Monikulttuurisuus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan monikulttuurisuus sekä kulttuurinen osaaminen useammassakin eri yhteydessä. Pääasiallisesti monikulttuurisuus
näkyy ja sitä on käsitelty opetussuunnitelman perusopetuksen arvoperustassa. Muissa sisältöalueissa se mainitaan myös muun muassa laaja-alaisissa osaamistavoitteissa, kieleen ja kulttuuriin liittyvissä tavoitteissa ja periaatteissa sekä useimmissa oppiaineissa ainakin pienenä sivuhuomiona. Monikulttuurinen näkökulma on huomioitu myös liikunnan oppiaineessa.


Perusopetuksen arvoperusta

Perusopetuksen arvoperusta on määritelty opetussuunnitelmassa, ja sen pääpiirteet
pohjautuvat lapsuuden itsearvoiseen merkitykseen, oppilaiden ainutlaatuisuuteen ja
laajaan yhdenvertaisuuteen. Oppilailla on yhtäläinen oikeus hyvään opetukseen ja
kokonaisvaltaiseen kasvuun kannustuksen ja yksilöllisen tuen myötä. Oppilaat tulee
huomioida täysivaltaisina yhteisön jäseninä, ja tarjota heille kokemus osallisuudesta
yhteisöön kuulumisesta sekä sen kehittämisestä. "Oppiessaan oppilas rakentaa
identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa
maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon
ja eri kulttuureihin.". Tämä näkökulma tulee huomioida tasa-arvon ja laajan
yhdenvertaisuuden periaatteen kautta, ja opetuksen tulee edistää kaikkien oppilaiden
taloudellista, sosiaalista, aueellista ja sukupuolten tasa-arvoa.

Perusopetuksen arvoperusta sisältää myös oman kappaleensa kulttuurisesta
moninaisuudesta rikkautena opetuksessa ja kouluyhteisössä. Kulttuurinen moninaisuus
määritellään ensinnäkin moninaisen suomalaisen kulttuuriperinnön kautta, mutta
oppilaita ohjataan myös rakentamaan kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan.
Opetuksen tulee samanaikaisesti vahvistaa kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta
sekä edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä sekä niiden välillä. Perusopetuksen
kautta eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset voivat kohdata toisensa ja tutustua
eri kulttuurien tapoihin, käytäntöihin sekä katsomuksiin. Oppimista pyritään järjestämään
eri kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen yli luoden mahdollisuuksia aidolle
vuorovaikutukselle ja yhteilöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia
kunnioittavalle maailmankansalaisuudelle. Kulttuurinen moninaisuus ja tasa-arvo
kuuluvat siis kaikille, ei vain maahanmuuttajille tai kantaväestölle.


Laaja-alaiset osaamistavoitteet

Opetussuunnitelman laaja-alainen osaaminen on määritelty tietojen, taitojen, asenteiden
ja tahdon muodostamaksi kokonaisuudeksi. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää
tietoja ja taitoja tilanteen vaatimalla tavalla. Laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien
tavoitteena on tukea oppilaita ihmisenä kasvamisessa sekä edistää demokraattisen
yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Kaikki laaja-
alaisen osaamisen sisällöt nivoutuvat toisiinsa perusopetuksen käytännön toteutuksessa,
eli koulumaailmassa laaja-alaisia sisältöjä on vaikeaa täysin jakaa omiin aihepiireihinsä.
Laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia määritellään opetussuunnitelmassa seitsemän, mutta
selkeimmin monikulttuurisuus ja kulttuurinen osaaminen on määritelty kokonaisuudessa
L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Kaikkien kokonaisuuksien taustalla
on ajatus oppilaiden rohkaisemisesta tunnistaa oma erityislaatuisuus, omat vahvuudet
sekä kehitysmahdollisuudet ja arvostus itseä kohtaan.

