Monikulttuurisuuden huomioiminen lähtee vaiheittain, ja monikulttuurisen
opetuksen kulttuuria olisi hyvä lähteä rakentamaan koko koulun tasolla alusta
alkaen. Lopullisena tavoitteena ei ole ainoastaan suvaitsevaisuuskasvatus tai eri
kulttuurien esittely, vaan mahdollisuuksien tasa-arvo, jolla pyritään
takaamaan kaikkien oppilaiden menestyminen opinnoissa ja työelämässä.
Monikulttuurisuuskasvatuksen tavoitteina tulisi olla ryhmien välinen yhteistyö,
vastuunkanto ja rauhanomainen ongelmien ratkaisu, eikä niinkään ongelmien ja
erilaisuuden korostaminen. Alla olevassa kuvassa on esitelty vaiheita kohti
aidosti monikulttuurista opetussuunnitelmaa:

Vaiheita koulujen polulta kohti monikulttuurista toimintakulttuuria:

• Monokulttuurisessa toimintakulttuurissa etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Tällaisia kouluja on Nissilän (2010, 21) mukaan Suomessa vielä muutamia.

• Multi- eli monikulttuurisessa toimintakulttuurissa eri kansallisuudet ovat omina ryhminään, erillään toisistaan. Tällöin kasvatus- ja opetustyössä tulisi painottaa enemmän suvaitsevaisuuskasvatusta.

• Interkulttuurisessa toimintakulttuurissa eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään, jolloin yksilöiden ja ryhmien välillä vallitsee hyvät etniset suhteet.

• Intrakulttuurisessa toimintakulttuurissa monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun tai oppilaitoksen arkea, jolloin myös yksilöiden ja ryhmien keskinäinen vuorovaikutus on luontevaa ja itsestään selvää.

Liikunta on oppiaineena otollinen edistämään suhtautumista ja suvaitsevuutta
oppilaiden kesken. Tällainen sosiaalinen ja taidollinen oppiaine voi auttaa
ymmärtämään toisia paremmin ja löytämään omia vahvuusalueitaan. Turvallisuuden
tunnetta ja hauskuutta voidaan tuoda tutustumalla useiden eri maiden liikuntakulttuureihin.
Näin eri kulttuureja voidaan tuoda tutummaksi, ja omaan kulttuuriin voi liittää palasia muista
kulttuureista.


Seuraavassa vielä periaatteita monikulttuurisuuden huomioimiseen opetuksessa:

• Monikulttuurisuuskasvatuksen suuntaaminen sekä valta- että vähemmistöryhmille

• Henkilökunnan positiiviset asenteet, korkeat odotukset sekä luottamus koulumenestykseen jokaisen oppilaan kohdalla

• Opetussuunnitelman rakentaminen edustamaan etnisten ryhmien ja kummankin sukupuolen kulttuuria, näkökulmaa ja kokemuksia

• Opetuksen muokkaaminen vastaamaan oppilaan oppimistyyliä, motivaation kohteita ja kulttuurillisia ominaisuuksia

• Käytetyimmät opetusmenetelmät eivät välttämättä vastaa oppilaiden tarpeita - oppilaan oman äidinkielen arvostus ja murteellisenkin kielitaidon kunnioitus näkyväksi osaksi toimintakulttuuria

• Oppilaan ensimmäisen kielen käyttö välineenä uuden kielen oppimiseen

• Toisen kielen opettaminen ja arvioinnin toteuttaminen kannustavasti

• Opetusmateriaalin valitseminen eri kulttuuriryhmien näkökulmat, tavat, tapahtumat, käsitteet ja tilanteet huomioiden

• Oppilaiden erilaisen kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen arvioinnissa ja testien valinnassa

• Koulukulttuurin ja piilo-opetussuunnitelman (ilmoitustaulujen sisällöt, henkilökunnan monikulttuurisuus) toteuttaminen kulttuurien moninaisuutta heijastaen

• Monikulttuurisen kasvatusprosessin seuraaminen tarkan dokumentoinnin avulla

• Henkilökunnan kouluttaminen

• Toimintakulttuurin kehittäminen kaikille oppilaille oikeudenmukaisemmaksi, kannustavammaksi ja tasa-arvoisemmaksi

• Taustoista riippumatta kaikkien oppilaiden ohjaaminen opiskeluvalinnoissa niin, että he voivat löytää ja toteuttaa unelmiaan

Lähteet: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20160418/urn_nbn_fi_uef-20160418.pdf ,
http://erityisopettaja.fi/liikunta-positiivisena-haasteena-monikulttuurisuus-ryhmissa