuuden lisäksi liittää esimerkiksi sukupuoleen, etnisyyteen,
uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen.
Lähteet: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20160418/urn_nbn_fi_uef-20160418.pdf , http://www.vink.helsinki.fi/files/Theoria_monikult.html
liikuntatunneilla ja siitä miten näitä asioita voidaan opettaa liikunnan avulla,
pitää käsitteet ensin määritellä.
Monikulttuurisuudella viitataan usein siihen, että erilaisia kulttuureja ja
alakulttuureja elää rinnakkain samassa yhteiskunnassa. Tässä ei vielä välttämättä
oteta kantaa kulttuurien välisiin suhteisiin, vaan todetaan, että erilaisia
kulttuureja on olemassa. Monikulttuurisuus ei ole Suomessa uusi asia, mutta siitä
on alettu puhua enenevissä määrin 1990-luvulla maahanmuuton lisääntyessä. Moni-
kulttuurisuudella voidaan viitata myös yhden yksittäisen ihmisen useampaan
kulttuuriin, joihin hän kuuluu.
Toinen käsite, jota käytetään monikulttuurisuuden rinnalla, on interkulttuurisuus.
Käsite kuvaa tilannetta, jossa vähemmistöjen ja valtaväestön vuorovaikutus on
aktiivista ja myöteistä. Tällaisessa tilanteessa enemmistö oppii kunnioittamaan
erilaisuutta ja elämään monikulttuurisessa yhteiskunnassa kun taas vähemmistöt
oppivat toimintatapoja pärjätäkseen enemmistökulttuurissa. Tilanne rakentuu siis
dialogille kulttuurien välillä ja toisilta oppimiseen. Mikäli interkulttuurisuutta ei
tapahdu, tilanne passivoituu vain erilaisuuden sietämiseen ja kumpikaan ei opi
toisiltaan. Interkulttuurisessa tilanteessa kumpikin kulttuuri tai niiden edustajien
ajattelu muuttuu ja todellinen ymmärrys kulttuurien välillä on mahdollista.
Kolmas käsite, kulttuurinen moninaisuus, tarkoittaa yhdenvertaisuutta eri kulttuurien
välillä, vaikka tavat, tottumukset ja perinteet ovatkin erilaisia. Mikään kulttuuri ei ole
siis toista huonompi. Unescon kulttuurista moninaisuutta koskevassa yleismaallisessa
julistuksessa todetaan, että kulttuurinen moninaisuus on ihmiskunnalle yhtä
välttämätöntä kuin luonnon moninaisuus luonnolle. Kulttuurien moninaisuuden
käsite voidaan kansallisuuden lisäksi liittää esimerkiksi sukupuoleen, etnisyyteen,
uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen.
Lähteet: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20160418/urn_nbn_fi_uef-20160418.pdf , http://www.vink.helsinki.fi/files/Theoria_monikult.html
Aiheemme opetussuunnitelman valossa
Monikulttuurisuus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan monikulttuurisuus sekä kulttuurinen osaaminen useammassakin eri yhteydessä. Pääasiallisesti monikulttuurisuus
näkyy ja sitä on käsitelty opetussuunnitelman perusopetuksen arvoperustassa. Muissa sisältöalueissa se mainitaan myös muun muassa laaja-alaisissa osaamistavoitteissa, kieleen ja kulttuuriin liittyvissä tavoitteissa ja periaatteissa sekä useimmissa oppiaineissa ainakin pienenä sivuhuomiona. Monikulttuurinen näkökulma on huomioitu myös liikunnan oppiaineessa.
Perusopetuksen arvoperusta
Perusopetuksen arvoperusta on määritelty opetussuunnitelmassa, ja sen pääpiirteet
pohjautuvat lapsuuden itsearvoiseen merkitykseen, oppilaiden ainutlaatuisuuteen ja
laajaan yhdenvertaisuuteen. Oppilailla on yhtäläinen oikeus hyvään opetukseen ja
kokonaisvaltaiseen kasvuun kannustuksen ja yksilöllisen tuen myötä. Oppilaat tulee
huomioida täysivaltaisina yhteisön jäseninä, ja tarjota heille kokemus osallisuudesta
yhteisöön kuulumisesta sekä sen kehittämisestä. "Oppiessaan oppilas rakentaa
identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa
maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon
ja eri kulttuureihin.". Tämä näkökulma tulee huomioida tasa-arvon ja laajan
yhdenvertaisuuden periaatteen kautta, ja opetuksen tulee edistää kaikkien oppilaiden
taloudellista, sosiaalista, aueellista ja sukupuolten tasa-arvoa.
Perusopetuksen arvoperusta sisältää myös oman kappaleensa kulttuurisesta
moninaisuudesta rikkautena opetuksessa ja kouluyhteisössä. Kulttuurinen moninaisuus
määritellään ensinnäkin moninaisen suomalaisen kulttuuriperinnön kautta, mutta
oppilaita ohjataan myös rakentamaan kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan.
Opetuksen tulee samanaikaisesti vahvistaa kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta
sekä edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä sekä niiden välillä. Perusopetuksen
kautta eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset voivat kohdata toisensa ja tutustua
eri kulttuurien tapoihin, käytäntöihin sekä katsomuksiin. Oppimista pyritään järjestämään
eri kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen yli luoden mahdollisuuksia aidolle
vuorovaikutukselle ja yhteilöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia
kunnioittavalle maailmankansalaisuudelle. Kulttuurinen moninaisuus ja tasa-arvo
kuuluvat siis kaikille, ei vain maahanmuuttajille tai kantaväestölle.
Laaja-alaiset osaamistavoitteet
Opetussuunnitelman laaja-alainen osaaminen on määritelty tietojen, taitojen, asenteiden
ja tahdon muodostamaksi kokonaisuudeksi. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää
tietoja ja taitoja tilanteen vaatimalla tavalla. Laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien
tavoitteena on tukea oppilaita ihmisenä kasvamisessa sekä edistää demokraattisen
yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Kaikki laaja-
alaisen osaamisen sisällöt nivoutuvat toisiinsa perusopetuksen käytännön toteutuksessa,
eli koulumaailmassa laaja-alaisia sisältöjä on vaikeaa täysin jakaa omiin aihepiireihinsä.
Laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia määritellään opetussuunnitelmassa seitsemän, mutta
selkeimmin monikulttuurisuus ja kulttuurinen osaaminen on määritelty kokonaisuudessa
L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Kaikkien kokonaisuuksien taustalla
on ajatus oppilaiden rohkaisemisesta tunnistaa oma erityislaatuisuus, omat vahvuudet
sekä kehitysmahdollisuudet ja arvostus itseä kohtaan.