Laaja-alaiset osaamistavoitteet: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Osaamistavoitteen taustana on ajatus oppilaiden kasvusta kulttuurisesti, kielellisesti,
uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninaiseen maailmaan. Toimiminen kulttuurillisesti
monimuotoisessa ympäristössä edellyttää ihmisoikeuksiin ja kunnioitukseen perustuvaa
kulttuurista osaamista, vuorovaikutustaitoja sekä keinoja itseilmaisuun. Perusopetus pyrkii
ohjaamaan oppilaita tunnistamaan kulttuurillisia merkityksiä sekä arvostamaan eri
kulttuureita. Samalla opetus tähtää oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentamisen
tukemiseen.

Opetuksella oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus myönteisenä asiana.
Oppilaat pyritään saamaan tunnistamaan erilaisten kulttuurien, uskontojen ja katsomusten
vaikutuksia yhteiskuntaan sekä arkeen. "Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita
taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja
luomaan kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.".


Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset

Perusopetuksessa oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta on otettava huomioon
ja jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä on tuettava monipuolisesti. Tämä pätee siis
niin kantasuomalaisten että maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuritaustoihin. Oppilaita ohjataan
tuntemaan, ymmärtämään sekä kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista
oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Opetussuunnitelmassa mainitaan myös, että koulutyöhön
voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, mutta sitä ei suoranaisesti vaadita. Opetuksessa tulisi
kuitenkin hyödyntää oppilaiden sekä heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä moni-
kielisyydestä sekä -kulttuurisuudesta.

Kieleen ja kulttuuriin liittyvissä erityiskysymyksissä siis kehotetaan hyödyntämään opetuksessa
oppilaiden sekä heidän huoltajiensa tai yhteisönsä kulttuurista moninaisuutta. Tätä näkökulmaa
tulisi hyödyntää enemmän ja konkreettisemmin opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä, sillä
kielellinen ja kulttuurillinen pääoma voi olla koulun sisällä erittäin kattava. Kouluyhteisöissä voi
olla paljon piileviä voimavaroja, joita opettajien ja koko kouluyhteisön tulisi tunnistaa ja
hyödyntää. Oppilaiden sekä heidän yhteisönsä tietotaidon linkittäminen koulun arkeen ja
oppisisältöihin voi lisätä huomattavasti oppilaiden kiinnittymistä opetukseen sekä osallisuuden
tunnetta koulun toiminnassa. Monikulttuurisuuden laajempi huomioiminen opetuksessa voi
lisätä kulttuurisen ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisääntymistä.


Oppiaineet opetussuunnitelmassa: Liikunta

Oppiaineista erityisesti liikunnassa korostuu oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus, yhteistyö sekä
sosiaalinen aspekti. Liikunta on myös erittäin kokemuksellinen ja vaikuttava oppiaine, jolla on
mahdollisuuksia vaikuttaa oppilaisiin useilla eri tasoilla (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen). Muihin
oppiaineisiin verrattuna liikunnan opetuksen sisällöissä monikulttuurisuus ja tasa-arvo ovat
huomattavasti selkeämmin mainittuna. Tämä voi mahdollisesti johtua siitä, että liikunnan
opetuksen ympäristöt ovat muihin oppimisympäristöihin verrattuna vapaammat ja mahdollistavat
helpommin oppilaiden välittömän kanssakäymisen niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Hyvin
näkyvänä ja kehollisena aineena liikunnalla on mahdollisuus hyvin vaikuttaviin kokemuksiin ja se
saavuttaa paremmin myös kehollisen oppimisen ulottuvuuden.