Laaja-alaiset osaamistavoitteet: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
Osaamistavoitteen taustana on ajatus oppilaiden kasvusta kulttuurisesti, kielellisesti,
uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninaiseen maailmaan. Toimiminen kulttuurillisesti
monimuotoisessa ympäristössä edellyttää ihmisoikeuksiin ja kunnioitukseen perustuvaa
kulttuurista osaamista, vuorovaikutustaitoja sekä keinoja itseilmaisuun. Perusopetus pyrkii
ohjaamaan oppilaita tunnistamaan kulttuurillisia merkityksiä sekä arvostamaan eri
kulttuureita. Samalla opetus tähtää oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentamisen
tukemiseen.
Opetuksella oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus myönteisenä asiana.
Oppilaat pyritään saamaan tunnistamaan erilaisten kulttuurien, uskontojen ja katsomusten
vaikutuksia yhteiskuntaan sekä arkeen. "Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita
taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja
luomaan kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.".
Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset
Perusopetuksessa oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta on otettava huomioon
ja jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä on tuettava monipuolisesti. Tämä pätee siis
niin kantasuomalaisten että maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuritaustoihin. Oppilaita ohjataan
tuntemaan, ymmärtämään sekä kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista
oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Opetussuunnitelmassa mainitaan myös, että koulutyöhön
voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, mutta sitä ei suoranaisesti vaadita. Opetuksessa tulisi
kuitenkin hyödyntää oppilaiden sekä heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä moni-
kielisyydestä sekä -kulttuurisuudesta.
Kieleen ja kulttuuriin liittyvissä erityiskysymyksissä siis kehotetaan hyödyntämään opetuksessa
oppilaiden sekä heidän huoltajiensa tai yhteisönsä kulttuurista moninaisuutta. Tätä näkökulmaa
tulisi hyödyntää enemmän ja konkreettisemmin opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä, sillä
kielellinen ja kulttuurillinen pääoma voi olla koulun sisällä erittäin kattava. Kouluyhteisöissä voi
olla paljon piileviä voimavaroja, joita opettajien ja koko kouluyhteisön tulisi tunnistaa ja
hyödyntää. Oppilaiden sekä heidän yhteisönsä tietotaidon linkittäminen koulun arkeen ja
oppisisältöihin voi lisätä huomattavasti oppilaiden kiinnittymistä opetukseen sekä osallisuuden
tunnetta koulun toiminnassa. Monikulttuurisuuden laajempi huomioiminen opetuksessa voi
lisätä kulttuurisen ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisääntymistä.
Oppiaineet opetussuunnitelmassa: Liikunta
Oppiaineista erityisesti liikunnassa korostuu oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus, yhteistyö sekä
sosiaalinen aspekti. Liikunta on myös erittäin kokemuksellinen ja vaikuttava oppiaine, jolla on
mahdollisuuksia vaikuttaa oppilaisiin useilla eri tasoilla (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen). Muihin
oppiaineisiin verrattuna liikunnan opetuksen sisällöissä monikulttuurisuus ja tasa-arvo ovat
huomattavasti selkeämmin mainittuna. Tämä voi mahdollisesti johtua siitä, että liikunnan
opetuksen ympäristöt ovat muihin oppimisympäristöihin verrattuna vapaammat ja mahdollistavat
helpommin oppilaiden välittömän kanssakäymisen niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Hyvin
näkyvänä ja kehollisena aineena liikunnalla on mahdollisuus hyvin vaikuttaviin kokemuksiin ja se
saavuttaa paremmin myös kehollisen oppimisen ulottuvuuden.
Liikunnan oppiaineen pääasiallinen tehtävä, sisällöt sekä tavoitteet vuosiluokilla 1-2, 3-6
sekä 7-9
Liikunnan oppiaineen ja opetuksen suurimpana tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin
kaikilla toimintakyvyn eri tasoilla (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen). Vaikka liikunnalla pyritään
vaikuttamaan oppilaisiin paljon fyysisellä osa-alueella ja toiminnassa korostuu kehollisuus sekä
fyysinen aktiivisuus, myös kasvatuksellisuus ja elämykset ovat iso osa opetusta ja sen tavoitteita.
Liikunnan opetuksen tulisi tarjota oppilaille positiivisia kokemuksia liikunnasta sekä yhdessä
tekemisestä. Liikunnan eri osa-alueiden, niin fyysisten, psyykkisten kuin sosiaalistenkin tavoitteiden
saavuttaminen mahdollistuu kannustavan ja hyväksyvän ilmapiirin myötä. Hyvän ilmapiirin ja hyvin
suunnitellun toiminnan avulla oppilaiden on mahdollista kokea onnistumisen kokemuksia, jotka
osaltaan tukevat oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opetussuunnitelman sisällöillä viitataan
paljon oppilaiden sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen etenkin oppilaslähtöisyyden
ja osallisuuden kautta: "Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilas-
lähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella." ja
"Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavat
osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia.".
Kasvatuksellisesti liikunnan avulla pyritään edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja
yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta. Oppilaita ohjataan eettisesti kestävään
toimintaan sekä oppimisilmapiiriin, ja pyritään lisäämään oppilaiden osallisuutta toimintaan.
Oppilaiden osallistamista toimintaan voidaan lisätä antamalla oppilaille mahdollisuus suunnitella
oppituntien sisältöjä sekä toteuttaa niitä. Tärkeimpiä kasvatuksellisia sisältöjä liikunnan avulla
kasvattamisessa ovat toisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, itsensä kehittäminen, tunne-
taidot sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen.
Nämä opetussuunnitelmasta tiivistetyt liikunnan oppiaineen tehtävät, sisällöt sekä tavoitteet kaikki
puoltavat kulttuurisen moninaisuuden lisäämistä koulujen liikunnan opetukseen. Niin maahan-
muuttajien kuin kantasuomalaistenkin kokonaisvaltaisen kasvun ja hyvinvoinnin kannalta tasa-arvon
sekä yhteisöllisyyden huomioiminen opetuksen sisällöissä on tärkeää. Pääasiallisesti liikunnan
opetuksen sisällöt tällä hetkellä painottavat yhä suomalaista kulttuuria kouluissa, joka voi olla myös
tiedostamaton valinta. Tietoisella pohdinnalla ja suunnittelulla opetuksen sisältöjä saataisiin
turvotettua laajemmiksi ja kulttuurisesti moninaisemmiksi, tai ainakin tilanne parantuisi niin, ettei
muun muassa maahanmuuttajaoppilaiden oma kulttuuri jäisi kokonaan huomioimatta. Niinkuin
opetussuunnitelmassa etenkin liikunnan sisältöjen kohdalla paljon painotetaan, on oppilaiden
osallisuus ja oppilaslähtöiset työtavat hyvin tärkeitä. Maahanmuuttajaoppilaiden kotoutuminen
uuteen kulttuuriin voisi olla sujuvampaa, jos heidän oma kulttuurinsa otettaisiin avoimesti huomioon
ja se hyväksyttäisiin osana oppilaan omaa kokemusmaailmaa. Myös kantasuomalaisten tasa-
arvokasvatuksen kannalta monikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen on suuri mahdollisuus työstää
asenne- ja arvomaailmaa eteenpäin.
Suurimpana puutteena opetussuunnitelmassa monikulttuurisuuden osalta on se, että OPS käsittelee
aihetta monikulttuurisuuden eikä kulttuurisen moninaisuuden kannalta. Niinkuin aiemmassa
tekstissämme käsitteitä määrittelimme, monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että ihmiset tiedostavat
useiden kulttuurien olemassaolon ja niitä ilmenee yhteiskunnassa rinnakkain. Ideaalisessa tilanteessa
kuitenkin kouluissa eri kulttuurien välillä vallitsisi yhdenvertaisuus, jolloin voisimme puhua
kulttuurisesta moninaisuudesta eikä vain tiedostettaisi muiden kuin kantaväestön kulttuurin olemassa-
olo.
Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Opetushallitus
Saatavilla: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan monikulttuurisuus sekä kulttuurinen osaaminen useammassakin eri yhteydessä. Pääasiallisesti monikulttuurisuus
näkyy ja sitä on käsitelty opetussuunnitelman perusopetuksen arvoperustassa. Muissa sisältöalueissa se mainitaan myös muun muassa laaja-alaisissa osaamistavoitteissa, kieleen ja kulttuuriin liittyvissä tavoitteissa ja periaatteissa sekä useimmissa oppiaineissa ainakin pienenä sivuhuomiona. Monikulttuurinen näkökulma on huomioitu myös liikunnan oppiaineessa.
Perusopetuksen arvoperusta
Perusopetuksen arvoperusta on määritelty opetussuunnitelmassa, ja sen pääpiirteet
pohjautuvat lapsuuden itsearvoiseen merkitykseen, oppilaiden ainutlaatuisuuteen ja
laajaan yhdenvertaisuuteen. Oppilailla on yhtäläinen oikeus hyvään opetukseen ja
kokonaisvaltaiseen kasvuun kannustuksen ja yksilöllisen tuen myötä. Oppilaat tulee
huomioida täysivaltaisina yhteisön jäseninä, ja tarjota heille kokemus osallisuudesta
yhteisöön kuulumisesta sekä sen kehittämisestä. "Oppiessaan oppilas rakentaa
identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa
maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon
ja eri kulttuureihin.". Tämä näkökulma tulee huomioida tasa-arvon ja laajan
yhdenvertaisuuden periaatteen kautta, ja opetuksen tulee edistää kaikkien oppilaiden
taloudellista, sosiaalista, aueellista ja sukupuolten tasa-arvoa.
Perusopetuksen arvoperusta sisältää myös oman kappaleensa kulttuurisesta
moninaisuudesta rikkautena opetuksessa ja kouluyhteisössä. Kulttuurinen moninaisuus
määritellään ensinnäkin moninaisen suomalaisen kulttuuriperinnön kautta, mutta
oppilaita ohjataan myös rakentamaan kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan.
Opetuksen tulee samanaikaisesti vahvistaa kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta
sekä edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä sekä niiden välillä. Perusopetuksen
kautta eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset voivat kohdata toisensa ja tutustua
eri kulttuurien tapoihin, käytäntöihin sekä katsomuksiin. Oppimista pyritään järjestämään
eri kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen yli luoden mahdollisuuksia aidolle
vuorovaikutukselle ja yhteilöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia
kunnioittavalle maailmankansalaisuudelle. Kulttuurinen moninaisuus ja tasa-arvo
kuuluvat siis kaikille, ei vain maahanmuuttajille tai kantaväestölle.
Laaja-alaiset osaamistavoitteet
Opetussuunnitelman laaja-alainen osaaminen on määritelty tietojen, taitojen, asenteiden
ja tahdon muodostamaksi kokonaisuudeksi. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää
tietoja ja taitoja tilanteen vaatimalla tavalla. Laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien
tavoitteena on tukea oppilaita ihmisenä kasvamisessa sekä edistää demokraattisen
yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Kaikki laaja-
alaisen osaamisen sisällöt nivoutuvat toisiinsa perusopetuksen käytännön toteutuksessa,
eli koulumaailmassa laaja-alaisia sisältöjä on vaikeaa täysin jakaa omiin aihepiireihinsä.
Laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia määritellään opetussuunnitelmassa seitsemän, mutta
selkeimmin monikulttuurisuus ja kulttuurinen osaaminen on määritelty kokonaisuudessa
L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Kaikkien kokonaisuuksien taustalla
on ajatus oppilaiden rohkaisemisesta tunnistaa oma erityislaatuisuus, omat vahvuudet
sekä kehitysmahdollisuudet ja arvostus itseä kohtaan.
Laaja-alaiset osaamistavoitteet: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
Osaamistavoitteen taustana on ajatus oppilaiden kasvusta kulttuurisesti, kielellisesti,
uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninaiseen maailmaan. Toimiminen kulttuurillisesti
monimuotoisessa ympäristössä edellyttää ihmisoikeuksiin ja kunnioitukseen perustuvaa
kulttuurista osaamista, vuorovaikutustaitoja sekä keinoja itseilmaisuun. Perusopetus pyrkii
ohjaamaan oppilaita tunnistamaan kulttuurillisia merkityksiä sekä arvostamaan eri
kulttuureita. Samalla opetus tähtää oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentamisen
tukemiseen.
Opetuksella oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus myönteisenä asiana.
Oppilaat pyritään saamaan tunnistamaan erilaisten kulttuurien, uskontojen ja katsomusten
vaikutuksia yhteiskuntaan sekä arkeen. "Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita
taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja
luomaan kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.".
Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset
Perusopetuksessa oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta on otettava huomioon
ja jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä on tuettava monipuolisesti. Tämä pätee siis
niin kantasuomalaisten että maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuritaustoihin. Oppilaita ohjataan
tuntemaan, ymmärtämään sekä kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista
oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Opetussuunnitelmassa mainitaan myös, että koulutyöhön
voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, mutta sitä ei suoranaisesti vaadita. Opetuksessa tulisi
kuitenkin hyödyntää oppilaiden sekä heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä moni-
kielisyydestä sekä -kulttuurisuudesta.
Kieleen ja kulttuuriin liittyvissä erityiskysymyksissä siis kehotetaan hyödyntämään opetuksessa
oppilaiden sekä heidän huoltajiensa tai yhteisönsä kulttuurista moninaisuutta. Tätä näkökulmaa
tulisi hyödyntää enemmän ja konkreettisemmin opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä, sillä
kielellinen ja kulttuurillinen pääoma voi olla koulun sisällä erittäin kattava. Kouluyhteisöissä voi
olla paljon piileviä voimavaroja, joita opettajien ja koko kouluyhteisön tulisi tunnistaa ja
hyödyntää. Oppilaiden sekä heidän yhteisönsä tietotaidon linkittäminen koulun arkeen ja
oppisisältöihin voi lisätä huomattavasti oppilaiden kiinnittymistä opetukseen sekä osallisuuden
tunnetta koulun toiminnassa. Monikulttuurisuuden laajempi huomioiminen opetuksessa voi
lisätä kulttuurisen ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisääntymistä.
Oppiaineet opetussuunnitelmassa: Liikunta
Oppiaineista erityisesti liikunnassa korostuu oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus, yhteistyö sekä
sosiaalinen aspekti. Liikunta on myös erittäin kokemuksellinen ja vaikuttava oppiaine, jolla on
mahdollisuuksia vaikuttaa oppilaisiin useilla eri tasoilla (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen). Muihin
oppiaineisiin verrattuna liikunnan opetuksen sisällöissä monikulttuurisuus ja tasa-arvo ovat
huomattavasti selkeämmin mainittuna. Tämä voi mahdollisesti johtua siitä, että liikunnan
opetuksen ympäristöt ovat muihin oppimisympäristöihin verrattuna vapaammat ja mahdollistavat
helpommin oppilaiden välittömän kanssakäymisen niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Hyvin
näkyvänä ja kehollisena aineena liikunnalla on mahdollisuus hyvin vaikuttaviin kokemuksiin ja se
saavuttaa paremmin myös kehollisen oppimisen ulottuvuuden.
Liikunnan oppiaineen pääasiallinen tehtävä, sisällöt sekä tavoitteet vuosiluokilla 1-2, 3-6
sekä 7-9
Liikunnan oppiaineen ja opetuksen suurimpana tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin
kaikilla toimintakyvyn eri tasoilla (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen). Vaikka liikunnalla pyritään
vaikuttamaan oppilaisiin paljon fyysisellä osa-alueella ja toiminnassa korostuu kehollisuus sekä
fyysinen aktiivisuus, myös kasvatuksellisuus ja elämykset ovat iso osa opetusta ja sen tavoitteita.
Liikunnan opetuksen tulisi tarjota oppilaille positiivisia kokemuksia liikunnasta sekä yhdessä
tekemisestä. Liikunnan eri osa-alueiden, niin fyysisten, psyykkisten kuin sosiaalistenkin tavoitteiden
saavuttaminen mahdollistuu kannustavan ja hyväksyvän ilmapiirin myötä. Hyvän ilmapiirin ja hyvin
suunnitellun toiminnan avulla oppilaiden on mahdollista kokea onnistumisen kokemuksia, jotka
osaltaan tukevat oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opetussuunnitelman sisällöillä viitataan
paljon oppilaiden sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen etenkin oppilaslähtöisyyden
ja osallisuuden kautta: "Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilas-
lähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella." ja
"Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavat
osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia.".
Kasvatuksellisesti liikunnan avulla pyritään edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja
yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta. Oppilaita ohjataan eettisesti kestävään
toimintaan sekä oppimisilmapiiriin, ja pyritään lisäämään oppilaiden osallisuutta toimintaan.
Oppilaiden osallistamista toimintaan voidaan lisätä antamalla oppilaille mahdollisuus suunnitella
oppituntien sisältöjä sekä toteuttaa niitä. Tärkeimpiä kasvatuksellisia sisältöjä liikunnan avulla
kasvattamisessa ovat toisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, itsensä kehittäminen, tunne-
taidot sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen.
Nämä opetussuunnitelmasta tiivistetyt liikunnan oppiaineen tehtävät, sisällöt sekä tavoitteet kaikki
puoltavat kulttuurisen moninaisuuden lisäämistä koulujen liikunnan opetukseen. Niin maahan-
muuttajien kuin kantasuomalaistenkin kokonaisvaltaisen kasvun ja hyvinvoinnin kannalta tasa-arvon
sekä yhteisöllisyyden huomioiminen opetuksen sisällöissä on tärkeää. Pääasiallisesti liikunnan
opetuksen sisällöt tällä hetkellä painottavat yhä suomalaista kulttuuria kouluissa, joka voi olla myös
tiedostamaton valinta. Tietoisella pohdinnalla ja suunnittelulla opetuksen sisältöjä saataisiin
turvotettua laajemmiksi ja kulttuurisesti moninaisemmiksi, tai ainakin tilanne parantuisi niin, ettei
muun muassa maahanmuuttajaoppilaiden oma kulttuuri jäisi kokonaan huomioimatta. Niinkuin
opetussuunnitelmassa etenkin liikunnan sisältöjen kohdalla paljon painotetaan, on oppilaiden
osallisuus ja oppilaslähtöiset työtavat hyvin tärkeitä. Maahanmuuttajaoppilaiden kotoutuminen
uuteen kulttuuriin voisi olla sujuvampaa, jos heidän oma kulttuurinsa otettaisiin avoimesti huomioon
ja se hyväksyttäisiin osana oppilaan omaa kokemusmaailmaa. Myös kantasuomalaisten tasa-
arvokasvatuksen kannalta monikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen on suuri mahdollisuus työstää
asenne- ja arvomaailmaa eteenpäin.
Suurimpana puutteena opetussuunnitelmassa monikulttuurisuuden osalta on se, että OPS käsittelee
aihetta monikulttuurisuuden eikä kulttuurisen moninaisuuden kannalta. Niinkuin aiemmassa
tekstissämme käsitteitä määrittelimme, monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että ihmiset tiedostavat
useiden kulttuurien olemassaolon ja niitä ilmenee yhteiskunnassa rinnakkain. Ideaalisessa tilanteessa
kuitenkin kouluissa eri kulttuurien välillä vallitsisi yhdenvertaisuus, jolloin voisimme puhua
kulttuurisesta moninaisuudesta eikä vain tiedostettaisi muiden kuin kantaväestön kulttuurin olemassa-
olo.
Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Opetushallitus
Saatavilla: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Monikulttuurisen toimintakulttuurin rakentaminen kouluun ja liikuntatunneille
Monikulttuurisuuden huomioiminen lähtee vaiheittain, ja monikulttuurisen
opetuksen kulttuuria olisi hyvä lähteä rakentamaan koko koulun tasolla alusta
alkaen. Lopullisena tavoitteena ei ole ainoastaan suvaitsevaisuuskasvatus tai eri
kulttuurien esittely, vaan mahdollisuuksien tasa-arvo, jolla pyritään
takaamaan kaikkien oppilaiden menestyminen opinnoissa ja työelämässä.
Monikulttuurisuuskasvatuksen tavoitteina tulisi olla ryhmien välinen yhteistyö,
vastuunkanto ja rauhanomainen ongelmien ratkaisu, eikä niinkään ongelmien ja
erilaisuuden korostaminen. Alla olevassa kuvassa on esitelty vaiheita kohti
aidosti monikulttuurista opetussuunnitelmaa:
Vaiheita koulujen polulta kohti monikulttuurista toimintakulttuuria:
- Monokulttuurisessa toimintakulttuurissa etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Tällaisia kouluja on Nissilän (2010, 21) mukaan Suomessa vielä muutamia.
- Multi- eli monikulttuurisessa toimintakulttuurissa eri kansallisuudet ovat omina ryhminään, erillään toisistaan. Tällöin kasvatus- ja opetustyössä tulisi painottaa enemmän suvaitsevaisuuskasvatusta.
- Interkulttuurisessa toimintakulttuurissa eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään, jolloin yksilöiden ja ryhmien välillä vallitsee hyvät etniset suhteet.
- Intrakulttuurisessa toimintakulttuurissa monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun tai oppilaitoksen arkea, jolloin myös yksilöiden ja ryhmien keskinäinen vuorovaikutus on luontevaa ja itsestään selvää.
Liikunta on oppiaineena otollinen edistämään suhtautumista ja suvaitsevuutta
oppilaiden kesken. Tällainen sosiaalinen ja taidollinen oppiaine voi auttaa
ymmärtämään toisia paremmin ja löytämään omia vahvuusalueitaan. Turvallisuuden
tunnetta ja hauskuutta voidaan tuoda tutustumalla useiden eri maiden liikuntakulttuureihin.
Näin eri kulttuureja voidaan tuoda tutummaksi, ja omaan kulttuuriin voi liittää palasia muista
kulttuureista.
Seuraavassa vielä periaatteita monikulttuurisuuden huomioimiseen opetuksessa:
- Monikulttuurisuuskasvatuksen suuntaaminen sekä valta- että vähemmistöryhmille
- Henkilökunnan positiiviset asenteet, korkeat odotukset sekä luottamus koulumenestykseen jokaisen oppilaan kohdalla
- Opetussuunnitelman rakentaminen edustamaan etnisten ryhmien ja kummankin sukupuolen kulttuuria, näkökulmaa ja kokemuksia
- Opetuksen muokkaaminen vastaamaan oppilaan oppimistyyliä, motivaation kohteita ja kulttuurillisia ominaisuuksia
- Käytetyimmät opetusmenetelmät eivät välttämättä vastaa oppilaiden tarpeita - oppilaan oman äidinkielen arvostus ja murteellisenkin kielitaidon kunnioitus näkyväksi osaksi toimintakulttuuria
- Oppilaan ensimmäisen kielen käyttö välineenä uuden kielen oppimiseen
- Toisen kielen opettaminen ja arvioinnin toteuttaminen kannustavasti
- Opetusmateriaalin valitseminen eri kulttuuriryhmien näkökulmat, tavat, tapahtumat, käsitteet ja tilanteet huomioiden
- Oppilaiden erilaisen kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen arvioinnissa ja testien valinnassa
- Koulukulttuurin ja piilo-opetussuunnitelman (ilmoitustaulujen sisällöt, henkilökunnan monikulttuurisuus) toteuttaminen kulttuurien moninaisuutta heijastaen
- Monikulttuurisen kasvatusprosessin seuraaminen tarkan dokumentoinnin avulla
- Henkilökunnan kouluttaminen
- Toimintakulttuurin kehittäminen kaikille oppilaille oikeudenmukaisemmaksi, kannustavammaksi ja tasa-arvoisemmaksi
- Taustoista riippumatta kaikkien oppilaiden ohjaaminen opiskeluvalinnoissa niin, että he voivat löytää ja toteuttaa unelmiaan
Lähteet: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20160418/urn_nbn_fi_uef-20160418.pdf ,
http://erityisopettaja.fi/liikunta-positiivisena-haasteena-monikulttuurisuus-ryhmissa
Lisää asiaa monikulttuurisesta kouluyhteisöstä
Opetushallitus aloitti vuonna 2007 Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä
-ohjelman ja jonka tulemana 2010 julkaistiin Monikulttuurinen kouluyhteisö -tulos yhteistyöstä.
Vaikka hanke onkin tehty aiemman opetussuunnitelman aikaan, sen sisällöissä käsitellään
hyvin tärkeitä aiheita monikulttuurisuudesta sekä kriittisesti tarkastellaan koulujen tilaa aiheen piirissä. Sisällöt ovat yhä nähtävissä ja sovellettavissa uuden opetussuunnitelman sisältöihin.
Alla tiivistettyä sisältöä sekä ajatuksia Opetushallituksen materiaalista.
Opetussuunnitelmien perusteiden mukaan opetuksen arvopohjana ovat muun muassa ihmis-oikeudet, tasa-arvo, demokratia sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Oppilaan moni-kulttuurisen identiteetin rakentumista sekä osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa pyritään tukemaan opetuksen avulla. Opetuksen tavoitteena on myös edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurienvälistä ymmärrystä. Suvaitsevaisuus on yhteydessä perusopetuksen arvopohjaan, ihmisenä kasvamiseen, huolenpitoon, välittämiseen ja tunteiden säätelyyn (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004).
Valtion erityisavustuksen tuella toteutetun kehittämistoiminnan tarkoituksena oli tukea
opetussuunnitelman perusteissa kuvatun opetuksen arvopohjan toteutumista, kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämistä sekä niiden vakiinnuttamista.
Hankkeessa selvitettiin, että usein monikulttuurisuus nähdään koulun perustehtävästä erillisenä
asiana ja jota toteutetaa vain silloin, kun sille on aikaa tai resursseja. Monikulttuurisuus on nähty
toisinaan myös opettajien keskuudessa samana asiana kuin maahanmuutajaoppilaat, joka on
valitettava yleistys. Tämä on johtanut välillä myös siihen, että monikulttuurisuutta ei nähdä
omaan työnkuvaan kuuluvaksi asiaksi, jos opettajalla isellään ei ole maahanmuuttajataustaisia
lapsia opetettavanaan. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyyskasvatus kuuluvat jokaiseen koulu-
yhteisöön, joka valmistaa oppilaitansa nyky-yhteiskunnan jäseniksi. Tämä ei siis ole riippuvaista
siitä, onko koulusssa maahanmuuttajataustaisia oppilaita vaiko ei. "Monikulttuurisuus, kansain-
välisyys ja erilaisuuden kohtaaminen ovat nykyisin arkipäivää ja tulevaisuuden eräs ehdoton
menestystekijä.".
Opetushallitus on tehnyt Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -hanketta
vuodesta 2007 lähtien esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Hankkeen tarkoituksena
on auttaa kuntia luomaan toimivat ja selkeät rakenteet maahanmuuttajaoppilaiden opetukselle,
sekä ehkäistä maahanmuuttajaoppilaiden syrjäytymistä ja lisätä valtaväestön suvaitsevaisuutta.
Lähde: http://www.oph.fi/download/126666_Monikulttuurinen_kouluyhteiso.pdf
-ohjelman ja jonka tulemana 2010 julkaistiin Monikulttuurinen kouluyhteisö -tulos yhteistyöstä.
Vaikka hanke onkin tehty aiemman opetussuunnitelman aikaan, sen sisällöissä käsitellään
hyvin tärkeitä aiheita monikulttuurisuudesta sekä kriittisesti tarkastellaan koulujen tilaa aiheen piirissä. Sisällöt ovat yhä nähtävissä ja sovellettavissa uuden opetussuunnitelman sisältöihin.
Alla tiivistettyä sisältöä sekä ajatuksia Opetushallituksen materiaalista.
Opetussuunnitelmien perusteiden mukaan opetuksen arvopohjana ovat muun muassa ihmis-oikeudet, tasa-arvo, demokratia sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Oppilaan moni-kulttuurisen identiteetin rakentumista sekä osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa pyritään tukemaan opetuksen avulla. Opetuksen tavoitteena on myös edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurienvälistä ymmärrystä. Suvaitsevaisuus on yhteydessä perusopetuksen arvopohjaan, ihmisenä kasvamiseen, huolenpitoon, välittämiseen ja tunteiden säätelyyn (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004).
Valtion erityisavustuksen tuella toteutetun kehittämistoiminnan tarkoituksena oli tukea
opetussuunnitelman perusteissa kuvatun opetuksen arvopohjan toteutumista, kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämistä sekä niiden vakiinnuttamista.
Hankkeessa selvitettiin, että usein monikulttuurisuus nähdään koulun perustehtävästä erillisenä
asiana ja jota toteutetaa vain silloin, kun sille on aikaa tai resursseja. Monikulttuurisuus on nähty
toisinaan myös opettajien keskuudessa samana asiana kuin maahanmuutajaoppilaat, joka on
valitettava yleistys. Tämä on johtanut välillä myös siihen, että monikulttuurisuutta ei nähdä
omaan työnkuvaan kuuluvaksi asiaksi, jos opettajalla isellään ei ole maahanmuuttajataustaisia
lapsia opetettavanaan. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyyskasvatus kuuluvat jokaiseen koulu-
yhteisöön, joka valmistaa oppilaitansa nyky-yhteiskunnan jäseniksi. Tämä ei siis ole riippuvaista
siitä, onko koulusssa maahanmuuttajataustaisia oppilaita vaiko ei. "Monikulttuurisuus, kansain-
välisyys ja erilaisuuden kohtaaminen ovat nykyisin arkipäivää ja tulevaisuuden eräs ehdoton
menestystekijä.".
Opetushallitus on tehnyt Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -hanketta
vuodesta 2007 lähtien esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Hankkeen tarkoituksena
on auttaa kuntia luomaan toimivat ja selkeät rakenteet maahanmuuttajaoppilaiden opetukselle,
sekä ehkäistä maahanmuuttajaoppilaiden syrjäytymistä ja lisätä valtaväestön suvaitsevaisuutta.
Lähde: http://www.oph.fi/download/126666_Monikulttuurinen_kouluyhteiso.pdf
Aiheen pohdinta ja omat ajatuksemme
Aiheen valinta
Halusimme hieman 'erilaisemman' tai vähemmän käsitellyn aiheen. Monikulttuurisuus
tarttui silmäämme OPSissa ja koimme sen itsellemme tärkeäksi ja yleisellä tasolla liian
unohtuneeksi aihealueeksi. Monikulttuurisuuden yhdistäminen liikunnan oppiaineeseen
on vieläkin vähemmän puhuttu aihe, mutta mielestämme nämä sopivat hyvin yhteen ja
myös OPSissa asia mainitaan. Aluksi pelkäsimme, että aiheesta löytyy liian vähän tietoa
tämän työn rakentamiseksi, koska pelkästä monikulttuurisuudestakaan opetuksessa ei
ollut liikaatietoa. Onneksi keksimme hyvän tavan yhdistellä käytännön vinkkejä ja teoriaa
sekä soveltaa monikulttuurisuuden opetuksesta löytyvää tietoa liikunnan oppiaineeseen,
jolloin kokonaisuuden rakentaminen alkoi rullaamaan.
Monikulttuurisuus on tärkeä osa-alue opetussuunnitelmassa, mutta silti melko huonosti
ja epätarkasti määritelty. Monikulttuurisuus mainitaan OPSissa vain 10 kertaa, vaikka se
on tällä hetkellä suuri puheenaihe ja jatkuvasti yhä isompi asia sekä koulumaailmassa että
sen ulkopuolella. Muita opetussuunnitelman aiheita ja sisältöjä on käsitelty todella paljon
ja tarkasti, mutta monikulttuurisuus on laiminlyöty pahasti. Omien kokemusten perusteella
etenkin liikunnan oppiaineessa tämä sisältö on tullut vastaan harvoin, ei lähes koskaan,
vaikka liikunnalla oppiaineena olisi hyvät mahdollisuudet käsitellä erilaisia kulttuureja
matalalla kynnyksellä, sillä sen kulttuuriset aiheet ja erityispiirteet vaihtelevat suurestikin eri
maiden välillä verrattuna vaikkapa matematiikkan tai kemiaan. Olemme kaikki myös henkilö-
kohtaisesti kiinnostuneita eri kulttuureista, matkustelusta sekä monipuolisesti liikunnasta.
Aihe oli siis myös henkilökohtaisella tasolla merkityksellinen ja kiinnostava.
Aiheen perustelu
Monikulttuurisuus on aina vain vahvemmin osa nykyajan todellisuutta, mutta koulun arjessa
siitä puhutan aivan liian vähän, eikä monikulttuurisuuden teemaa oteta tarpeeksi huomioon
opetuksen suunnittelussa. Monikulttuurisuus ja ylipäätään kulttuurien merkityksen ja erilaisten
taustojen ymmärrys on tärkeää ihan kaikille. Etenkin globaalissa maailmassa, jossa ilmiöt ja asiat
leviävät netin kautta hurjaa vauhtia, on tärkeää ymmärtää erilaisia tapoja ja tottumuksia ja miten
ne ovat sidonnaisia tiettyihin kulttuuritekijöihin. Asia koskee ihan kaikkia, sekä maahanmuuttajia,
maahanmuuttovoittoisessa ympäristössä olevia kantasuomalaisia sekä kaikkia muita, jotka ovat
tai tulevat olemaan tekemisissä eri kulttuurien kanssa. Käytännössä aivan kaikkia lapsia
suomalaisissa kouluissa.
Myös opetussuunnitelmassa on mainittu kulttuuri-identiteetin ja sen kehittämisen tärkeys isoina
tavoitteina. Kaikkia lapsia suomalaisissa kouluissa tulee opettaa oman kulttuuri-identiteetin
rakentamiseen sekä kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Opetussuunnitelmassa olevien puutteiden
vuoksi on tärkeää tuottaa lisämateriaalia aiheesta. Etenkin liikunnan ja monikulttuurisuuden
yhdistämisestä on hyvin huonosti tietoa saatavilla opetussuunnitelman ulkopuolellakin. Aiheet
keskittyvät lähinnä maahanmuuttajien suhteeseen ja erityiskysymyksiin liikunnassa. Tämän työn
tarkoituksena oli nostaa kulttuurinen opetus keskiöön yleisopetuksessa, ei niinkään sopeuttaminen
liikunnalla tai muut maahanmuuttoon liittyvät asiat.
Omat kokemuksemme monikulttuurisuudesta ja sen opetuksesta
Meidän, 90-luvulla koulumme aloittaneiden, kokemukset koulun monikulttuurisuuden opetuksesta
ovat vähäisiä. Ulkomaalaisia oppilaita on ollut omissa kouluissamme vähän tai ei ollenkaa, joten
tätäkään kautta monikulttuurisuutta ei ole ollut näkyvissä. Sisältöinä monikulttuurisuutta on ollut
vähän ja se on ollut sirpaleista ja pinnallista aiheen käsittelyä, joka on rajautunut pääasiassa
uskonnon ja maantiedon oppiaineisiin. Aitoja ja autenttisia kulttuurien kohtaamisia ei juuri
tapahtunut, vaan opit tulivat oppikirjoista opettajan johdolla. Eri kulttuurista tulleita tai syvällisesti
kulttuureihin ja niiden moninaisuuteen tutustuneita puhujia ei siis käytetty hyödyksi tai sellaisia ei
ollut saatavilla. Kulttuurien opiskelu on rajoittunut lähinnä kielten opiskeluun ja kielten tunneilta
saatuihin palasiin kulttuurista.
Omat kokemukset monikulttuurisuudesta ovat kertyneet lähinnä vapaa-ajalla omasta kiinnostuksesta
kulttuureihin sekä etenkin matkustelusta. Internet aikakin mahdollistaa paremmin kulttuurien
näkyvyyden kaikille, vaikka ei itse matkustaisi niitä näkemään. Toisaalta internet ja media ylipäätään
voi antaa myös kieroutuneen tai yksipuolisen kuvan tietyistä kulttuureista. Kulttuurin ja liikunnan
sekä urheilun yhteys on tullut tutuksi lähinnä kilpaurheilun seuraamisesta. Missä maassa on
minkäkinlaista liikuntakulttuuria, Mitä lajeja harrastetaan ja kilpailevatko sekä miehet, että naiset
vai vaan toinen sukupuoli vai onko huippu-urheilua maassa lainkaan? Tällöin maiden liikuntaleikit
ja perinteiset pelit, jotka kuuluvat maan omaan kulttuuriperimään jäävät tietojen ulkopuolelle.
Ajatuksia aiheesta tulevina opettajina ja kasvattajina
Nykyaikana kulttuureihin tutustuminen on entistä helpompaa internetin välityksellä ja kulttuurit
alkavat osittain sulautua toisiinsa, ollaan niin sanotustu maailman kansalaisia, lisäksi maahanmuutto
ja ihmisten liikkuvuus ylipäätään on nopeaa ja helppoa ja sitä tapahtuu paljon. Toisaalta nämä seikat
aiheuttavat myös haasteita opettajille. Täytyy kulttuurien moninaisuuden lisäksi opettaa kriittistä
ajattelua ja luoda ymmärrystä siitä, että kulttuurit ovat usein paljon rikkaampia, monivivahteisempia
ja vähemmän radikaaleja, kun media ja internet antaa ymmärtää.
Pohdimme syitä sille, miksi koulumaailmassa tämä on vielä suurelta osin näkymätön osa-alue. Eikö
aihetta muisteta? Eikö sitä nähdä tarpeeksi tärkeänä ja halutaan priorisoida muita tärkeitä aiheita
opetuksessa? Vai eikö uskalleta/osata tai jakseta nähdä vaivaa kulttuureihin tutustumiseen ja niiden
opettamiseen? Monikulttuurisuus nähdään ehkä myös liian kapea-alaisena erilaisuuden opetuksena.
Eri kulttuureja löytyy myös lähempää, kuten ruotsista ja saamelaisilta. Kulttuurinen opetus voi olla
myös samankaltaisuuksien etsimistä erojen sijaan. Koulussa tulisi myös laajentaa näkökulmaa ja
miettiä sekä opettaa mitä kaikkea kulttuuriin kuuluu ja mitä se merkitsee. Tärkeää ei ole opettaa tai
opiskella eri kulttuurien pääpiirteitä ja tunnusomaisia asioita, vaan monikulttuurisuuden opetuksen
pääpainon tulisi olla kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämisessä ja kulttuurien merkityksessä ihmisille
ja yhteiskunnalle. Eli mitä kulttuurit merkitsevät ihmisille, miten kulttuurit vaikuttavat toisiinsa ja miten
kulttuuriset tavat vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen sekä mitä ei pidä hyväksyä kulttuuriin kuuluvana
osana missään tapauksessa.
Haluamme hyödyntää aihealuetta tulevaisuudessa ja toivomme, että siitä tulee yhä suurempi ja
tärkeämpi osa koulujen päivitäistä toimintaa, jotta seuraava sukupolvi olisi valmiita maailman-
kansalaisuuteen ja jokaisen ihmisen ihmisarvon kunnioittamiseen. Lisäksi osaisimme arvostaa
omaamme ja muiden kulttuuria sekä pitää niistä hyvää huolta globaalissa kulttuurien sulatusuunissa.
Halusimme hieman 'erilaisemman' tai vähemmän käsitellyn aiheen. Monikulttuurisuus
tarttui silmäämme OPSissa ja koimme sen itsellemme tärkeäksi ja yleisellä tasolla liian
unohtuneeksi aihealueeksi. Monikulttuurisuuden yhdistäminen liikunnan oppiaineeseen
on vieläkin vähemmän puhuttu aihe, mutta mielestämme nämä sopivat hyvin yhteen ja
myös OPSissa asia mainitaan. Aluksi pelkäsimme, että aiheesta löytyy liian vähän tietoa
tämän työn rakentamiseksi, koska pelkästä monikulttuurisuudestakaan opetuksessa ei
ollut liikaatietoa. Onneksi keksimme hyvän tavan yhdistellä käytännön vinkkejä ja teoriaa
sekä soveltaa monikulttuurisuuden opetuksesta löytyvää tietoa liikunnan oppiaineeseen,
jolloin kokonaisuuden rakentaminen alkoi rullaamaan.
Monikulttuurisuus on tärkeä osa-alue opetussuunnitelmassa, mutta silti melko huonosti
ja epätarkasti määritelty. Monikulttuurisuus mainitaan OPSissa vain 10 kertaa, vaikka se
on tällä hetkellä suuri puheenaihe ja jatkuvasti yhä isompi asia sekä koulumaailmassa että
sen ulkopuolella. Muita opetussuunnitelman aiheita ja sisältöjä on käsitelty todella paljon
ja tarkasti, mutta monikulttuurisuus on laiminlyöty pahasti. Omien kokemusten perusteella
etenkin liikunnan oppiaineessa tämä sisältö on tullut vastaan harvoin, ei lähes koskaan,
vaikka liikunnalla oppiaineena olisi hyvät mahdollisuudet käsitellä erilaisia kulttuureja
matalalla kynnyksellä, sillä sen kulttuuriset aiheet ja erityispiirteet vaihtelevat suurestikin eri
maiden välillä verrattuna vaikkapa matematiikkan tai kemiaan. Olemme kaikki myös henkilö-
kohtaisesti kiinnostuneita eri kulttuureista, matkustelusta sekä monipuolisesti liikunnasta.
Aihe oli siis myös henkilökohtaisella tasolla merkityksellinen ja kiinnostava.
Aiheen perustelu
Monikulttuurisuus on aina vain vahvemmin osa nykyajan todellisuutta, mutta koulun arjessa
siitä puhutan aivan liian vähän, eikä monikulttuurisuuden teemaa oteta tarpeeksi huomioon
opetuksen suunnittelussa. Monikulttuurisuus ja ylipäätään kulttuurien merkityksen ja erilaisten
taustojen ymmärrys on tärkeää ihan kaikille. Etenkin globaalissa maailmassa, jossa ilmiöt ja asiat
leviävät netin kautta hurjaa vauhtia, on tärkeää ymmärtää erilaisia tapoja ja tottumuksia ja miten
ne ovat sidonnaisia tiettyihin kulttuuritekijöihin. Asia koskee ihan kaikkia, sekä maahanmuuttajia,
maahanmuuttovoittoisessa ympäristössä olevia kantasuomalaisia sekä kaikkia muita, jotka ovat
tai tulevat olemaan tekemisissä eri kulttuurien kanssa. Käytännössä aivan kaikkia lapsia
suomalaisissa kouluissa.
Myös opetussuunnitelmassa on mainittu kulttuuri-identiteetin ja sen kehittämisen tärkeys isoina
tavoitteina. Kaikkia lapsia suomalaisissa kouluissa tulee opettaa oman kulttuuri-identiteetin
rakentamiseen sekä kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Opetussuunnitelmassa olevien puutteiden
vuoksi on tärkeää tuottaa lisämateriaalia aiheesta. Etenkin liikunnan ja monikulttuurisuuden
yhdistämisestä on hyvin huonosti tietoa saatavilla opetussuunnitelman ulkopuolellakin. Aiheet
keskittyvät lähinnä maahanmuuttajien suhteeseen ja erityiskysymyksiin liikunnassa. Tämän työn
tarkoituksena oli nostaa kulttuurinen opetus keskiöön yleisopetuksessa, ei niinkään sopeuttaminen
liikunnalla tai muut maahanmuuttoon liittyvät asiat.
Omat kokemuksemme monikulttuurisuudesta ja sen opetuksesta
Meidän, 90-luvulla koulumme aloittaneiden, kokemukset koulun monikulttuurisuuden opetuksesta
ovat vähäisiä. Ulkomaalaisia oppilaita on ollut omissa kouluissamme vähän tai ei ollenkaa, joten
tätäkään kautta monikulttuurisuutta ei ole ollut näkyvissä. Sisältöinä monikulttuurisuutta on ollut
vähän ja se on ollut sirpaleista ja pinnallista aiheen käsittelyä, joka on rajautunut pääasiassa
uskonnon ja maantiedon oppiaineisiin. Aitoja ja autenttisia kulttuurien kohtaamisia ei juuri
tapahtunut, vaan opit tulivat oppikirjoista opettajan johdolla. Eri kulttuurista tulleita tai syvällisesti
kulttuureihin ja niiden moninaisuuteen tutustuneita puhujia ei siis käytetty hyödyksi tai sellaisia ei
ollut saatavilla. Kulttuurien opiskelu on rajoittunut lähinnä kielten opiskeluun ja kielten tunneilta
saatuihin palasiin kulttuurista.
Omat kokemukset monikulttuurisuudesta ovat kertyneet lähinnä vapaa-ajalla omasta kiinnostuksesta
kulttuureihin sekä etenkin matkustelusta. Internet aikakin mahdollistaa paremmin kulttuurien
näkyvyyden kaikille, vaikka ei itse matkustaisi niitä näkemään. Toisaalta internet ja media ylipäätään
voi antaa myös kieroutuneen tai yksipuolisen kuvan tietyistä kulttuureista. Kulttuurin ja liikunnan
sekä urheilun yhteys on tullut tutuksi lähinnä kilpaurheilun seuraamisesta. Missä maassa on
minkäkinlaista liikuntakulttuuria, Mitä lajeja harrastetaan ja kilpailevatko sekä miehet, että naiset
vai vaan toinen sukupuoli vai onko huippu-urheilua maassa lainkaan? Tällöin maiden liikuntaleikit
ja perinteiset pelit, jotka kuuluvat maan omaan kulttuuriperimään jäävät tietojen ulkopuolelle.
Ajatuksia aiheesta tulevina opettajina ja kasvattajina
Nykyaikana kulttuureihin tutustuminen on entistä helpompaa internetin välityksellä ja kulttuurit
alkavat osittain sulautua toisiinsa, ollaan niin sanotustu maailman kansalaisia, lisäksi maahanmuutto
ja ihmisten liikkuvuus ylipäätään on nopeaa ja helppoa ja sitä tapahtuu paljon. Toisaalta nämä seikat
aiheuttavat myös haasteita opettajille. Täytyy kulttuurien moninaisuuden lisäksi opettaa kriittistä
ajattelua ja luoda ymmärrystä siitä, että kulttuurit ovat usein paljon rikkaampia, monivivahteisempia
ja vähemmän radikaaleja, kun media ja internet antaa ymmärtää.
Pohdimme syitä sille, miksi koulumaailmassa tämä on vielä suurelta osin näkymätön osa-alue. Eikö
aihetta muisteta? Eikö sitä nähdä tarpeeksi tärkeänä ja halutaan priorisoida muita tärkeitä aiheita
opetuksessa? Vai eikö uskalleta/osata tai jakseta nähdä vaivaa kulttuureihin tutustumiseen ja niiden
opettamiseen? Monikulttuurisuus nähdään ehkä myös liian kapea-alaisena erilaisuuden opetuksena.
Eri kulttuureja löytyy myös lähempää, kuten ruotsista ja saamelaisilta. Kulttuurinen opetus voi olla
myös samankaltaisuuksien etsimistä erojen sijaan. Koulussa tulisi myös laajentaa näkökulmaa ja
miettiä sekä opettaa mitä kaikkea kulttuuriin kuuluu ja mitä se merkitsee. Tärkeää ei ole opettaa tai
opiskella eri kulttuurien pääpiirteitä ja tunnusomaisia asioita, vaan monikulttuurisuuden opetuksen
pääpainon tulisi olla kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämisessä ja kulttuurien merkityksessä ihmisille
ja yhteiskunnalle. Eli mitä kulttuurit merkitsevät ihmisille, miten kulttuurit vaikuttavat toisiinsa ja miten
kulttuuriset tavat vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen sekä mitä ei pidä hyväksyä kulttuuriin kuuluvana
osana missään tapauksessa.
Haluamme hyödyntää aihealuetta tulevaisuudessa ja toivomme, että siitä tulee yhä suurempi ja
tärkeämpi osa koulujen päivitäistä toimintaa, jotta seuraava sukupolvi olisi valmiita maailman-
kansalaisuuteen ja jokaisen ihmisen ihmisarvon kunnioittamiseen. Lisäksi osaisimme arvostaa
omaamme ja muiden kulttuuria sekä pitää niistä hyvää huolta globaalissa kulttuurien sulatusuunissa.