Liikunnan oppiaineen pääasiallinen tehtävä, sisällöt sekä tavoitteet vuosiluokilla 1-2, 3-6
sekä 7-9

Liikunnan oppiaineen ja opetuksen suurimpana tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin
kaikilla toimintakyvyn eri tasoilla (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen). Vaikka liikunnalla pyritään
vaikuttamaan oppilaisiin paljon fyysisellä osa-alueella ja toiminnassa korostuu kehollisuus sekä
fyysinen aktiivisuus, myös kasvatuksellisuus ja elämykset ovat iso osa opetusta ja sen tavoitteita.
Liikunnan opetuksen tulisi tarjota oppilaille positiivisia kokemuksia liikunnasta sekä yhdessä
tekemisestä. Liikunnan eri osa-alueiden, niin fyysisten, psyykkisten kuin sosiaalistenkin tavoitteiden
saavuttaminen mahdollistuu kannustavan ja hyväksyvän ilmapiirin myötä. Hyvän ilmapiirin ja hyvin
suunnitellun toiminnan avulla oppilaiden on mahdollista kokea onnistumisen kokemuksia, jotka
osaltaan tukevat oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opetussuunnitelman sisällöillä viitataan
paljon oppilaiden sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen etenkin oppilaslähtöisyyden
ja osallisuuden kautta: "Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilas-
lähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella." ja
"Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavat
osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia.".

Kasvatuksellisesti liikunnan avulla pyritään edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja
yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta. Oppilaita ohjataan eettisesti kestävään
toimintaan sekä oppimisilmapiiriin, ja pyritään lisäämään oppilaiden osallisuutta toimintaan.
Oppilaiden osallistamista toimintaan voidaan lisätä antamalla oppilaille mahdollisuus suunnitella
oppituntien sisältöjä sekä toteuttaa niitä. Tärkeimpiä kasvatuksellisia sisältöjä liikunnan avulla
kasvattamisessa ovat toisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, itsensä kehittäminen, tunne-
taidot sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen.

Nämä opetussuunnitelmasta tiivistetyt liikunnan oppiaineen tehtävät, sisällöt sekä tavoitteet kaikki
puoltavat kulttuurisen moninaisuuden lisäämistä koulujen liikunnan opetukseen. Niin maahan-
muuttajien kuin kantasuomalaistenkin kokonaisvaltaisen kasvun ja hyvinvoinnin kannalta tasa-arvon
sekä yhteisöllisyyden huomioiminen opetuksen sisällöissä on tärkeää. Pääasiallisesti liikunnan
opetuksen sisällöt tällä hetkellä painottavat yhä suomalaista kulttuuria kouluissa, joka voi olla myös
tiedostamaton valinta. Tietoisella pohdinnalla ja suunnittelulla opetuksen sisältöjä saataisiin
turvotettua laajemmiksi ja kulttuurisesti moninaisemmiksi, tai ainakin tilanne parantuisi niin, ettei
muun muassa maahanmuuttajaoppilaiden oma kulttuuri jäisi kokonaan huomioimatta. Niinkuin
opetussuunnitelmassa etenkin liikunnan sisältöjen kohdalla paljon painotetaan, on oppilaiden
osallisuus ja oppilaslähtöiset työtavat hyvin tärkeitä. Maahanmuuttajaoppilaiden kotoutuminen
uuteen kulttuuriin voisi olla sujuvampaa, jos heidän oma kulttuurinsa otettaisiin avoimesti huomioon
ja se hyväksyttäisiin osana oppilaan omaa kokemusmaailmaa. Myös kantasuomalaisten tasa-
arvokasvatuksen kannalta monikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen on suuri mahdollisuus työstää
asenne- ja arvomaailmaa eteenpäin.

Suurimpana puutteena opetussuunnitelmassa monikulttuurisuuden osalta on se, että OPS käsittelee
aihetta monikulttuurisuuden eikä kulttuurisen moninaisuuden kannalta. Niinkuin aiemmassa
tekstissämme käsitteitä määrittelimme, monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että ihmiset tiedostavat
useiden kulttuurien olemassaolon ja niitä ilmenee yhteiskunnassa rinnakkain. Ideaalisessa tilanteessa
kuitenkin kouluissa eri kulttuurien välillä vallitsisi yhdenvertaisuus, jolloin voisimme puhua
kulttuurisesta moninaisuudesta eikä vain tiedostettaisi muiden kuin kantaväestön kulttuurin olemassa-
olo.


Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Opetushallitus
Saatavilla: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf